Muurame

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tama artikkeli kertoo Suomen kunnasta. Huonekalutehtaasta kertovan artikkelin nimi on Muurame (huonekalutehdas) .
Muurame

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°08′N , 025°40.5′E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Jyvaskylan seutukunta
Kuntanumero 500
Hallinnollinen keskus Muuramen kirkonkyla
Perustettu 1921
Kokonaispinta-ala 194,06 km²
283:nneksi suurin 2022   [1]
? maa 144,06 km²
? sisavesi 50,00 km²
Vakiluku 10 551
91:nneksi suurin 31.12.2023   [2]
? vaestotiheys 73,24 as./km²  (31.12.2023)
Ikajakauma 2020  [3]
? 0–14-v. 21,5 %
? 15–64-v. 59,7 %
? yli 64-v. 18,8 %
Aidinkieli 2023  [4]
? suomenkielisia 97,9 %
? ruotsinkielisia 0,2 %
? muut 2,0 %
Kunnallisvero 6,90 %
292:nneksi suurin 2024   [5]
Kunnanjohtaja Jarkko Maattanen
Hallituksen puheenjohtaja Mika Ilvesmaki [6]
Kunnanvaltuusto 35 paikkaa
? puheenjohtaja Ville Vayrynen [7]
  2021?2025 [8]
 ? Kesk.
 ? Kok.
 ? SDP
 ? PS
 ? Vihr.
 ? Vas.
 ? KD

10
9
7
4
3
1
1
www.muurame.fi
Muuramen kirkko (Alvar Aalto 1929).

Muurame on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa Paijanteen pohjoispaan lansipuolella, Jyvaskylan keskustasta etelaan.

Aiemmin Muurame kuului Korpilahteen , mutta jo 1810-luvun lopulla esitettiin, etta se eroaisi siita. Senaatin vuoden 1917 lopulla tekeman paatoksen johdosta Muuramen kunta erosi Korpilahden kunnasta vuonna 1921 . [9] Saynatsalon kunta erosi Muuramesta vuonna 1924 sen johdosta, etta Muurame ei saynatsalolaisten mukaan riittavasti huolehtinut heidan alueensa kehityksesta, vaikka sielta tuli yli puolet Muuramen kunnan verotuloista. [10] Vuonna 1969 Muuramen vakiluku oli 3 364 henkea.

Vuoden 2017 lopulla Muuramessa oli 10 095 asukasta. [11] Kunnan pinta-ala on 194,06 km², josta 50,00 km² on sisavesia [1] . Vaestotiheys on 73,2 asukasta/km². Nykyisin Muuramella on yhteista maarajaa ainoastaan Jyvaskylan kanssa. Ennen vuotta 2009 rajanaapureita olivat Jyvaskylan lisaksi Jyvaskylan maalaiskunta ja Korpilahti seka ennen vuotta 1993 Saynatsalo . Saynatsalo yhdistyi Jyvaskylan kaupunkiin vuonna 1993 , Jyvaskylan maalaiskunta ja Korpilahti puolestaan vuonna 2009. Yhteista vesirajaa Muuramella on edelleen paitsi Jyvaskylan myos Toivakan kanssa.

Muurame on asukasluvultaan nopeasti kasvava ja muutenkin hyvin menestyva kunta. Sille on etua sijainnista Jyvaskylan naapurissa. Muuramessa asukkaiden koulutustaso on korkeimpia Suomessa. Esimerkiksi insinoorin koulutuksen saaneita kunnassa on vakilukuun suhteutettuna toiseksi eniten Suomessa, heti Espoon jalkeen.

Muurame valittiin 2002 Suomen luovimmaksi kunnaksi ja 2004 Suomen yrittajaystavallisimmaksi kunnaksi. Yksi tarkeimmista nahtavyyksista on arkkitehti Alvar Aallon (1898?1976) suunnittelema Muuramen kirkko (1926?1929).

Maantiede ja luonto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Muuramessa on kaksi taajamaa ? keskusta ja Kinkomaa . Suurin osa muuramelaisista asuu naissa. [12] Kirkonkyla sijaitsee Muuratjarven ja Paijanteen valissa Muuramenjoen molemmin puolin. Muuramen asuinalueita ovat keskusta, Jaakkola, Tervamaki, Verkkoniemi, Velkapohja, Kotiranta, Paavalinvuori, Vuorenlahti, Hautalanmaki, Rajala, Pitkala-Riihiniemi, Niittyaho, Kinkomaa, Isolahti, Vihtalahti, Saarenkyla, Rannankyla ja Valkola-Rajahonka.

Muuramenjoen luontopolku

Muuramessa on viisi rauhoitettua luonnonsuojelualuetta: Partastenmaen vanha metsa, Kustaanvuoren vanha metsa, Harkopohjan jalavalehto, Lullinvuori seka Kuusimaen alue. Lisaksi Muuramessa on viisi luonnonmuistomerkkia, jotka kaikki ovat isoja puita tai puuryhmia. Natura -kohteita Muuramessa on viisi ja niiden yhteispinta-ala on 611 hehtaaria, mika on 3,2 % kunnan kokonaispinta-alasta.

Tilavuudella mitattuna Suomen suurin kuusi kasvaa Kuusimaen luonnonsuojelualueella Muuramen Isolahden kylan ja Jyvaskylan (ennen vuotta 2009 Jyvaskylan maalaiskunnan Vesangan kylan) valilla. Paikalla on Kuusimaen vanhojen metsien suojelualue, joka on perustettu 1994.

Kirkonkylan reunalla sijaitsee Muuramen luontopolku, joka kiertaa Muuramenjokea.

Kylat ja kulmakunnat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Muuramessa on 2 henkikirjakylaa (tieto vuodelta 1973): [13]

  • Muurame
  • Muuratjarvi

Taajamat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuoden 2017 lopussa Muuramessa oli 10 097 asukasta, joista 8 752 asui taajamissa , 1 253 haja-asutusalueilla ja 92:n asuinpaikat eivat olleet tiedossa. Muuramen taajama-aste on 87,5 %. [14] Muuramen taajamavaesto jakautuu kahden eri taajaman kesken: [15]

# Taajama Vakiluku
(31.12.2017)
1 Muuramen kirkonkyla 7 155
2 Jyvaskylan keskustaajama * 1 597

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tahan kuntaan vain osittain. Kinkomaan taajama-asutus ei enaa muodosta omaa taajamaansa vaan on kasvanut osaksi Jyvaskylan keskustaajamaan . Se on Jyvaskylan keskustaajaman ainoa osa, joka ei kuulu Jyvaskylan kaupunkiin.

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • n. 4000 eaa. Vanhimmat merkit asutuksesta nykyisella Muuramen alueella.
  • 1539 Vanhimpiin kuuluvia maakirjaan merkittyja tietoja asutuksesta Muuramen alueella, joka kuului silloin Suur-Jamsaan .
  • 1851 Muuramenkosken saha perustetaan.
  • 1863 Korpilahti , johon nykyinen Muuramen alue kuului, irtautui Suur-Jamsasta.
  • 1921 Muurame eroaa Korpilahden kunnasta ja Muuramen kunta perustetaan.
  • 1924 Saynatsalo eroaa Muuramesta.

Politiikka [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Hallinto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Muuramen kunnanjohtaja on Jarkko Maattanen ja hallintojohtaja Riitta Sokka. [16] Kunnanhallitukseen kuuluu yhdeksan jasenta. Hallituksen puheenjohtaja on Mika Ilvesmaki. [6]

Kunnanvaltuustossa on 35 paikkaa, joista kymmenen on keskustan ja yhdeksan kokoomuksen hallussa kaudella 2021?2025. [8] Valtuuston puheenjohtajana toimii Ville Vayrynen . [7]

Kuntaliitossuunnitelmat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Muuramen liittymisesta Jyvaskylaan on keskusteltu monta kertaa. Ensimmaisen kerran sita esitettiin jo 1960-luvulla . Muina vaihtoehtoina esitettiin Korpilahden, Muuramen ja Saynatsalon yhdistamista, Muuramen liittamista Saynatsaloon niin, etta kuntakeskuksena olisi ollut Saynatsalo, seka liitosta jossa Muurame olisi jaettu Jyvaskylan, Korpilahden ja Saynatsalon kesken. [17] Muuramessa ajatukseen kuntaliitoksista, joissa Muuramen kunta haviaisi, on suhtauduttu yleensa enimmakseen kielteisesti.

Talous [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuonna 2015 kunnassa oli 2 722 tyopaikkaa. Niista 1,5 % oli alkutuotannossa (maa-, metsa- ja kalataloudessa), 59 % palveluissa ja 37 % jalostuksessa. Jalostuksen tyopaikkojen osuus oli paljon suurempi kuin koko maassa keskimaarin (20,5 %). [18]

Vuonna 2016 eniten yhteisoveroa maksaneet yritykset olivat kiukaita ja muita saunatuotteita valmistava Harvia , prosessiteollisuudessa tarvittavien tuotteiden ja palveluiden tuottaja John Crane Safematic ja ilmanvaihtojarjestelmien mittalaitteita valmistava HK Instruments. [19]

Suurimmat tyonantajat ovat John Crane Safematic Oy, SKF, Nokka-yhtiot Oy, Harvia Oyj, Flex Link Automation Oy, Kytola Oy, Muuratpuu Pohjonen Oy, Hakamet Oy, HK Instruments Oy, Sten&Co Oy Ab, Muuramen kunta, Kinkomaan sairaala , terveyskeskus ja Muuramen seurakunta.

Muuramen asuntokanta on 3 736, josta omakotiasuntoja 2 123, rivitaloasuntoja 690, kerrostaloasuntoja 865 ja muita asuntoja 58. Lisaksi kunnassa on 704 kesamokkia.

Vaestonkehitys [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuoden 2017 loppupuolella Muuramen vaestonkasvu oli suurinta suhteessa muihin Keski-Suomen kuntiin. Suurinta vaestonkasvu oli Kinkomaan taajamassa. [20] Vuosien 2013?2017 valilla Muuramen vakiluku kasvoi 523 hengella, yhteensa noin 5,5 prosenttiyksikkoa. [20] Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Muuramen vaestonkehitys vuodesta 1930 lahtien.

Muuramen vaestonkehitys 1930?2020
Vuosi Asukkaita
1930
  
2 420
1964
  
3 121
1980
  
4 799
1985
  
5 715
1990
  
6 580
1995
  
7 254
2000
  
8 101
2005
  
8 672
2010
  
9 256
2015
  
9 791
2020
  
10 129
Lahde: 1980?2015 Tilastokeskus; [21] 1930?1964 Historian Suursanakirja. [22]

Kulttuuri [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Muuramen kulttuurikeskus

Seurakunnat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Muuramessa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat: [23]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Muuramen alueella toimii Jyvaskylan ortodoksinen seurakunta . [24]

Urheilu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Muuramessa jarjestettiin vuonna 2010 Suomen rallin testierikoiskoe. Jari-Matti Latvala , Suomen rallin 2010 voittaja, ajamassa Focustaan Rannankylan testierikoiskokeella Muuramessa.

Tunnetuin muuramelainen lienee Mikko Ronkainen , kumparelaskun maailmanmestari ja olympiahopeamitalisti, jolla on nimikkorinne laskettelukeskus Riihivuoressa. Myos tunnettuja muuramelaisia urheilijoita ovat Emilia Nystrom ja Erika Nystrom , jotka ovat voittaneet rantalentopallossa kaksi kertaa nuorten Euroopan mestaruuden seka aikuisten EM-kisoissa pronssia. Nystromien EM-mitali on edelleen Suomen lentopallohistorian ainoa aikuisten arvokisamitali.

Seuraurheilun puolella paikkakunnan lippulaiva on lentopallojoukkue Muuramen Lentopallo , joka on pelannut korkeimmalla sarjatasolla Lentopallon SM-liigassa kaikkiaan 13 vuotta. Joukkueen paras sijoitus SM-liigassa on 6. sija kaudelta 2011?2012.

Muuramen Yrityksella on aktiivista juniorijalkapallo- seka -salibandytoimintaa. Seuran miehet pelaavat jalkapalloa 5. divisioonassa. [25]

Tapahtumat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kesakuun alkupuolella Muuramessa jarjestetaan vuosittaiset Muurame-paivat, jossa on konsertteja ja taidenayttelyita. [26]

Muuramessa jarjestetaan vuosittain Naamat -niminen rockfestivaali, joka pienuudestaan huolimatta on kerannyt valtakunnallista kulttimainetta. kenen mukaan?

Ruokakulttuuri [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Muuramen pitajaruoaksi nimettiin 1980-luvulla tappaiskeitto . [27]

Tunnettuja henkiloita [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tama on luettelo tunnetuista henkiloista, jotka ovat kotoisin Muuramesta tai ovat asuneet Muuramessa.

Henkilo Titteli Lisatiedot Lahteet
Haapakoski, Sara tubettaja Asui Muuramessa valmistuessaan ylioppilaaksi Jyvaskylan Lyseon lukiosta vuonna 2018. [28]
Kiramo, Arttu kumparelaskija On syntynyt Muuramessa vuonna 1990.
Kuula, Toivo saveltaja Muuratjarven Alhonsaaressa oli hanen kesanviettopaikkansa. [29]
Lauttamus, Niilo sotakirjailija Asui Kinkomaalla . [30]
Linjama, Jaakko saveltaja Paitsi etta asui ja opetti Muuramessa, toimi myos seurakunnan sivutoimisen kanttorin virassa. Han savelsi vuoden 1952 kesaolympialaisten hymnin Kirkonkylan koulun opettajan asunnossa. Hanet on haudattu kunnan hautausmaalle. [31] [32]
Nystrom, Emilia rantalentopalloilija On syntynyt Muuramessa vuonna 1983.
Nystrom, Erika rantalentopalloilija On syntynyt Muuramessa vuonna 1983.
Pesonen, Harri
  • jaakiekkoilija
  • olympiavoittaja
On syntynyt Muuramessa vuonna 1988. [33]
Pesonen, Jussi jaakiekkoilija On syntynyt Muuramessa vuonna 1979. [34]
Ronkainen, Mikko
  • freestylehiihtaja
  • olympiamitalisti
On syntynyt Muuramessa vuonna 1978. [35] [36]
Salmela, Jukka nayttelija Syntyi Muuramessa vuonna 1960. [37]
Salonen, Aleksi jaakiekkoilija On kotoisin Kinkomaalta, jossa han syntyi vuonna 1993. [38]
Salonen, Jimi freestylehiihtaja On syntynyt Muuramessa vuonna 1994.
Ulmala, Risto kestavyys- ja maastojuoksija Muutti valmennusuransa jalkeen kotiseudulleen Muurameen vuonna 2008 ja ryhtyi yrittajaksi. [39]
Virtanen, Irja kirjailija Asui nuoruusvuosinaan 1930-luvulla Muuramessa, koska hanen perheensa hankki paikkakunnalta pientilan. [40]

Etaisyyksia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. Vakiluvun kasvu suurin lahes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
  3. Vaesto ian (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972?2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Vakiluvun kasvu suurin lahes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. a b Kunnanhallitus Muuramen kunta. Viitattu 15.10.2021.
  7. a b Valtuusto Muuramen kunta. Viitattu 15.10.2021.
  8. a b Kuntavaalit 2025, Muurame Oikeusministerio. Viitattu 15.10.2021.
  9. Keski-Suomen historia (1993), s. 384
  10. Keski-Suomen historia (1993), s. 385
  11. TR: Tilinpaatos yllatti iloisesti. Muuramelainen , 19.4.2018, nro 7/2018, s. 1. Muurame: Muuramen kunta. Artikkelin verkkoversio (PDF) . Viitattu 20.4.2018. ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  12. Muurame-info muurame.fi . Muuramen kunta. Arkistoitu 14.3.2018. ”Kaksi taajamaa, Keskusta ja Kinkomaa. Naissa asuu valtaosa muuramelaisista.” Viitattu 13.3.2018.
  13. Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.):  Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 5, Lieksa ? Narpio , s. 267. Porvoo: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5 .
  14. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  15. Taajama- ja haja-asutusaluevaesto ian ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  16. Hallinto Muuramen kunta. Viitattu 15.10.2021.
  17. Muuramen kirja, sivu 346
  18. Kuntien avainluvut Tilastokeskus . Viitattu 2.2.2018.
  19. Alueen Muurame yhteisoverotiedot Yle . Viitattu 2.2.2018. (tietoja myos yritysten kotisivuilta)
  20. a b MUURAMEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2018. Muuramelainen , 29.3.2018, nro 6/2018, s. 8. Muurame: Muuramen kunta. Artikkelin verkkoversio (PDF) . Viitattu 20.4.2018. ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  21. Vaesto kielen mukaan seka ulkomaan kansalaisten maara ja maa-pinta-ala alueittain 1980?2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 12.1.2018.
  22. Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki:  Historian suursanakirja . WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2 .
  23. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  24. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/jyvaskylan-ortodoksinen-seurakunta ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  25. Muuramen v- ja u-seura Yritys ry. muuramenyritys.sporttisaitti.com . Arkistoitu 28.8.2016. Viitattu 22.8.2016.
  26. Muuramen kunta / Tapahtumat www.muurame.fi . Arkistoitu 11.3.2016. Viitattu 10.3.2016.
  27. Kolmonen, Jaakko (toim.):  Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitajaruoat , s. 92. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1 .
  28. Ylioppilaat: Jyvaskylan lyseon lukio kevat 2018 Keskisuomalainen (KSML.fi) . 18.5.2018 kello 12.16. Viitattu 23.2.2021.
  29. Muuratjarven rantayleiskaava (PDF)  (Tieto on kaavaselostuksen kolmannella sivulla.) 19.5.2004. Muuramen kunta & Maa ja Vesi Oy. Arkistoitu 22.2.2022. Viitattu 1.3.2021.
  30. Muurame on 100 vuotta, juhlitaan yhdessa! 1.1.2021 kello 16.00. Muuramen kunta. Viitattu 18.2.2021.
  31. Taiteilijoita ja kotiseutuihmisia Muuramen hautausmaalla 30.7.2020 kello 10.17. Muuramen kunta. Viitattu 2.3.2021.
  32. Koskinen, Juha T.: Olympiafanfaari ja -hymni yle.fi . Yleisradio Oy. Viitattu 6.4.2021.
  33. Harri Pesonen Elite Prospects . Everysport Media Group AB. (englanniksi)
  34. Jussi Pesonen Elite Prospects . Everysport Media Group AB. (englanniksi)
  35. Mikko Ronkainen Sports-Reference.com . Sports Reference LLC. Arkistoitu 17.4.2020. (englanniksi)
  36. Mikko Ronkainen Olympedia . Viitattu 7.2.2022. (englanniksi)
  37. Jukka Salmela Elonetissa.
  38. Silvennoinen, Markku: Silvennoisen Suvivieras, osa 10: Aleksi Salonen 15.7.2019. HC TPS Turku Oy. Arkistoitu 22.1.2021. Viitattu 17.2.2021.
  39. Rahkonen, Jorma: Valmentajasta yrittaja ksml.fi . 21.5.2010 kello 6.45 (paivitetty 24.9.2011 kello 21.13). Keskisuomalainen Oyj. Viitattu 19.5.2024.
  40. Irja Virtanen HS.fi . 9.9.2005 kello 00.00. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 24.2.2021.

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]