Neulanen on havupuille tyypillinen kapea lehti . Neulanen voi olla littea tai poikkileikkaukseltaan sarmikas. ^[1] Tyypillisimmillaan neulaset ovat hyvin kapeita ja teravakarkisia eli kasvitieteen termein muodoltaan neulasmaisia. ^[2] Neulasiksi kutsutaan kuitenkin myos muunlaisia kapeita havupuiden lehtia, jotka saattavat olla tarkalta muodoltaan esimerkiksi tasasoukkia tai kapean vastapuikeita . ^[1]

Kaikki havupuiden lehdet eivat ole kapeita neulasia. ^[1] Esimerkiksi monilla sypressikasveilla (Cupressaceae) seka podokarpuskasveilla (Podocarpaceae) on suomumaisia lehtia, ja joillakin podokarpuskasveilla seka kaureilla ( Agathis ) on leveampia, usein suikeita tai soikeita lehtia. ^{[3] [4] [5]} Sypressikasveilla, kuten esimerkiksi monilla katajilla ( Juniperus ), nuorten kasvien varhaislehdet ovat usein kapeita neulasia, mutta vanhempien kasvien myohaislehdet ovat suomumaisia. ^[1]

Neulasvuosikerta tarkoittaa jonakin tiettyna vuonna puhjenneita neulasia. ^[6] Monet neulasia tuottavat havupuut ovat ainavihantia , jolloin oksilla on samanaikaisesti usean eri vuoden neulasia. Neulaslehtiset havupuut voivat kuitenkin olla myos kausivihantia , kuten esimerkiksi lehtikuuset ( Larix ), ja varistaa neulasensa vuosittain. ^[1]

Havupuiden, erityisesti mannyn ja kuusen neulaset on todettu tehokkaiksi ilmanlaadun indikaattoreiksi muun muassa raskasmetallien ja rikin osalta. ^lahde? Esimerkiksi Suomessa juuri neulasia kaytetaan selvitettaessa, kuinka naiden aineiden paastot voimalaitoksista vaikuttavat kasvillisuuteen.

Neulasmainen lehtimuoto esiintyy myos monilla koppisiemenisilla eli kukkivilla kasveilla, kuten kanervalla ( Calluna vulgaris ). ^[2]

• Kemia-lehti: Omolara Mofikoyan vaitos: Havupuiden neulasuutteista tunnistettavissa 3 000 erilaista yhdistetta