Musiikin historia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Osa artikkelisarjaa

Musiikin historia on yhta pitka kuin ihmiskunnan kulttuurin historia, silla kielen kehitys on tiukasti sidoksissa musiikkiin. Musiikkia on ollut aina kaikissa kulttuureissa. [1]

Varhainen musiikki [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paleoliittinen huilu Sloveniasta 41 000 vuoden takaa.

Vanhimmat tunnetut soittimet ovat luusta tehtyja huiluja 40 000 vuoden takaa. [2]

Lansimainen taidemusiikki [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Lansimaisen musiikin historia

Lansimaisen musiikin historia luetaan laajimmassa merkityksessa alkavaksi noin 800 eaa. Tama 1200-vuotinen periodi kasittaa antiikin ajan. Sita seuraavat musiikinhistoriassa keskiaika (400?1420), renessanssi (1420?1600), barokki (1600?1750), klassismi (1750?1800), romantiikka [3] ja realismi (1800?1910) ja lopulta 1910 alkanut modernin jakso.

Keskiajalla oli seka yksiaanista etta moniaanista musiikkia. Saestykseton kirkkolaulu oli ainoa kirkon hyvaksyma musiikinlaji. Maallinen musiikki alkoi kehittya voimakkaasti 1300-luvulla. Renessanssin aikana kirkon voimakas ohjaus vaheni, ja instrumentaalimusiikki ylestyi. Barokin aikana ooppera yleistyi taidemuotona. Suosittuja soittimia olivat viulu , alttoviulu , kontrabasso , harppu ja oboe . Klassismin kaudella (1750?1820) musiikki tuli keskiluokan ulottuville. Piano nousi keskeiseksi soittimeksi. Romantiikan aikana musiikilla kerrottiin tarinoita, ja soittimina kaytettiin myos puupuhaltimia kuten poikkihuilua . [3]

Klassinen musiikki Euroopan ulkopuolella [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Afrikka [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Mbira on tunnettu Zimbabwessa yli tuhannen vuoden ajan.

Yksi varhaisimmista tietolahteista afrikkalaisesta musiikista ovat Saharan alueelle kosteamman ilmaston aikana tehdyt kalliomaalaukset. Nama noin 6000?4000-luvuilla eaa. tehdyt maalaukset kuvaavat tanssivia ihmisia. Orgaanisista aineista tehdyt muinaiset soittimet eivat ole sailyneet, mutta jorubien alueelta on loydetty kivesta ja savesta tehtyja soittimia. Ainakin 1500-luvulta asti on kaytetty erilaisia rumpuja ja kelloja. Nappailtavia idiofoneja on kaytetty muinaisessa Zimbabwen suurvaltiossa 1600-luvulta, ja ne ovat levinneet sielta laajalle. Erilaiset muuttoliikkeet ja kansainvaellukset ovat saaneet aikaan musiikkityylien lveiamista ja samantyyppisia soittimia ja laulutapoja tavataan nykyisin eri puolilla Afrikkaa. [4]

Arabia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Arabialainen musiikki

Arabialaisen musiikin varhaisesta historiasta on vain vahan tietoa, silla arabit eivat kirjoittaneet savelmiaan nuoteille . Sailyneita taydellisia melodioita ei juurikaan loydy ennen 1700-lukua. Arabialaisen musiikin ominaispiirteet juontunevat Jemenin alueelta, mista tunnetaan himyari - ja hanafi -laulutyypit. [5] Huda’ (tai rakbani ) on esi-islamilaisen ajan karavaanilaulu, josta kehittyi myos koristellumpi muoto nasb . Samasta rajaz -runomitasta, josta huda’ otti rytminsa, kehittyi taiteellisemmin improvisoitu ghina’ murtajal , jota saestettiin qadib -rummuilla. Tarkeita laulunkehittajia olivat orjat ja erityisesti laulajatytot ( qainat ), jotka seka savelsivat etta esittivat musiikkia. [5]

Vuosien 644?656 aikana syntyi miesmuusikoiden ammattikunta, joka muodosti oman yhteiskuntaluokkansa. Umaijadikaudella (661?750) arabialaisen musiikin rytmikaavojen maara vakiintui kuudeksi ja musiikkitiede kehittyi. Taiteellisen musiikin kolme huomioon otettavaa tekijaa olivat runon metriikka ( arud ), melodinen moodi ( asba’ ) seka rytmikaava ( iqa’ ). 700-luvulla arabialaisen musiikin teoriaa kehitettiin eri tavoin, samoin kuin soittimia. Zalzal (k. 791) kehitti neutraalin terssin , arabialaiselle musiikille edelleen tunnusomaisen savelen, joka huojuu duurin ja mollin valilla. [5]

Koraania resitoitiin pitkalti taidelaulun saantoja noudattaen. Islamin uskonoppineet suhtautuivat musiikkiin kuitenkin jo alusta alkaen kielteisesti, joskin ylempiin yhteiskuntaluokkiin kuuluneet ja jotkut kalifitkin suosivat musiikkia. 800-luvulla syntyi erillinen laulajien ja soittajien ammattikunta. Varhaisella abbasidikaudella oli kaksi tyylisuuntaa: puhdasoppinen arabialainen perinne, seka persialaisvaikutteinen tyyli. [5]

Intia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Intialainen taidemusiikki

Intialainen taidemusiikki , sellaisena kuin se kahdessa eri traditiossaan, etelaisessa ja pohjoisessa, nykyaan tunnetaan, on pitkan historiallisen kehityksen ja lukemattomien kulttuurivaikutteiden tulos. 1100- ja 1200-luvulta alkaen islamilaiset vaikutteet maan pohjoisosassa johtivat hindustani-musiikin kehittymiseen. Etelaisilla alueilla kehittynytta musiikkia kutsutaan karnaattiseksi. [6]

Varhaisin tunnettu historiallinen esimerkki Intian taidemusiikin teoriasta ja samalla sen kaytannosta sisaltyy historiallisiin Veda-hymneihin , etenkin Samavedaan. Kuitenkin vasta Vedojen jalkeen on kehittynyt varsinainen intialainen soittimellisempi konserttimusiikki, jonka juuret tosin myos ovat temppeleissa.

Pohjoisessa musiikkiin tuli melodisia ja tyylillisia vaikutteita lahinna Arabiasta ja Persiasta ja musiikki muuttui aistillisemmaksi; etelassa pitaydyttiin vakavaan ja muodolliseen, mutta silti alati kehittyvaan tyyliin. Hindustanilainen ja karnaattinen traditio ovat edelleen kaksi erillista musiikkikulttuuria, pohjoisen keskittyessa enemman improvisoituun raagaan ja etelaisen valmiisiin savellyksiin, joiden esitys kuitenkin sisaltaa aina vahvan improvisaatioelementin. Molemmat jakavat samat ainutlaatuisesti intialaiset peruskasitteet ja ominaisuudet.

Japani [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Japanilainen musiikki

Perinteinen japanilainen musiikki kayttaa pentatonista asteikkoa .

Vanhimmat sailyneet soittimet ovat pronssikelloja ajalta 300?250 eaa. [7]

Kiina [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Kiinalainen musiikki

Kiinalainen musiikki alkoi kehittya jo Kiinan sivilisaation alkuvaiheilla. Hyvin kehittyneesta musiikkikulttuurista kertovia dokumentteja ja esineita on sailynyt Zhou-dynastian ajalta saakka (1122?256 eaa). Perinteinen kiinalainen musiikki poikkeaa lansimaisesta musiikista paljon niin soitinten kuin savelkulunkin osalta.

Latinalainen Amerikka [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Latinalaisamerikkalainen musiikki

Mayat soittivat trumpetinkaltaisia torvia, huiluja, pilleja ja rumpuja. [8] Inkojen musiikki oli pentatonista. [9]

Eurooppalaiset toivat omat vaikutteensa mukanaan latinalaiseen Amerikkaan ja esimerkiksi brasilialainen musiikki on saanut runsaasti vaikutteita afrikkalaisesta musiikista. Sen sijaan esimerkiksi perulainen ja ecuadorilainen musiikki on saanut huomattavia vaikutteita alkuperaiskansojen musiikista.

Kevyt musiikki [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Populaarimusiikki

Populaarimusiikin juuret ovat Yhdysvalloissa , yhtaalta valkoihoisten countrymusiikissa , toisaalta afroamerikkalaisessa musiikissa . Populaarimusiikin alagenreja ovat esimerkiksi pop , rock , metal , soul , folk , blues , jazz , iskelma ja trance.

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Palva, Heikki; Perho, Irmeli (toim.): Islamilainen kulttuuri. Otava, 2005 (kolmas painos). ISBN 951-1-13315-2 .

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ Wallin, Nils Lennart; Steven Brown; Bjorn Merker: ”An introduction to Evolutionary musicology”,  The Origins of Music , s. 3. MIT Press, 2001. ISBN 978-0-262-73143-0 . Teoksen verkkoversio (viitattu 31.10.2019).
  2. ↑ James Owen: Bone Flute Is Oldest Instrument, Study Says National Geographic . 2009. Viitattu 31.10.2019.
  3. ↑ a b A Beginner's Guide to Music History Thought Co. . Viitattu 27.10.2018.
  4. ↑ Gerhard Kubik Donald Keith Robotham: African music Encyclopedia Britannica . Viitattu 31.10.2019.
  5. ↑ a b c d Karlson, Leif, s. 482?483. Teoksessa Palva, Heikki; Perho, Irmeli (toim.): Islamilainen kulttuuri. Otava, 2005 (kolmas painos). ISBN 951-1-13315-2 .
  6. ↑ Karnatak Music Encyclopædia Britannica . Viitattu 7.11.2017.
  7. ↑ William P. Malm: Japanese music Encyclopedia Britannica . Viitattu 31.10.2019.
  8. ↑ Ancient Maya music Mexicolore . Viitattu 31.10.2019.
  9. ↑ Andean Music, the Music of the Incas Discover Peru . Viitattu 31.10.2019.

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Musiikin_historia&oldid=22276121 ”