Pohjoinen ja etelainen napapiiri
Napapiirit
ovat
maapallon
pohjois- ja etelaosissa sijaitsevat kaksi
leveyspiiria
, joiden kulmaetaisyys navoista on sama kuin Maan
pyorimisakselin kaltevuus
Maan ratatasoon nahden.
[1]
Sen seurauksena napapiirien ja napojen valilla on aikoja, jolloin auringon keskipiste pysyy koko vuorokauden ajan horisontin yla- tai alapuolella, mista seuraavat
kaamos
ja
yoton yo
. Auringon ei-pistemainen koko ja valon taittuminen ilmakehassa aiheuttavat sen, etta kaamoksen ja yottoman yon rajat eivat kuitenkaan ole taysin napapiirien kohdalla.
[1]
Maan
pohjoisen napapiirin
sijainti on noin 66,56° pohjoista leveytta ja
etelaisen napapiirin
66,56° etelaista leveytta.
[2]
Koska Maan akselin kallistuskulma vaihtelee noin 41 000 vuoden jaksoissa, napapiirit liikkuvat noin 250 kilometrin vaihteluvalin sisalla. Nykyisin kallistuma pienenee, minka vaikutuksesta napapiiri liikkuu pohjoiseen noin 14,5 metria vuodessa.
[3]
Nutaatio
vaikuttaa napapiirien sijaintiin lyhyemmalla aikavalilla. Se mukaan lukien napapiirit ovat liikkuneet 2020-luvun alkuvuosina kohti
paivantasaajaa
. Vuoden 2020 alussa napapiirien sijainti oli ± 66,5637820183°, ja vuoden 2024 alussa se on ± 66,5615884826°. Vuoden 2024 aikana napapiirit alkavat jalleen siirtya kohti napoja.
[2]
Myos muilla
planeetoilla
on napapiirinsa: esimerkiksi
Marsin
napapiirit ovat 64,8° leveyspiireilla.
[4]