Nurnbergin oikeudenkaynnilla viitataan toisen maailmansodan jalkeen jarjestettyihin kolmeentoista sotaoikeudenkayntiin , joissa sodan voittajavaltojen eli liittoutuneiden perustama tuomioistuin tuomitsi kukistuneen natsi-Saksan johtajia heidan toiminnastaan sodan aikana. Oikeudenkayntien tuomaristoon kuului ainoastaan voittajavaltojen edustajia. Nurnbergin oikeudenkaynteja pidetaan ensimmaisena kansainvalisena sotarikostuomioistuimena.

Oikeudenkaynnit pidettiin Etela-Saksassa Nurnbergissa paljolti kaytannon syista. Oikeudenkayntipaikan valinnassa voitiin kuitenkin nahda myos symboliikkaa, silla Nurnberg oli vuosina 1933?1938 ollut Saksan kansallissosialistisen tyovaenpuolueen suurten puoluepaivien pitopaikka. ^[1]

Ensimmainen Saksan korkeinta johtoa koskeva oikeudenkaynti jarjestettiin 20. marraskuuta 1945 ? 1. lokakuuta 1946. Oikeudenkayntia seurasi kaksitoista muuta oikeudenkayntia, joista ensimmaista kutsutaan laakarioikeudenkaynniksi (1947). Oikeudenkaynneissa annettiin yhteensa 177 tuomiota, joista 25 sisalsi kuolemanrangaistuksen, 20 elinkautisen vankeusrangaistuksen, 97 lyhyemman vankeusrangaistuksen ja 35 vapauttavan tuomion.

Nurnbergin oikeudenkaynteja ja etenkin niissa langetettuja kuolemanrangaistuksia on jalkeenpain arvosteltu kostohenkisyydesta, jonka taustalla oli sodan paattymista seurannut tunnepitoinen ilmapiiri. Toisaalta myonteisena on pidetty, etta Nurnbergin oikeudenkayntien myota sodasta tuli oikeuden paatoksella koko ihmiskunnan vastainen rikos. ^[2]

Ensimmaisen maailmansodan paatyttya sotarikoksia oli tutkittu ja niista oli langetettu rangaistuksia maissa, joiden kansalaisia tekijat olivat olleet. Monissa tapauksissa tuomiot olivat jaaneet lieviksi tai syytetyt oli vapautettu kokonaan. Toisaalta ensimmaisen maailmansodan aikana tehdyt sotarikokset eivat olleet maaraltaan tai laadultaan samaa luokkaa toisen maailmansodan aikaisten rikosten kanssa. ^[3]

Toisen maailmansodan liittoutuneiden ? Yhdysvaltain , Yhdistyneen kuningaskunnan ja Neuvostoliiton ? johtajat olivat aluksi yksimielisia siita, etta akselivaltojen johtajat olisi voitu pidattaa ja teloittaa suoralta kadelta. Yhdysvaltain hallituksen kanta oli, etta hyokkayssotaan ryhtyminen ja sen kaynti olivat jo sinansa pahimman laatuisia sotarikoksia eivatka mitkaan lieventavat asianhaarat tule kysymykseen. ^[3] Teheranin konferenssissa marraskuussa 1943 Neuvostoliiton johtaja Stalin oli ehdottanut, etta heti Saksan antauduttua olisi ammuttava 50 000 saksalaista upseeria. Tasta Yhdistyneen kuningaskunnan paaministeri Winston Churchill oli suuttunut niin, etta han oli kieltaytynyt jatkamasta keskustelua ja poistunut huoneesta. Churchill suostui palaamaan neuvottelupoytaan vasta Stalinin vakuutettua, etta han oli laskenut leikkia. Toisaalta Katynissa oli ammuttu 21 857 puolalaista upseeria . ^{[4] [5]}

Saksan antauduttua toukokuussa 1945 tarkeimmat jaljella olleet saksalaisjohtajat pidatettiin. Monet naista, kuten Adolf Hitler , Josef Goebbels ja Heinrich Himmler , olivat jo sita ennen tehneet itsemurhan . Elokuussa 1945 liittoutuneet paasivat kokouksessaan Lontoossa yksimielisyyteen Saksan ja Japanin johtohenkiloita vastaan kaytavissa oikeudenkaynneissa noudatettavista periaatteista. Toisen maailmansodan voittajavaltioiden omia rikoksia ei saanut tutkia, eivatka havinneen puolen syytetyt voineet vedota niihin puolustaakseen omia tekojaan. ^[6]

Kansallissosialistisen puolueen johto, Gestapo , SS ja SD julistettiin rikollisiksi, joten niiden jasenia voitiin rangaista. Toisin sanoen tunnustetun Saksan valtakunnan ja Suur-Saksan valtakunnan lain mukaan mahdollisesti lailliset teot maariteltiin jalkikateen taannehtivaa oikeutta kayttaen rikolliseksi toteamalla Saksaa johtaneet organisaatiot rikollisjarjestoiksi jalkikateen. Nain rikosoikeudellista vastuuta kyettiin vierittamaan myos valtion lakien mukaan toimineille yksiloille. Vastaavanlainen tapaus liittyi Saksan liittotasavallassa Saksan demokraattisen tasavallan lain mukaan tehtyihin tekoihin. Vastaavanlaisia oikeudenkaynteja kaytiin Irakin sodan jalkeen, minka tuloksena muun muassa Irakin tunnustetun ja suvereenin valtion valtionpaamies Saddam Hussein hirtettiin.

Nurnbergin oikeudenkaynnin tuomiot perustuvat aiemmista oikeuskasityksista poikkeaviin periaatteisiin. Uuden kasityksen mukaan paitsi valtioilla, myos yksittaisilla ihmisilla voi olla kansainvalisesta oikeudesta johtuvia velvollisuuksia, joiden rikkomisesta seuraa rangaistus. Oikeudenkaynneissa otettiin ensimmaista kertaa kayttoon rikosmaaritelma rikos ihmisyytta vastaan , joka olikin keskeinen syyte useimpien tuomioiden takana. Rikoksen maaritelmaan sisallytettiin siviilivaeston murhaaminen tai muu tuhoaminen seka ylipaataan kaikenlainen ihmisarvoa alentava kohtelu. Liittoutuneiden hyvaksymana periaatteena oli, etteivat kunkin maan mahdollisesti poikkeavat lainsaadannolliset maaraykset tai esimiehen antama kasky vapauttaneet vastuusta, vaan kukin syytetty vastasi teoistaan henkilokohtaisesti. ^[6]

Kansainvalisen oikeuden mukaisena taustaperiaatteena oikeudenkaynneissa oli Kellogg?Briand-sopimus , joka kielsi sodankaynnin politiikan valineena ensimmaista kertaa. Koska valtiosopimuksessa ei kuitenkaan ollut valtioiden sotapolitiikkaa toimeenpanevien henkiloiden tuomitsemiseksi saannoksia tai menettelytapaa, oli valttamatonta maaritella kansallissosialistisen Saksan johdon toiminta jarjestaytyneeksi rikollisuudeksi, joka teki salaliiton rauhaa vastaan.

Laakarioikeudenkaynnissa syyte nostettiin 25. lokakuuta 1946; oikeudenkaynti alkoi 9. joulukuuta 1946 ja paattyi 20. elokuuta 1947. Oikeudenkaynnin tuomion tuomiolauselmaan kirjattu ihmisilla tehtavia laaketieteellisia kokeita koskeva Nurnbergin saannosto on yksi nykyaikaisen laaketieteen etiikan kulmakivista.

Osa Natsi-Saksan korkeimmasta johdosta (muun muassa valtakunnankansleri Adolf Hitler , propagandaministeri Joseph Goebbels ja Reichsfuhrer-SS Heinrich Himmler ) teki itsemurhan ennen Nurnbergin oikeudenkaynnin alkua, joten heita ei syytetty oikeudenkaynnissa rikoksesta.

Syytetyiksi valikoitiin lopulta 24 henkiloa, jotka edustivat Saksan poliittisen ja sotilaallisen johdon eri haaroja. Heita syytettiin neljasta rikoksesta:

1. Osallistuminen salaliittoon tai yhteiseen suunnitelmaan rauhaa vastaan suuntautuvan rikoksen tekemiseksi
2. Tietyista sotarikoksista rauhaa vastaan seka hyokkayssodan suunnitteleminen ja toteuttaminen
3. Sotarikokset
4. Rikokset ihmisyytta vastaan

Taman artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua.

Tuomiot olivat seuraavat:

Taulukon selitykset

• E= ei syytetty
• V= todettiin syyttomaksi tai syytteista luovuttiin
• S= todettiin syylliseksi

Nimi	Syyte 1	Syyte 2	Syyte 3	Syyte 4	Tuomio	Asema	Lisatieto
Martin Bormann	V	E	S	S	tuomittiin kuolemaan	kansallissosialistisen puolueen puoluesihteeri.	Tuomittiin kuolemaan poissaolevana. [7] Ruumis loytyi vuonna 1972, todettiin olleen kuolleena vuodesta 1945.
Karl Donitz	V	S	S	E	10 vuotta vankeutta	Kriegsmarinen ylipaallikko vuodesta 1943 ja valtakunnanpresidentti Hitlerin kuoleman jalkeen.
Hans Frank	V	E	S	S	tuomittiin kuolemaan [7]	Saksan oikeusministeri vuosina 1933?1945 seka Puolan kenraalikuvernoori vuosina 1939?1945.
Wilhelm Frick	V	S	S	S	tuomittiin kuolemaan [7]	Saksan sisaministeri vuosina 1933?1943 seka Boomin ja Maarin protektoraatin kenraalikuvernoori vuosina 1943?1945. Nurnbergin lakien saataja.
Hans Fritzsche	V	V	V	E	julistettiin syyttomaksi	Kolmannen valtakunnan kansanvalistus- ja propagandaministerion lehdistoosaston paallikko.	Syytettin Joseph Goebbelsin sijaisena.
Walther Funk	V	S	S	S	elinkautinen	Saksan valtiovarainministeri . Seurasi Schachtia Reichsbankin paajohtajana.	Vapautettiin terveydellisista syista 16. toukokuuta 1957.
Hermann Goring	S	S	S	S	tuomittiin kuolemaan [7]	Valtakunnanmarsalkka. Luftwaffen komentaja vuosina 1935?1945. Hitlerin sijainen.	Teki itsemurhan paivaa ennen kuin rangaistus oli maara panna taytantoon.
Rudolf Hess	S	S	V	V	elinkautinen	Hitlerin sijainen. Lensi Skotlantiin vuonna 1941 keskustelemaan mahdollisten rauhanneuvotteluiden aloittamisesta.	Viimeinen Spandaun vankilan vanki. Teki itsemurhan 93-vuotiaana vuonna 1987.
Alfred Jodl	S	S	S	S	tuomittiin kuolemaan [7]	Wehrmachtin paaesikunnan operaatiopaallikko vuosina 1939?1945.
Ernst Kaltenbrunner	V	E	S	S	tuomittiin kuolemaan [7]	Saksan valtakunnan paaturvallisuuspaallikko vuosina 1943?1945.
Wilhelm Keitel	S	S	S	S	tuomittiin kuolemaan [7]	Oberkommando der Wehrmachtin komentaja vuosina 1938?1945.
Gustav Krupp	V	V	V		Syytteista luovuttiin korkean ian ja heikon terveydentilan vuoksi.	Krupp AG:n toimitusjohtaja.
Robert Ley	V	V	V	V		Saksan tyovaenjarjeston puheenjohtaja.	Teki itsemurhan 25. lokakuuta 1945 juuri ennen oikeudenkayntia.
Konstantin von Neurath	S	S	S	S	15 vuotta vankeutta	Saksan ulkoministeri vuosina 1932?1938 ja myohemmin Boomin ja Maarin protektoraatin kenraalikuvernoori vuosina 1939?1943. Erosi virasta vuonna 1943 Hitlerin kanssa tulleen erimielisyyden takia.	Vapautettiin 6. marraskuuta 1954 korkean ian takia.
Franz von Papen	V	V	E	E	julistettiin syyttomaksi	Saksan varakansleri vuosina 1933?1934 seka Itavallan - suurlahettilas vuosina 1934?1938 seka Turkin -suurlahettilas vuosina 1939?1944. Anschlussin suunnittelija.	Vapautettiin kahden vuoden kuluttua. Tuomittiin myohemmin saksalaisessa oikeudessa kahdeksaksi vuodeksi pakkotyohon.
Erich Raeder	S	S	S	E	elinkautinen	Kriegsmarinen ylipaallikko vuosina 1928?1943.	Vapautettiin 26. syyskuuta 1955 terveydellisen tilan vuoksi.
Joachim von Ribbentrop	S	S	S	S	tuomittiin kuolemaan [7]	Lontoon - suurlahettilas vuosina 1936?1938 seka Saksan ulkoministeri vuosina 1938?1945.
Alfred Rosenberg	S	S	S	S	tuomittiin kuolemaan [7]	Rotuteorian luoja. Kansallissosialistisen puolueen paa-aanenkannattajan Volkischer Beobachterin paatoimittaja vuosina 1923?1938. Valloitettujen itaalueiden valtakunnanministeri vuosina 1941?1945.
Fritz Sauckel	V	V	S	S	tuomittiin kuolemaan [7]	Tyovoiman hankinnan taysivaltainen paallikko vuosina 1942?1945.
Hjalmar Schacht	V	V	E	E	julistettiin syyttomaksi	Reichsbankin paajohtaja vuosina 1923?1930 seka Saksan valtiovarainministeri vuosina 1934?1937.
Baldur von Schirach	V	E	E	S	20 vuotta vankeutta	Hitler-Jugendin puheenjohtaja vuosina 1933?1940 seka Wienin gauleiter vuosina 1940?1943.
Arthur Seyss-Inquart	V	S	S	S	tuomittiin kuolemaan [7]	Anschlussin suunnittelija, Itavallan kansleri 1938 seka Alankomaiden miehityskomissaari vuosina 1940?1945.
Albert Speer	V	V	S	S	20 vuotta vankeutta	Arkkitehti seka varusteluministeri vuosina 1942?1945.
Julius Streicher	V	E	E	S	tuomittiin kuolemaan [7]	Der Sturmer -sanomalehden paatoimittaja vuosina 1922?1940.

• Jona Nikit?enko ( Neuvostoliitto )
• Aleksandr Volt?kov (Neuvostoliitto)
• Geoffrey Lawrence ( Britannia )
• Norman Birkett (Britannia)
• Francis Biddle ( Yhdysvallat )
• John Parker (Yhdysvallat)
• Henri Donnedieu de Vabres ( Ranska )
• Robert Falco (Ranska)

• Robert H. Jackson ( Yhdysvallat )
• Hartley Shawcross ( Britannia )
• Roman Rudenko (Neuvostoliitto)
• Francois de Menthon ( Ranska )
• Auguste Champetier de Ribes (Ranska)

Ensimmaisessa oikeudenkaynnissa langetetut kuolemanrangaistukset pantiin toimeen Nurnbergin vankilan liikuntasalissa 16. lokakuuta 1946 hirttamalla . Kahdestatoista kuolemaan tuomitusta yhteensa kymmenen teloitettiin yksi kerrallaan. Kuolemaan tuomituista kaksi valttyi tuomionsa taytantoonpanolta:

• Martin Bormann katosi Berliinissa toukokuun alussa 1945, ja hanen uskotaan tehneen itsemurhan. Hanet tuomittiin poissa olevana kuolemaan, vaikka hanen asianajajansa yrittikin puolustuspuheessaan vastustaa tuomiota vetoamalla siihen, etta syytetty on jo kuollut. Bormannin jaannokset loydettiin Berliinista vuonna 1972, ja kuolleeksi julistaminen tapahtui vuonna 1973.
• Hermann Goring teki itsemurhan kaksi tuntia ennen kuolemantuomionsa taytantoonpanoa selliinsa katkemallaan syanidikapselilla .

Oikeudenkaynnissa kuolemaan tuomitun ja sen jalkeen hirtetyn Alfred Jodlin kuolemantuomio kumottiin vuonna 1953.

Vankeusrangaistukseen tuomitut sijoitettiin Lansi-Berliinissa sijainneeseen Spandaun vankilaan . Vankila oli liittoutuneiden hallinnassa vuoteen 1987 saakka. Se purettiin sen jalkeen kun viimeinen elinkautisvanki Rudolf Hess oli kuollut.

Myohemmissa oikeudenkaynneissa, joissa syytettyina oli vahemman tarkeita henkiloita, monet heista vetosivat puolustuksessaan siihen, etta he ”vain noudattivat kaskyja”. Tama puolustus tunnetaan nykyisin nimella Nurnbergin puolustus . Toisin kuin aiemmissa oikeudenkaynneissa, tama puolustus ei kuitenkaan Nurnbergin oikeudenkaynneissa vapauttanut rangaistusvastuusta. Puolustus saattoi tosin silti johtaa joissakin tapauksissa rangaistuksen lieventamiseen. ^[8] Esimerkiksi amiraali Nimitzin todistus Saksan sukellusvenelaivaston komentajana toimineen amiraali Donitzin puolesta pelasti taman rangaistukselta sotarikoksista. Donitzia syytettiin niin kutsutusta ”Laconian kaskysta” , joka kielsi saksalaisia sukellusveneita auttamasta uhrejaan.

• Tokion kansainvalinen sotarikostuomioistuin

• Gordin, Dan, Laine, Olavi & Tapiola, Kari:  Maailma 1945?71 , s. 298?299. Helsinki: Otava, 1972.
• Zetterberg, Seppo (toim.):  Maailmanhistorian pikkujattilainen . 8. painos. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-15101-7 .

• Goldensohn, Leon:  Nurnbergin haastattelut . (The Nuremberg interviews: An American psychiatrist's conversations with the defendants and witnesses, 2004.) Toimittanut ja johdannon kirjoittanut Robert Gellately. Suomentanut Heikki Tiilikainen. Helsinki: Tammi, 2004. ISBN 951-31-3042-8 .
• Kuosma, Tapio:  Nurnbergin oikeudenkaynti . Espoo: Livres ’Belles-Lettres’, 2013. ISBN 978-952-67994-0-7 .

• The International Military Tribunal for Germany, Contents of The Nuremberg Trials Collection Lillian Goldman Law Library . 2008. Viitattu 15.10.2018 (englanniksi) .
• 1945 Nazi Concentration Camp Footage-Nuremberg Trials Youtube . 29.7.2015. Viitattu 15.10.2018 (englanniksi) .
• Vashem, Yad: The Nuremberg Trials The World Holocaust Remembrance Center . Viitattu 15.10.2018 (englanniksi) .
• Trial of the Major War Criminals before the International Military Tribunal: Military Legal Resources (Federal Research Division: Customized Research and Analytical Services, Library of Congress)  The Library of Congress  . 4.5.2016 . Viitattu 15.10.2018 (englanniksi) .
• Donovan Nuremberg Trials Collection  Cornell University Library, Collection of General William J. Donovan  . Viitattu 15.10.2018 (englanniksi) .
• Nuremberg - Explore the Nuremberg Trials! Harvard Law School Library . kesakuu 2016. Viitattu 15.10.2018 (englanniksi) .

n k m Toinen maailmansota (1939?1945) Osapuolet: Liittoutuneet Akselivallat Tapahtumat Ennen sotaa Ensimmainen maailmansota Pariisin rauhankonferenssi Versailles’n rauha Kansainliitto Venajan sisallissota Kiinan sisallissota Suuri lama Italian?Etiopian sota Reininmaan jalleenmiehitys Kiinan?Japanin sota Espanjan sisallissota Antikomintern-sopimus Anschluss Myonnytyspolitiikka Munchenin sopimus Albanian valtaus Halhin-Golin taistelut Molotov?Ribbentrop-sopimus 1939 Puola Valesota Atlantti (1939?1945) Talvisota (1939?1940) La Plata -joki 1940 Tanska Norja Ranska Dunkerque Britannia Malta Ranskan Indokiina Lantinen aavikko (1940?1943) Operaatiot: Weserubung Menace Compass (1940?1941) 1941 Tobruk Kreikka Irak Kreeta Jatkosota (1941?1944) Kiova Sevastopol (1941?1942) Leningrad (1941?1944) Moskova Pearl Harbor Filippiinit (1941?1942) Hollannin Ita-Intia (1941?1942) Malaija (1941?1942) Thaimaa Burma Operaatiot: Sonnenblume Exporter Barbarossa Countenance Crusader 1942 Salomonsaaret (1942?1945) Singapore Korallimeri Madagaskar Gazala El Alamein I Midway Aleutit (1942?1943) Dieppe Guadalcanal (1942?1943) Stalingrad (1942?1943) El Alamein II Tunisia (1942?1943) Operaatiot: Sininen Soihtu Uranus 1943 Kursk Gilbert- ja Marshallinsaaret (1943?1944) Tarawa Varsovan geton kansannousu Operaatiot: Gomorrah Husky Avalanche 1944 Monte Cassino Anzio Korsun Normandian maihinnousu Saipan Guam Sinimae Varsovan kansannousu Lapin sota (1944?1945) Leytenlahti Ardennit (1944?1945) Budapest (1944?1945) Operaatiot: U-Go Ichi-Go Neptunus Dragoon Bagration Market Garden 1945 Ita-Preussi Dresdenin pommitukset Wien Berliini Praha Iwo Jima Okinawa Mant?uria Hiroshiman ja Nagasakin pommitukset Operaatiot: Bodenplatte Nordwind Veiksel?Oder Ten-G? Sodan jalkeen Yhdistyneet kansakunnat Itavallan miehitysvyohykkeet Saksan miehitysvyohykkeet Oder?Neisse-linja Nurnbergin oikeudenkaynnit Miehitetty Japani Tokion kansainvalinen sotarikostuomioistuin Pariisin rauhansopimus Kylma sota Rautaesirippu Marshall-apu Dekolonisaatio San Franciscon sopimus Saksojen yhdistymissopimus Operaatiot: Keelhaul Paperclip Yleista Politiikka Kolmen vallan sopimus Atlantin julistus Wannseen konferenssi Japanin ja Neuvostoliiton hyokkaamattomyyssopimus Kairon konferenssi Teheranin konferenssi Kairon toinen konferenssi Jaltan konferenssi Potsdamin konferenssi Potsdamin julistus Sodankaynti Enigma Kamikaze Kotirintama Manhattan-projekti Natsi-Saksan ydinohjelma Salamasota Terroripommitus Totaalinen sodankaynti Upotussota Sotarikokset Japani Neuvostoliitto Natsi-Saksa Holokausti Muita tapahtumia Lend-Lease Idan yleissuunnitelma Bengalin nalanhata Slovakian kansannousu Heinakuun 20. paivan salaliitto Sotatoimialueet: Lansirintama (1939?1945) Itarintama (1941?1945) Valimeri, Lahi-ita ja Afrikka (1940?1945) Balkan (1940?1941) Pohjois-Afrikka (1940?1943) Tyynimeri (1941?1945)

n k m Holokausti Taustoja antijudaismi antisemitismi eugeniikka juutalaiset kansallissosialismi keskitysleiri propaganda rasismi selkaanpuukotusteoria Siionin viisaiden poytakirjat Natsien juutalaisvainot ali-ihminen der ewige Jude Einsatzgruppen ghetot : Krakova , Łod? , Varsova joukkomurhat: Babyn Jar , Bi?ernieki , Jedwabne , Liep?ja , Paneriai , Rumbula , Odessa keltainen daavidintahti Kristalliyo Madagaskar-suunnitelma Nurnbergin lait Keskitysleirit Auschwitz Bergen-Belsen Buchenwald Kaiserwald Majdanek Mauthausen Muselmann Ravensbruck Sachsenhausen Stutthof Theresienstadt Luettelo natsien keskitysleireista Kapo leirien naisvartijat vankitunnukset Holokausti Wannseen konferenssi Lopullinen ratkaisu Operaatio Reinhard Aktion T4 Arbeit macht frei tuhoamisleiri kaasukammio Zyklon B Sonderkommando Birkenau Beł?ec Chełmno Sobibor Treblinka kuolemanmarssit Suomen juutalaisluovutukset Muut uhrit homoseksuaalit Jehovan todistajat kommunistit romanit slaavit toisinajattelijat Vastarinta gheton kansannousu Varsovan geton kansannousu ?OB ?ZW heinakuun 20. paivan salaliitto Uhreja ja auttajia Corrie ten Boom Adam Czerniakow Anne Frank Miep Gies Petr Ginz Albert Goring Janusz Korczak Giorgio Perlasca David Rapoport Oskar Schindler Edith Stein Vastuulliset Viktors Ar?js Karl Brandt Adolf Eichmann Odilo Globocnik Reinhard Heydrich Heinrich Himmler Adolf Hitler Rudolf Hoss Friedrich Jeckeln Josef Mengele Julius Streicher Gestapo Natsi-Saksa SS Holokaustin jalkeen Beriha Frankfurtin Auschwitz-oikeudenkaynnit holokaustin kiistaminen holokaustin muistaminen Nurnbergin oikeudenkaynnit Nurnbergin saannosto Simon Wiesenthal -keskus Vanhurskaat kansakuntien joukossa Muistomerkkeja Yad Vashem Euroopan murhattujen juutalaisten muistomerkki Memorial des Martyrs de la Deportation Apua anovat kadet

n k m Nurnbergin ensimmaisen oikeudenkaynnin syytetyt Kuolemaan tuomitut Martin Bormann [a 1] Hans Frank Wilhelm Frick Hermann Goring [a 2] Alfred Jodl Ernst Kaltenbrunner Wilhelm Keitel Joachim von Ribbentrop Alfred Rosenberg Fritz Sauckel Arthur Seyss-Inquart Julius Streicher Vankeuteen tuomitut Walther Funk (elinkautinen) Rudolf Hess (elinkautinen) Erich Raeder (elinkautinen) Baldur von Schirach (20 vuotta) Albert Speer (20 vuotta) Konstantin von Neurath (15 vuotta) Karl Donitz (10 vuotta) Syyttomiksi todetut Hans Fritzsche Franz von Papen Hjalmar Schacht Muut Gustav Krupp von Bohlen und Halbach [a 3] Robert Ley [a 4] ↑ Oikeudenkaynti in absentia , oli todellisuudessa jo kuollut. ↑ Teki itsemurhan ennen tuomion taytantoonpanoa. ↑ Syytteista luovuttiin korkean ian ja huonon terveyden vuoksi. ↑ Teki itsemurhan ennen oikeudenkaynnin alkua.