Mustikkamaa
(
ruots.
Blabarslandet
) on noin 36 hehtaarin laajuinen, viheralueena oleva saari
Helsingin
keskustan itapuolella. Se sijaitsee
Kruunuvuorenselan
pohjoisosassa
Kulosaaren
ja
Korkeasaaren
valissa. Yhdessa viereisen Korkeasaaren ja muutamien pienempien saarten kanssa se muodostaa
Mustikkamaa-Korkeasaari
-nimisen kaupunginosan.
Mustikkamaa avokallioineen ja metsineen on monipuolinen virkistysalue tiiviisti rakennetun
Kalasataman
vieressa. Saarelle johtaa mantereelta kaksi siltaa: Kulosaaresta vuonna 1964 rakennettu tieliikennesilta seka Kalasatamasta vuonna 2016 rakennettu pyorailyn ja jalankulun
Isoisansilta
.
[1]
Korkeasaaren elaintarhan
sisaankaynti ja lipunmyyntirakennus sijaitsevat Mustikkamaan puolella. Silta Mustikkamaalta Korkeasaareen rakennettiin vuonna 1973.
lahde?
Ennen siltojen rakentamista Mustikkamaalle oli vesiliikenneyhteys
Hakaniemenrannasta
, mutta se ei ole enaa kaytossa.
Saaren Kulosaaren-puoleisella rannalla on laaja pysakointialue etupaassa Korkeasaaressa kavijoita varten. Mustikkamaalle johtaa myos
Rautatientorilta
bussilinja 16.
Mustikkamaa on ollut Helsingin kaupungin omistuksessa kaupungin perustamisesta saakka, jolloin
Kustaa Vaasa
lahjoitti sen kaupungille samoin kuin laheiset
Sompasaaren
ja Korkeasaaren. Nama saaret sijaitsivat tuolloin
Vantaanjoen
suulle perustettuun kaupunkiin johtavan vesivaylan varrella.
Mustikkamaan lantinen karki tunnetaan nimella Isoisanniemi. Se on saanut nimensa niemella asuneen kalastaja Viktor Wilhelm Wickmanin (1844?1917) mukaan. Nimen antoivat Wickmanin jalkelaiset. Yksi hanen lapsistaan perusti Mustikkamaan koillisosassa sijaitsevan Hopeasalmen telakan.
[1]
1860-luvulla Mustikkamaan lansipuolelle perustettiin
Sornaisten satama
, ja Mustikkamaata pidettiin pitkaan sataman mahdollisena laajentumisalueena.
[2]
Viela 1910-luvulla Mustikkamaasta suunniteltiin paikkaa laivanrakennusteollisuudelle ja veneveistamolle, kunnes vuonna 1920 saaresta muodostettiin kaupunginvaltuuston paatoksella
kansanpuisto
.
[3]
Nykyisin siita kaytetaan nimitysta ulkoilupuisto. Mustikkamaalla sijaitsee vuonna 1921 rakennettu kesaravintola,
kesateatteri
, ulkoiluteita,
uimaranta
, venesatama, koripallokentta ja nelja
tenniskenttaa
.
Saaren alkuperainen nimi oli
Blabergslandet
, koska sen kalliot nayttivat sinisilta sateen jalkeen. Taman vuoksi saaresta kaytettiin 1900-luvun alussa suomeksi nimea
Sinivuorenmaa
. Nimi kuitenkin korruptoitui muotoon
Blabersholmen
, ja myos Mustikkamaan ja Kulosaaren valisesta salmesta (nykyisesta Hopeasalmesta) on kaytetty nimea
Blaberssundet
. Marjojen nimet Uudenmaan vanhassa paikannimistossa ovat harvinaisia, mika puoltaa ajatusta nimen alkuperaisesta muodosta.
[4]
[5]
Mustikkamaan alla sijaitsee kolme vuonna 1982 louhittua luolaa, joissa varastoitiin
polttooljya
vuoteen 1999 asti.
Helen
rakennutti kahteen yhdistettyyn luolaan Suomen suurimman
kaukolampovaraston
.
[6]
Vesijohtovedella taytettava lampovarasto otettiin kayttoon kesalla 2021.
[7]
- ↑
a
b
Hakkarainen, Kaisa:
HS vei ”isoisan” jalkelaisen kaupungin odotetuimmalle sillalle
(Maksullinen artikkeli) 1.6.2016. Helsingin Sanomat. Viitattu 16.2.2021.
- ↑
Mustonen, Pertti:
Satama ? Sitkea taistelu yhteishyvan puolesta
, s. 25. Kustannusosakeyhtio Otava, 2009.
ISBN 978-952-223-187-1
.
- ↑
Hakkarainen, Helena & Putkonen, Lauri:
Helsingin kantakaupungin teollisuusymparistot
, s. 91. Helsingin kaupunginmuseo, 1995.
ISSN 1238-9870
.
ISBN 951-772-725-9
.
- ↑
Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupungin julkaisuja n:o 24, 1970
- ↑
Ville Hartikainen: Tieteen ja taiteen rajalla. Historian professori Henrik Meinanderille jokainen valmistunut kirja on paattynyt rakkaussuhde.
Helsingin Sanomat
, 19.5.2020, s. B 11. Helsinki: Sanoma Oyj.
Artikkelin maksullinen verkkoversio
. Viitattu 20.5.2020.
- ↑
Suomen suurimman lampovaraston rakentaminen Mustikkamaalle alkaa
10.10.2018. Helsingin kaupunki. Viitattu 12.10.2018.
- ↑
Juuti, Petteri:
Maalampo toi lampovaraston pyykkitupaan, energiayhtio rakentaa omansa kallioluolaan ? kumpi vastaa paremmin energiamurroksen haasteisiin?
Yle Uutiset
. 2.7.2021. Viitattu 11.3.2022.