Muuttolintu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kurjet muuttavat auran muotoisissa muodostelmissa

Muuttolintu on lintu , joka viettaa vuoden eri osat saannollisesti eri paikoilla. [1]

Muuttomatkojen ajankohdat, suunnat ja pituudet vaihtelevat huomattavasti lajeittain. Maailman kaikista noin 10 000 lintulajista yli puolet on enemman tai vahemman muuttolintuja. [2]

Syyt [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Muuttaminen on adaptaatio , joka auttaa lintuja selviytymaan. Muuttaminen on linnuille hyodyllista ennen kaikkea ravinnonhankinnan ja lisaantymisen kannalta. Kevaasta syksyyn korkeilla leveysasteilla on tarjolla paljon ruokaa, kuten hyonteisia, silmuja, kukkia, hedelmia, marjoja, pahkinoita ja siemenia. Siella on myos paljon tilaa pesia ja vahemman petoja kuin tropiikissa. Pesimisen jalkeen, tai viimeistaan kun syksy saapuu ja ruoka alkaa vahentya, monet linnut muuttavat takaisin lampimille seuduille, missa ruokaa on saatavilla vuoden ympari. [3]

Linnut talvehtivat myos paetakseen talven kylmyytta. Toisaalta ne lentavat kevaalla pois tropiikista myos paetakseen tropiikin lukuisia saalistajia. Jotkin linnut pesivatkin petoja valttaakseen hyvin syrjaisilla seuduilla, kuten kallionseinamilla tai saarilla. [3]

Muuttaminen on vaistomaista, ja yksittainen lintu aloittaa muuttomatkansa tuntiessaan vastustamatonta halua lahtea. [3]

Evolutiivisesta nakokulmasta on vaikea nahda, miten lajille on voinut kehittya ominaiseksi viettaa aikaa niin keskenaan etaisilla alueilla maapallon pintaa, miten kayttaytyminen on voinut saada alkunsa. Eurooppalaisten lajien kayttaytymisen taustalla on usein jaakauden vaikutus: muuttomatka on alun perin ollut varsin lyhyt, esim. vain Valimeren yli, kesan ja talven vaihtuessa, mutta jaakauden lopulla kun jaa alkoi vetaytya, sopiva ilmastovyohyke on siirtynyt jatkuvasti pohjoisemmaksi, kunnes lopulta muuttomatkat kasvoivat nykyisiin mittoihinsa. [4] [5]

Muuton ajankohdat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Linnut muuttavat lajista riippuen hyvin eri aikoina ja eri tavoin. Pitkan muuttomatkan tekevat linnut saattavat aloittaa muuttomatkan aikaisin ja saapua pesimaseudulleen myohaan. Muuton ajankohta riippuu paljon siita, milloin kevat ja syksy saapuvat. [6]

Ensimmaista muuttomatkaansa tekevat nuoret linnut ovat viela kokemattomia muuttajia. Jotkin linnut muuttavatkin parvissa, jossa on seka kokeneita etta kokemattomia muuttajia. Monilla lajeilla, etenkin laululinnuilla ja loisivilla linnuilla kuten kaella , vanhemmat muuttavat pois pian poikasten kuoriutumisen jalkeen. Poikaset lahevat omalle muuttomatkalleen vasta myohemmin, kun ne ovat kasvaneet ja kypsyneet. [3]

Yksilo pesii ja talvehtii samoilla seuduilla vuodesta toiseen. Vanhemmat linnut osaavat muuttaa tarpeeksi aikaisin saadakseen hyvan reviirin ja parin. Nuoret linnut lahtevat muuttomatkoilleen usein vasta myohemmin ja kuluttavat myos matkaansa enemman aikaa kuin kokeneet linnut. Lintuja kuolee paljon muuttomatkojen aikana, ja nuorten lintujen kuolleisuus on korkeampi kuin kokeneiden lintujen. [3]

Matkan pituus ja kesto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Punakuirin muuttoreitti pohjoisen ja Uuden-Seelannin valilla on noin 10 000 kilometrin yhtajaksoista lentoa valtameren yli.

Pisimman muuttomatkan tekee lapintiira . Se asuu puolet vuodesta pohjoisella napa-alueella ja puolet etelaisella napa-alueella , ja se tekee vuoden aikana yhteensa 40 000 ? 70 000 kilometrin muuttolennon. [2] [6] Pohjoisamerikkalainen amerikanhakki muuttaa vain muutaman sata metria vuorten ylarinteilta ymparoiville kukkuloille. [6]

Linnun muuttomatka voi kestaa vain muutaman tunnin tai pisimmillaan useita kuukausia. Jotkin linnut lentavat pysahtymatta, mutta toiset lepaavat ja syovat matkan aikana tai odottelevat saiden paranemista. Tallaisilla ruokaisilla pysahtymispaikoilla voidaan havaita hyvin suuri lajikirjo lintuja. Vuoristoja ja meria ylittavat linnut saattavat joutua lentamaan pitkia yhtajaksoisia matkoja. Korkeimmalle muuttomatkallaan nousee tiibetinhanhi ylittaessaan Himalajan huippuja kymmenen kilometrin korkeudella. [7] Vesilinnut pystyvat kellumaan meressa levatakseen. Jotkin linnut pystyvat nukkumaan ilmassa yhdella aivopuoliskolla kerrallaan. [8]

Muuttamisen lajit [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Yleisin lintujen muuton tyyppi on vuodenaikojen mukainen muutto, jossa linnut vaihtavat asuinseutua tyypillisesti kevaisin ja syksyisin resurssien vaihtelun mukaan. [6]

Suomessa kevatmuutto alkaa helmikuun aikana, kun lokit ja vesilinnut siirtyvat mahdollisuuksien mukaan lahemmas pesimaseutuja. Maaliskuussa saapuvat muun muassa kottarainen , uuttukyyhky , kiuru ja monet muut linnut. Toukokuussa saapuvat arktiset vesilinnut ja viimeiset muuttajat saapuvat vasta kesakuun aikana (mm. lapinuunilintu ja kuhankeittaja . [9] Syysmuutto alkaa monilla kahlaajalajeilla jo elokuussa. Syysmuutto huipentuu syys-lokakuun aikana ja monia vesilintuja muuttaa viela marras-joulukuussa. [10] [11]

Pohjois?etelasuuntaisesti lentavat muuttomatkallaan etenkin Pohjois- ja Etela-Amerikan linnut seka afrikkalaiset ja itaaasialaiset linnut. Eurooppalaiset ja pohjoisafrikkalaiset linnut lentavat pitkia matkoja ita?lansisuuntaisesti kiertaessaan Alpit , Valimeren ja Saharan . Jotkin linnut muuttavat vuoden aikana ympyran muotoista rataa. Useimmat linnut kuitenkin muuttavat elamansa aikana vaihtelevilla tavoilla. [6]

Jotkin kuivien seutujen, kuten Australian, lajit seuraavat sadepilvia, jotka voivat liikkua silmukan muotoista rataa. [6]

Jotkin lajit elavat kesaisin vuorilla korkealla merenpinnasta ja palaavat talven tultua alemmas, missa on lauhempaa ja talveksikin riittavasti ruokaa. [6]

Jotkin lajit muuttavat ennen sulkasatoa turvallisemmalle seudulle, jossa sulkasadon aiheuttama valiaikainen lentokyvyttomyys ei aiheuta vaaraa. [6]

Jotkin lintupopulaatiot muuttavat edestakaisin pohjoisesta etelaan, lentaen saman lajin toisen populaation yli, joka pysyttelee paikallaan koko vuoden ajan. Tallaisia lajeja ovat esimerkiksi suosirri ja maakotka . [6]

Vaellus on hieman eri asia kuin muutto. Jotkin pohjoisten tai kuivien, karujen seutujen lajit vaeltavat melko epasaannollisesti parempien ruoka-apajien perassa. Olosuhteiden muutos voi johtua saan vaihtelusta tai populaation liikakasvusta. [6] Tyypillisia vaelluslintuja ovat esimerkiksi kapylinnut , jotka siirtyvat taigan havupuiden siemensatojen perassa satoja, jopa tuhansia kilometreja. Siperialaisen pahkinahakin alalaji macrorhynchos suorittaa toisinaan massavaelluksia idasta lanteen, jos hyvien sembramannyn siemensatojen ja onnistuneiden pesintojen ansiosta suureksi paisunut kanta ei enaa loyda riittavasti ravintoa. Polloilla puolestaan esiintyy vaelluksia pikkunisakkaiden kannanvaihteluiden mukaan. [12] Vaellukset ja muuttokayttyminen ylipaataan ovat tyypillisia nimenomaan pohjoisella alueella esiintyvilla elioilla. [13]

Valmistautuminen muuttomatkaan [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Linnut valmistautuvat muuttomatkaansa vaihtamalla uudet sulat ja syomalla itselleen riittavasti vararavintoa. Lintu muuttaa ruokavalionsa energiapitoisemmaksi lihoakseen nopeammin. Syomisen tarpeen laukaisee vahentynyt auringonvalo , joka aiheuttaa linnun hormonitoimintaan muutoksia. Muuttoon valmistautuminen aiheuttaa linnussa myos ruoansulatuksen tehostumista, ja joillain lajeilla lisaksi esimerkiksi sydamen ja lihasten kasvua ja hemoglobiinin lisaantymista. Toisaalta linnun lisaantymiselimisto surkastuu lahes olemattomiin. [14]

Muuttoa edeltavina paivina ja viikkoina lintu muuttuu levottomaksi. Ylimaaraisen liikehtimisen avulla lintu vahvistaa lentolihaksiaan ja tehostaa aistejaan. [14]

Reitit [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Yleisia lintujen muuttoreitteja Euroopan ja Lahi-idan kautta. Punaisella merkityissa maissa muuttolintujen metsastaminen on yleista.

Linnut suosivat samoja helppoja reitteja vuodesta toiseen. Ne lentavat suurten esteiden, kuten vuoristojen, aavikoiden, suurten vesien ja jaatikoiden ohi. Lintujen muuttoreitit eivat kuitenkaan ole vakiintuneet, vaan ne saattavat lentaa mita reittia tahansa, etenkin kun olosuhteet ovat muuttuneet tai kun tuuli heittaa ne sivuun. [15]

Euroopan tarkemmat muuttoreitit kulkevat Gibraltarin , Etela-Italian, Egeanmeren ja Israelin yli. Amerikan linnut ylittavat joko Panaman kannaksen tai Isojen-Antillien kohdalta. Aasian tarkeimmat muuttoreitit kulkevat Arabian yli, Siperian ja Intian valilla, tai Indonesiaan Aasian itarannikon, Japaninsaarten ja Filippiinien , tai Pohjois-Australian kautta. Erityisen linturikkaita pullonkauloja ovat esimerkiksi Keski-Amerikan Veracruz ja Panama seka Israelin Eilat . [15]

Muutto parvissa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Sosiaalisimmat linnut muuttavat parvissa. Naita ovat muun muassa sorsat , hanhet , joutsenet , kurjet , pelikaanit , flamingot , paaskyt , tilhet ja rantalinnut . Ne voivat muodostaa V:n tai J:n muotoisia parvia saastaakseen energiaa ilmassa, ja huonotkin suunnistajat selviavat parvessa perille. Jotkin vahemman sosiaaliset lajit, kuten petolinnut ja kolibrit , voivat naennaisesti muuttaa parvissa, mutta talloin kyse on vain siita, etta ne ovat kaikki yksiloina valinneet saman suosiollisen muuttoreitin ja ajankohdan. [16]

Suunnistaminen [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Linnut kayttavat erilaisia menetelmia suunnistaessaan. Ne havaitsevat magneettiaistillaan Maan magneettikentan, mutta hyodyntavat myos suuria maamerkkeja, luonnonaania, Aurinkoa ja tahtitaivasta seka aiemmin oppimiaan suotuisia reitteja. [17]

Jotkin lajit muuttavat paivanvalossa, toiset oisin. Yolla tuulet ovat rauhallisempia kuin paivalla ja petoja on vahemman. Paivasaikaan muuttavat linnut nakevat maiseman paremmin, ja ne voivat saalistaa hyonteisia ilmasta seka hyodyntaa lampimia nousevia ilmavirtauksia ylittaessaan vuoria. [17]

Jotkin vasyneet linnut saattavat ottaa lyhyen kyydin valtamerilaivalla. [18]

Vaarat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lintujen muuttomatkan yleisimpia vaaroja ovat elinymparistojen ja valilaskupaikkojen katoamiset, vasyminen, nalkiintyminen, tormaykset erilaisiin rakennelmiin, saalistajat ja metsastajat, saasteet ja roskat seka huonot saat ja luonnonmullistukset. [19]

Harhautuminen [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Joskus lintuparvi harhautuu muuttomatkallaan esimerkiksi myrskyn seurauksena, ja joutuu itselleen uudelle alueelle. Esimerkiksi Skandinavian ja Lansi-Euroopan valilla lentavat linnut saattavat nain harhautua Britteinsaarille etenkin syksylla. Jotkin lintuyksilot harhautuvat syysta tai toisesta muuttamaan kokonaan vaaraan suuntaan ja paatyvat kauas tyypillisesta esiintymisaluestaan lintubongareiden ihmeteltavaksi. [6] Myos linnun magneettiaistia hairitsevat sahkoiset laitteet ja valosaaste saattavat harhauttaa lintuja. Lisaksi ihmisen toiminnasta, luonnonkatastrofeista ja ilmastonmuutoksista johtuvat maisemanmuutokset voivat aiheuttaa eksymista. Vaaralle seudulle harhautunut lintu ei useinkaan selvia hengissa oudoista olosuhteista vasyttavan harhailunsa jalkeen. [18]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Mayntz, Melissa:  Migration: Exploring the Remarkable Journeys of Birds . Hardie Grant, 2020. ISBN 978-1-78713-505-5 .

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ BWB-ASF Library: Bird Migration Facts | Zoological Society of Milwaukee web.archive.org . 7.3.2013. Arkistoitu 7.3.2013. Viitattu 13.2.2019.
  2. ↑ a b Mayntz 2020, ”What is Migration?”
  3. ↑ a b c d e Mayntz 2020, ”Why Birds Migrate.”
  4. ↑ BBC: First Eden, osa 1. TV-dokumentti, esitetty Yhdistyneessa kuningaskunnassa 8.3.1987.
  5. ↑ Birds face longer migrations due to climate change Reuters . 14.4.2009. Viitattu 13.2.2019. (englanniksi)
  6. ↑ a b c d e f g h i j k Mayntz 2020, ”Types of Bird Migration.”
  7. ↑ Mayntz 2020, ”Are We There Yet?”
  8. ↑ Mayntz 2020, ”Forget It, I’m Not Going.”
  9. ↑ Ensimmaiset muuttolinnut saapuivat Turkuun ja naapurikuntiin ts.fi . 2.3.2007. Arkistoitu 13.2.2019. Viitattu 13.2.2019.
  10. ↑ Lintujen syysmuutto alkaa olla vauhdissa ESS.fi . 11.9.2011. Viitattu 13.2.2019.
  11. ↑ Birdlife Suomi | Syksy birdlife.fi . Viitattu 13.2.2019.
  12. ↑ Pietilainen, Miia:  Pikkunisakassyklien vaikutus pollojen syysmuuttoon Suomessa . Pro gradu/ Helsingin yliopisto, 2017. Teoksen verkkoversio . ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  13. ↑ Newton, Ian:  The migration ecology of birds. . Academic Press, San Diego, California., 2008.
  14. ↑ a b Mayntz 2020, ”Preparing for Migration.”
  15. ↑ a b Mayntz 2020, ”Migration Routes.”
  16. ↑ Mayntz 2020, ”To Flock or Not to Flock.”
  17. ↑ a b Mayntz 2020, ”The Navigation of Migration.”
  18. ↑ a b Mayntz 2020, ”Getting Lost Along the Way.”
  19. ↑ Mayntz 2020, ”Obstacles on Familiar Routes.”

Kirjallisuutta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Pyhala, Mikko, Toiviainen, Kari, Lehikoinen, Esa, Pynnonen, Kirsi, Lehikoinen, Aleksi, Hario, Martti. Suomen muuttolinnut. WSOY 2006.
  • Mikko Poyhonen, Jari Kontiokorpi. Muuttolintujen matkassa. Otava 1995.
  • Mikkola, Markku, Sodersved, Jan. Kuu kiurusta kesaan: Miksi, minne ja miten linnut muuttavat. Kirjayhtyma 1990.
  • Olavi Hilden, Juha Tiainen, Risto Valjakka. Muuttolinnut. Kirjayhtyma 1979.
  • Kalervo Eriksson. Muuttolintujen matkassa. Kirjayhtyma 1970.
  • Hans Colliander, Heikki Kotiranta, Heikki Lokki, Olli Saksela, Harri Saxen. Arktikan aikaan: Muuttoja ja muutoksia kuudella vuosikymmenella. Laaksonen 2011.
  • Jari Paarni. Lintujen syysmuuttoa paakaupunkiseudulla. Kustantaja Laaksonen 2010.
  • Mauri Leivo. Kevatmuutto. Minerva 2009.
  • Tero Ilomaki. Merta karta: Arvokotkien muutosta ja sen havainnoinnista Kymenlaaksossa ja vahan muualtakin. 2005.
  • Mikko Pollanen, Jari Kontiokorpi, Olli-Pekka Pietilainen, Esko Veijalainen. Arktika. WSOY 1996.
  • Juha Laaksonen. Kevat lintusaarella: Luontopaivakirja. Gummerus 2004.
  • Timo Pettay. Kevatarktika: Kummelskarin havaintoihin perustuva tutkimus arktisten lintujen kevatmuutosta Suomenlahdella. 1996.
  • Matti Torkkomaki. Muuttolinnut: Ilmojen valtiaat. WSOY 1994.
  • Arto Vuorjoki. Ulkonokalta tuulee. Pohjoinen 1994.
  • Hissa, Raimo 1990: Mita uutta lintujen navigointi- ja suunnistuskyvysta? ? Lintumies 3/1990 s. 98?103. LYL.
  • Poyhonen, Mikko 1991: Lintujen fenologiarekisteri. ? Lintumies 2/1991 s. 74?75. LYL.
  • Vepsalainen, Kari 1975: Kliinit apuna vaelluslintututkimuksissa. ? Lintumies 3/1975 s. 90?94. SLY.
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Muuttolintu&oldid=21465798 ”