Napapiiri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pohjoinen ja etelainen napapiiri

Napapiirit ovat maapallon pohjois- ja etelaosissa sijaitsevat kaksi leveyspiiria , joiden kulmaetaisyys navoista on sama kuin Maan pyorimisakselin kaltevuus Maan ratatasoon nahden. [1] Sen seurauksena napapiirien ja napojen valilla on aikoja, jolloin auringon keskipiste pysyy koko vuorokauden ajan horisontin yla- tai alapuolella, mista seuraavat kaamos ja yoton yo . Auringon ei-pistemainen koko ja valon taittuminen ilmakehassa aiheuttavat sen, etta kaamoksen ja yottoman yon rajat eivat kuitenkaan ole taysin napapiirien kohdalla. [1]

Maan pohjoisen napapiirin sijainti on noin 66,56° pohjoista leveytta ja etelaisen napapiirin 66,56° etelaista leveytta. [2] Koska Maan akselin kallistuskulma vaihtelee noin 41 000 vuoden jaksoissa, napapiirit liikkuvat noin 250 kilometrin vaihteluvalin sisalla. Nykyisin kallistuma pienenee, minka vaikutuksesta napapiiri liikkuu pohjoiseen noin 14,5 metria vuodessa. [3] Nutaatio vaikuttaa napapiirien sijaintiin lyhyemmalla aikavalilla. Se mukaan lukien napapiirit ovat liikkuneet 2020-luvun alkuvuosina kohti paivantasaajaa . Vuoden 2020 alussa napapiirien sijainti oli ± 66,5637820183°, ja vuoden 2024 alussa se on ± 66,5615884826°. Vuoden 2024 aikana napapiirit alkavat jalleen siirtya kohti napoja. [2]

Myos muilla planeetoilla on napapiirinsa: esimerkiksi Marsin napapiirit ovat 64,8° leveyspiireilla. [4]

  1. a b napapiiri Tieteen termipankki . Viitattu 22.2.2021.
  2. a b Obliquity of the Ecliptic, Nutation in Obliquity and Latitudes of the Arctic/Antarctic Circles Obliquity of the Ecliptic Calculator . Viitattu 2.1.2023.
  3. Napapiiri liikkuu ylos ja alas Tieteen kuvalehti . 1.9.2009. Viitattu 27.6.2021.
  4. Mikko Suominen: Viikon Mars-kuvassa nakyy yoton yo 24.7.2008. Tahdet ja avaruus. Viitattu 13.11.2014.