| Vaestotiedot
|
|---|
Norjan
vakiluku
vuosina 1735?2014.
|
| Vakiluku
|
5 165 802 (1. tammikuuta 2015)
[1]
|
| Vaentiheys
|
15,5 / km²
|
| Vaestonkasvu
|
1,3
[2]
% (2011) %
|
| Sukupuolijakauma
|
|---|
| Kaikkiaan
|
0,98 miesta/naista (2011)
|
| Vastasyntyneilla
|
1,05 miesta/naista
|
| Alle 15-vuotiailla
|
1,04 miesta/naista
|
| 15?64-vuotiailla
|
1,02 miesta/naista
|
| 65 vuotta tayttaneilla
|
0,78 miesta/naista
|
| Vaestoryhmat
|
|---|
| Suurin vaestoryhma
|
norjalaiset
|
| Vahemmistoryhmat
|
saamelaiset
|
| Kieli
|
|---|
| Virallinen kieli
|
norja
|
| Uskonto
|
|---|
| Paauskonto
|
luterilaisuus
69,9 %
|
| Infobox OK
|
Norjan
vaestotiheys
kunnittain.
Norjan vaestonkasvu vuosittain (tuhatta henkea):
luonnollinen vaestonkasvu (syntyneiden enemmyys)
kokonaiskasvu (syntyneiden enemmyys + nettomaahanmuutto).
Norjassa asuvat ulkomailla syntyneet syntymamaan mukaan vuonna 2009.
Bokmalin
(sinisella) ja
nynorskin
(punaisella) kaytto
Norjan kunnissa
. Osa kunnista on kielimuodoltaan neutraaleja (keltaisella).
Norjan
vaestopyramidi
1.1.2011.
Norjan vaesto
tarkoittaa
Norjan
alueella asuvia
Ihmisia
. Vuoden 2015 alussa Norjassa oli 5 165 802 asukasta.
[1]
Vuonna 2012 asukkaista 546 732 oli ulkomaalaisia.
[3]
Vuonna 2014 maassa oli lahes 760 000
maahanmuuttajaa
. Suurin osa maahanmuuttajista on tullut
Puolasta
,
Ruotsista
,
Pakistanista
,
Irakista
ja
Somaliasta
. 33 prosenttia maahanmuuttajista on saanut Norjan kansalaisuuden.
[3]
|
|
Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista.
Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin
tarkistettavissa olevia
lahteita ja merkitsemalla ne
ohjeen
mukaan.
Tarkennus:
Vain yksi viite.
|
Norjassa on yksi virallinen kieli (
norja
) ja kolme vahemmistokielta (
saame
,
kveeni
ja
romani
).
Huippuvuorilla
puhutaan myos
venajaa
ja
puolaa
, mutta niilla ei ole virallista asemaa.
Norjan kielesta
kaytetaan kahta kirjoitusmuotoa,
kirjanorjaa
(bokmal) ja
uusnorjaa
(nynorsk). Vuonna 1996 julkaistussa kyselytutkimuksessa 7,5 prosenttia sanoi kayttavansa nynorskia paaasiallisena kielenaan yksityiselamassaan, ja naiden lisaksi 5 prosenttia kaytti vaihtelevasti nynorskia ja bokmalia. Kielen kaytto on vahvasti aluesidonnaista: vuonna 1991 peruskoululaisista oli nynorskinkielisia
Sognin ja Fjordanen laanissa
96 prosenttia ja
Telemarkissa
20 prosenttia, mutta
Hedmarkissa
vain 0,2 prosenttia.
[4]
Aikoinaan molemmat kielet yritettiin yhdistaa luomalla samnorsk, mutta siita ei koskaan tullut laajasti kaytettya. Høgnorsk on nynorskin muoto, jossa on sailynyt enemman vanhoja vaikutteita, mutta sillakin on vain vahan kayttajia.
Saame
on virallinen kieli
Koutokeinon
,
Kaarasjoen
,
Kafjordin
,
Lavangenin
,
Uuniemen
,
Porsangin
,
Tenon
,
Tysfjordin
ja
Snasan
kunnissa. Norjassa puhutaan kolmea saamenkielta:
pohjoissaamea
,
etelasaamea
ja
luulajansaamea
.
Kveeni
ja kaksi eri romanikielta mainitaan Norjan kielipolitiikan maarittelyssa suojeltavina ja elvytettavina kielina.
Kveenia eli ruijan murteita puhuvat kveenit Tromsan- ja Finnmarkin laaneissa. Kielella on Norjassa noin 6 500 puhujaa. Kuten saamelaiskielienkin puhujiin, myos kveeneihin kohdistettiin norjalaistamistoimia. Samoin kuin saame, kieli alkoi elpya 1970-luvulla ja vuodesta 2006 lahtien kielta on voinut opiskella Tromssan yliopistossa. Kveeni on virallinen kieli Porsangissa.
Romanin kielta puhuvat Norjassa asuvat romanit. Romanin kielella on noin 6 500 puhujaa Norjassa ja se jakautuu neljaan murteeseen, tavringerin, vlaxin, skandiromaanin ja rodin murteisiin. Rodi on muodostunut norjan kielesta jossa on suuri maara lainasanoja romanin kielesta. Romanit eivat ole keskittyneet mihinkaan osaan maata vaan ovat hajautuneet ympari sita, lahinna suuriin asutuskeskuksiin.
Noin 69,9
prosenttia
vaestosta kuului vuonna
2018
evankelis-luterilaiseen
Norjan kirkkoon
.
[5]
Muiden kristillisten uskontokuntien edustajia on 6,9 prosenttia,
muslimeja
3,3 prosenttia ja muita uskontoja 0,8 prosenttia vaestosta. Uskontokuntiin kuulumattomia on 19,2 prosenttia vaestosta.
[6]
[7]
Vain 20 prosenttia pitaa Jumalaa tarkeassa asemassa elamassaan, mika on Euroopan alimpia lukuja. 32 prosenttia norjalaisista ilmoitti kyselytutkimuksessa uskovansa Jumalaan, 47 prosenttia uskoi johonkin korkeampaan voimaan ja 17 prosenttia ilmoitti ettei usko kumpaakaan edellisista.
[8]
Oppivelvollisuus
kestaa Norjassa kymmenen vuotta. Maan vaestorakenteen takia 40 prosenttia kouluista on niin pienia, etta niissa on
yhdysluokkia
. Kuntien velvollisuus on tarjota
iltapaivahoitoa
neljan alimman luokan oppilaille.
[9]
16?19-vuotiailla on oikeus opiskelupaikkaan ammatillisessa tai
yliopistoon
valmentavassa oppilaitoksessa.
[10]
1800-luvun
loppupuolella ja 1900-luvun alkupuolella oli laaja muuttoliike Norjasta muihin maihin, erityisesti Yhdysvaltoihin. Maastamuutto saavutti huippunsa 1860-luvun puolivalissa, jolloin yli kaksi kolmasosaa maan luonnollisesta vaestonkasvusta, tai noin 10-15% vaestosta, jatti Norjan. Maastamuutto pysyi korkeana ensimmaiseen maailmansotaan saakka ja pysahtyi vasta
1930-luvun
talouskriisiin.
1960-luvun
lopulta lahtien Norjassa on ollut olennaisesti nettomaahanmuuttoa, joka oli noin 1% maan vaestosta
1970-luvulla
ja
1980-luvun
alkupuolella. Koska syntyvyys syntyperaltaan norjalaisten keskuudessa on laskenut, maahanmuuton aiheuttaman vaestonkasvun kokonaisosuus on noussut merkittavasti niin, etta se on talla hetkella 35-40%. 1960-luvulla alkoi saapua yha enemman siirtolaisia Etela-Euroopasta, Aasiasta, Afrikasta ja Etela-Amerikasta, ja suurin osa heista asettui Osloon tai sen ymparistoon. Vuonna
1975
Norja otti kayttoon virallisen maahanmuuttokiellon, joka on edelleen voimassa. Kielto ei kuitenkaan koske erikseen maariteltyja pakolaisryhmia eika turvapaikanhakijoita. Naille ryhmille on olemassa vuosittaiset kiintiot, ja suurin osa heista tulee entisen Jugoslavian alueelta, Pakistanista, Vietnamista, Iranista ja Turkista. Lisaksi sallitaan jonkin verran pelivaraa perheiden yhdistamista varten.
[11]
Vaeston vaheneminen vuosien 1300 ja 1500 valilla johtui paaasiassa siita, etta
Musta surma
tuli Norjaan vuonna 1349.
| Vuosi
|
Vakiluku
|
| 1000
|
150 000
|
| 1300
|
375 000
|
| 1500
|
170 000
|
| 1665
|
440 000
[12]
|
| 1769
|
723 618
|
| 1801
|
883 603
|
| 1825
|
1 051 318
|
| 1835
|
1 194 827
|
| 1855
|
1 490 047
|
| 1875
|
1 813 424
|
| 1900
|
2 240 032
|
| 1910
|
2 391 782
|
| 1920
|
2 649 775
|
| 1930
|
2 814 194
|
| 1940
|
2 953 028
|
| 1942
|
3 009 000
|
| 1946
|
3 156 950
|
| 1950
|
3 278 546
|
| 1955
|
3 408 161
|
| 1960
|
3 570 554
|
| 1965
|
3 708 609
|
| 1970
|
3 866 468
|
| 1975
|
3 997 525
|
| 1980
|
4 078 900
|
| 1985
|
4 145 845
|
| 1990
|
4 233 116
|
| 1995
|
4 348 410
|
| 2000
|
4 478 497
|
| 2005
|
4 631 800
|
| 2010
|
4 858 200
|
| 2011
|
4 973 029
[13]
|
| 2012
|
5 002 942
[14]
|
| 1.4.2013
|
5 067 709
[15]
|
Arvioitu sukupuolijakauma vuonna 2011:
[16]
- syntyma: 1,05 miesta/nainen
- alle 15 vuotta: 1,04 miesta/nainen
- 15?64 vuotta: 1,02 miesta/nainen
- yli 64 vuotta: 0,78 miesta/nainen
- koko vaesto: 0,98 miesta/nainen
Vastasyntyneen lapsen elinianodote (2011)
[3]
- pojat: 79,0 vuotta
- tytot: 83,5 vuotta
Mediaani-ika vuonna 2013 (arvio)
[17]
:
- Koko vaesto: 40,6 vuotta
- miehet: 39,7 vuotta
- naiset: 41,4 vuotta
Vaeston keski-ika on 39 vuotta. Luku kuitenkin vaihtelee paljon maan eri osissa. 26 prosenttia norjalaisista on alle 20-vuotiaita, 61 prosenttia 20?66-vuotiaita ja 13 prosenttia yli 66-vuotiaita.
- 0?14 vuotta: 35,9 % (miehet 288 510; naiset 28 249)
- 15?64 vuotta: 58,0 % (miehet 446 391; naiset 472 405)
- Yli 64 vuotta: 6,1 % (miehet 42 130; naiset 53 840)
- 0?14 vuotta: 35,0 % (miehet 423 253; naiset 408 204)
- 15?64 vuotta: 57,3 % (miehet 640 835; naiset 722 443)
- Yli 64 vuotta: 7,7 % (miehet 82 312; naiset 99 905)
- 0?14 vuotta: 26,0 % (miehet 476 748; naiset 452 559)
- 15?64 vuotta: 63,0 % (miehet 1 125 525; naiset 1 123 206)
- Yli 64 vuotta: 11,0 % (miehet 175 485; naiset 214 184)
- 0?14 vuotta: 18,9 % (miehet 470 253; naiset 447 472)
- 15?64 vuotta: 66,2 % (miehet 1 641 821; naiset 1 575 980)
- Yli 64 vuotta: 14,9 % (miehet 314 678; naiset 407 995)
1,88 syntymaa/nainen (2011)
[20]
| 1968-1969
|
1971-1975
|
1976-1980
|
1981-1985
|
1986-1990
|
1991-1995
|
1996-2000
|
2001-2005
|
2005
|
2006
|
2007
|
2008
|
2009
|
2010
|
2011
|
| 2,72
|
2,24
|
1,77
|
1,68
|
1,82
|
1,88
|
1,85
|
1,80
|
1,84
|
1,90
|
1,90
|
1,96
|
1,98
|
1,95
|
1,88
|
- ↑
a
b
http://ssb.no
(norjaksi)
(englanniksi)
- ↑
http://www.ssb.no/emner/02/01/10/folkber/
(norjaksi)
(englanniksi)
- ↑
a
b
c
Suomen suurlahetysto, Oslo:
Yhteiskunta, kulttuuri ja media
finland.no
.
- ↑
Olaf Almenningen:
Nynorsk i Noreg i dag
(s. 39 ja 41)
Spraknytt
. 1996.
- ↑
Norjan ev.lut. kirkon jasentilasto
14.5.2019 Statistics Norway
- ↑
Members of Christian communities outside the Church of Norway.
3.12.2019 Statistics Norway
- ↑
Members of religious and life stance communities outside the Church of Norway, by religion/life stance.
3.12.2019 Statistics Norway
- ↑
Special Eurobarometer, biotechnology, page 204
(PDF)
ec.europa.eu
. Fieldwork: Jan-Feb 2010.
- ↑
The Norwegian Education System
Ministry of Education and Research.
- ↑
Upper Secondary Education and Training
Ministry of Education and Research
- ↑
Geir Thorsnæs:
Siirtolaisuus
Tutustu Norjaan
. 7.9.2009. Norjan suurlahetysto, Helsinki.
[
vanhentunut linkki
]
- ↑
SSB temaside om befolkning
http://www.ssb.no/befolkning/
lest pa nett 18.1.2013
- ↑
Focus on population
(1.10.2011 arvo) Statistic Norway. Viitattu 22.12.2011.
(englanniksi)
- ↑
Statistisk sentralbyra: Vi blir 5 millioner innbyggere 19. mars 2012
- ↑
Folkemengd og kvartalsvise befolkningsendringar, 1. kvartal 2013
y. Viitattu 8.7.2013.
(norjaksi)
- ↑
CIA - The World Factbook
cia.gov
.
Arkistoitu
6.5.2020. Viitattu 1.5.2013.
- ↑
https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/no.html
(
Arkistoitu
? Internet Archive)
- ↑
Immigrants and Norwegian-born to immigrant parents
- ↑
Innvandrarbefolkninga og personar med annan innvandringsbakgrunn, etter innvandringskategori, kjønn og landbakgrunn. 1. januar 2001
Statistics Norway
.
- ↑
SUOMEN SUURLAHETYSTO, Oslo:
Yhteiskunta, kulttuuri ja media
finland.no
.