Muhammed-pilapiirrosjupakka alkoi kahdentoista profeetta Muhammedia esittavan pilapiirroksen julkaisemisesta Tanskan suurimman paivalehden Jyllands-Postenin sivuilla 30. syyskuuta 2005 . Lehti ilmoitti halunneensa asiasta kaydyn julkisen keskustelun kautta kokeilla, onko sananvapaus Tanskassa kaventunut maahan muuttaneiden muslimien vaikutuksesta. Kysymys nousi esille, koska islamilaisuudesta kertovaan lastenkirjaan oli vaikea saada kuvittajia . Islamin valtasuuntaus sunnalaisuus on kuvakielteinen .

Useat muslimit seka Tanskassa etta muualla suuttuivat kuvista, silla islamilaisessa perinteessa ei pideta hyvaksyttavana kuvata profeettaa. Pilakuvat eivat kuitenkaan herattaneet kohua niiden julkaisemisen jalkeisen kuukauden aikana. Kohu aiheutui, kun muutamat tanskalaiset imaamit kiersivat muslimimaissa levittamassa tietoa kuvista. ^[1] Erityisen loukkaavaksi koettiin Kurt Westergaardin kuvaa, jossa profeetta Muhammadilla on turbaanissaan pommi , jossa lukee islamilainen uskontunnustus : ”Ei ole muuta jumalaa kuin Jumala ja Muhammed on hanen profeettansa.” Se yhdistaa profeetan suoraan terrorismiin .

Paaartikkeli: Muhammed-piirrosjupakan diplomatia

Bosnia ja Hertsegovinan ja Turkin suurlahettilaiden lisaksi Afrikasta Algerian , Egyptin , Libyan ja Marokon , Aasiasta Indonesian , Irakin , Iranin , Pakistanin seka Saudi-Arabian suurlahettilaat seka palestiinalaishallinnon yleisvaltuuskunnan paallikko allekirjoittivat Tanskan paaministerille 25. lokakuuta 2005 kirjeen, jossa he pyysivat tapaamista asiaa koskien. Paaministeri Anders Fogh Rasmussen ei suostunut tapaamaan diplomaatteja vedoten siihen, ettei han voinut puuttua lehdiston vapauteen.

Vastaukseen tyytymattomat tanskalaiset aktiivimuslimit eivat kuitenkaan tyytyneet tahan vaan matkustivat Lahi-itaan etsimaan tukea asialleen.

Ryhma tanskalaisia imaameja, muun muassa Ahmed Akkari ja Abu Laban matkustivat Lahi-idassa, missa esiteltiin asiasta eri Lahi-idan maissa puhuessaan kolmea alatyylista pilakuvaa, joita ei kuitenkaan Jyllands-Postenissa ollut julkaistu. ^[2]

Tanskalaisen lehden Ekstra Bladetin haastattelussa 5.2.2006 pilakuvaprotestin edustajana toiminut Ahmed Akkari perusteli vaarennettyjen piirrosten kayttamista silla, etta ne auttoivat nayttamaan, kuinka vihamielisesti tanskalaiset muslimeihin suhtautuvat. ^[3]

Tapahtuman seurauksena joissain islaminuskoisissa maissa kuten Saudi-Arabiassa ja Egyptissa on jarjestetty laajoja tanskalaistuotteiden boikotteja. Boikottilistoille ovat joutuneet esimerkiksi Legot , Carlsberg -oluet ja meijeriyhtio Arla Foods , joka pysaytti Riadissa sijaitsevan tehtaansa. Vaikutusta oli myos laaketehdas Novo Nordiskille ja Danfossille .

Boikotti iski raskaasti etenkin tanskalaiseen Arlaan, joka ilmoitti Lahi-idan liiketointen olevan ”raunioina”. ^[4] Arla lomautti jo aiemmin 125 tyontekijaa ja lyhensi 40 tyopaivaa. ^[5]

Myos norjalaistuotteita boikotoitiin. Myos Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaami Khodr Chehab kutsui kuvia loukkaaviksi ja sanoi, etta suomalaiset muslimit ovat ryhtyneet boikotoimaan tanskalaisia tuotteita. ^[6]

Huhtikuussa 2006 Osama Bin Laden vaati lansimaisia ja yhdysvaltalaisia tuotteita boikottiin pilakuvien vuoksi.

Paaartikkeli: Muhammed-piirrosjupakan diplomatia

Jotkut muslimimaat kutsuivat myos diplomaattejaan kotiin Tanskasta. Tietyt aariainekset jopa uhkasivat tanskalaisten ja norjalaisten henkea. Ajoittain puhuttiin myos ruotsalaisten olevan vaarassa. Tanskalaisten ja norjalaisten kaskettiin lahtea palestiinalaisalueilta. 30. tammikuuta palestiinalaiset poistivat EU:lle Gazassa tyoskentelevat tanskalaiset ja norjalaiset. ^[7]

Tanskalaiset Abu Laban ja Ahmed Akkari kiersivat yli kymmenessa islamilaisessa maassa kertoen, miten heikosti islaminuskoisia Tanskassa kohdellaan.

Tanskan ja Norjan lippuja poltettiin laajoissa mielenosoituksissa muslimimaissa. Palestiinalaisalueella poltettiin lisaksi Tanskan paaministerin Anders Fogh Rasmussenin kuvia 1. helmikuuta 2006. Professori Jaakko Hameen-Anttilan mukaan mielenosoituksissa ei ole kyse vihasta vaan islamilaisessa maailmassa yleisesta tavasta reagoida asioihin. Nama reaktiot saattavat Hameen-Anttilan mukaan kulttuurierojen takia tuntua skandinaaveista ylimitoitetulta. ^[8]

Lannessa korostettiin sananvapautta, johon puuttumista ei ole katsottu sopivaksi. Boikottia vastaan jopa jarjestettiin "osta tanskalaisia tuotteita"-kampanja. Tanskan paaministeri Anders Fogh Rasmussen sanoi olevansa sanaton siita, etta ihmiset, joiden on annettu tulla asumaan Tanskaan, ovat kampanjoimassa ympari arabimaita lietsoen vihaa Tanskaa ja tanskalaisia kohtaan. 2. helmikuuta Fogh Rasmussen esiintyi al-Arabiya -kanavalla, jossa han kiisti Tanskan hallituksen vastuun kuvista ja toivoi, ettei kriisia syvennettaisi entisestaan. ^[9]

Jotkut muslimit kuitenkin myos puolsivat pilapiirrosten uudelleenjulkaisua, jotta jokainen voisi itse paattaa ovatko ne loukkaavia. Eraat myos huomauttivat, etta juutalaisia ja Israelia demonisoivat pilapiirrokset ovat yleisia arabilehdistossa.

Pilapiirrokset tehneiden henkea uhattiin. Jyllands-Postenin paatoimitus evakuoitiin pommiuhan takia. 30. tammikuuta islamistinen organisaatio nimeltaan mujahediiniarmeija yllytti terrori-iskuihin kaikki mahdollisia kohteita vastaan Tanskassa ja Norjassa .

Norjan puolustusvoimain tutkimuslaitoksen FFI:n Brynjar Lian mukaan Jyllands-Posten lehti on selvasti tarkein maali jihadisteille Euroopassa. ^[10]

Eras reaktio vaati Euroopan unionin niilta mailta, joissa ilmestyvissa lehdissa piirrokset julkaistiin, anteeksipyyntoa uhkavaatimuksena. Al-Aksan marttyyrien prikaatit vaati 2. helmikuuta 2006 kello 20:een mennessa anteeksipyyntoa. Runsas tunti uhkavaatimuksen maaraajan kulumisesta umpeen Nablusissa kidnapattiin saksalainen Christoph Kasten lyhyeksi aikaa. Hanet vapautettiin kuitenkin pian. ^[11]

4. helmikuuta 2006 ilmoitettiin sahkopostilla, etta alankomaalaisen De Volksrant -lehden toimituksessa olisi pommi. Sita ei ollut.

8. helmikuuta 2006 lupasi talebanien eras komentaja, mullah Dadullah , 100 kiloa kultaa pilapiirtajan murhaamisesta. Norjalaisen, tanskalaisen tai saksalaisen sotilaan surmaamisesta han lupasi viisi kiloa kultaa. Kyseisia kansallisuuksia oli noihin aikoihin ISAF -joukoissa Afganistanissa . ^[12]

4. helmikuuta syyrialaiset mielenosoittajat Damaskoksessa polttivat Tanskan suurlahetystorakennuksen. Mielenosoittajien mennessa polttamaan myos Norjan suurlahetystoa poliisi hajotti mielenosoituksen vesitykein ja kyynelkaasun avulla. Myos mielenosoittajien tie Ranskan suurlahetystoon estettiin. Syyrian hallitus paatyi myohemmin maksamaan tapauksesta Norjalle 7,2 miljoonan kruunun vahingonkorvaukset. Paaartikkeli: Muhammed-piirrosjupakan diplomatia

Afganistanissa vakijoukko tunkeutui 7. helmikuuta 2006 Meimanassa Nato -joukkojen leiriin. Mielenosoittajien joukosta ammuttiin myos rynnakkokivaarilla ja heiteltiin kasikranaatteja. Kaksi norjalaista ISAF -rauhanturvaajaa loukkaantui. Paikallinen poliisi ampui kolme mielenosoittajaa. Rauhanturvaajat ampuivat kumiluoteja ja kayttivat kyynelkaasua. Leirissa olleilla kymmenella suomalaisella ei ollut vastaavia varusteita ja he ampuivat vain varoituslaukauksia. Suurimmassa osassa muslimienemmistoisista valtioista ei kuitenkaan syntynyt vakivaltaisia mielenosoituksia. ^[13]

Paaartikkeli: Jyllands-Postenin pilapiirrokset

Pilakuvia on Jyllands-Postenin jalkeen julkaistu ainakin 30 maan lehdissa, muun muassa kaikissa Pohjoismaissa Suomea lukuun ottamatta.

Ensimmaisena osan kuvista julkaisi 17. lokakuuta egyptilainen Al-Fagr -lehti. Sen julkaisemisesta ei kuitenkaan aiheutunut viela suurta maailmanlaajuista skandaalia. Vasta kun myohemmin myos pieni evankelinen norjalaislehti Magazinet seka brysselilainen lehti julkaisi kuvat 10. tammikuuta , kohu eskaloitui helmikuussa ja muiden lehtien alkaessa julkaista pilakuvia.

1. helmikuuta 2006 ranskalaislehti France Soir julkaisi kuvat ja saksalainen Die Welt julkaisi osan kuvista. Kuvia oli myos Berliner Zeitungissa . Myos italialaiset La Stampa ja Corriere della Sera seka espanjalainen Barcelonassa ilmestyva El Periodico julkaisivat kuvia. Lahi-idasta ainakin Jordanialaiset al-Mehwar ja Al-Shihan julkaisivat kuvia. Kuvat on julkaistu myos useilla kurdinkielisilla internet-sivuilla.

Suomen useat televisiokanavat nayttivat kuvat tammikuun lopussa kohusta kertovien uutisten kuvituksena. Samoin useat lehdet, kuten Helsingin Sanomat , on nayttanyt kuvia uutisten yhteydessa.

Ranskalaisen France Soirin kustantaja Raymond Lakah erotti paatoimittaja Jacques Lefrancin kuvien julkaisemisen vuoksi. "Ilmaisemme pahoittelumme muslimiyhteisolle ja kaikille niille, joita sarjakuvan julkaiseminen jarkytti", Lakah sanoi. ^[14]

Islamilaisen maailman reagointiin vastattiin lansimaissa julkaisemalla pilapiirroksia uudestaan, seka uusilla pilapiirroksia. Pyrkimyksena oli, etta islamilaisten reagointia vastaan kohdistuisi laaja lantinen mielipide sananvapauden puolesta. Piirrosten julkaisemista kannatti myos Toimittajat ilman rajoja -jarjesto. Saksan sanomalehtimiesten liitto arvosteli Die Weltia kaikkien kuvien julkaisemisesta todeten, etta jutun olisi voinut kuvittaa yhdellakin kuvalla.

Euroopan unionin komission varapuheenjohtaja Franco Frattinin mielesta kuvien julkaiseminen oli ”jossain maarin epaviisasta”, vaikka satiirin kohteena oli uskonnon vaarinkaytto. ^[15]

Paavi Benedictus XVI tuomitsi vakivaltaiset vastalauseet, mutta piti tapausta ei-hyvaksyttavana provokaationa. Vatikaanin mukaan sana ja ilmaisunvapaus ei voi sisaltaa oikeutta loukata uskovien nakemyksia.

Myos Yhdysvaltain presidentti George W. Bush ja Britannian ulkoministeri Jack Straw tuomitsivat kuvat julkaisseet lehdet tunteettomuudesta ja kunnioituksen puutteesta. ^[16]

Saksalainen Nobel-kirjailija Gunter Grass vertasi pilakuvia Der Sturmer -sanomalehdessa natsihallinnon aikana julkaistuihin antisemitistisiin sarjakuviin. ^[17]

5. helmikuuta viikonlopun aikana Suomen presidentti Tarja Halonen , Saksan presidentti Horst Kohler , Italian presidentti Carlo Azeglio Ciampi , Latvian presidentti Vaira V??e-Freiberga , Portugalin presidentti Jorge Sampaio ja Unkarin presidentti Laszlo Solyom kokoontuivat ja tuomitsivat Lahi-idan vakivaltaisuudet seka vakivallalla uhkaamisen.

Tanskalaisista 58 prosenttia piti syyllisina jupakkaan tanskalaisia imaameja, 22 prosenttia Jyllands-Postenia ja 11 prosenttia Rasmussenin johtamaan Tanskan hallitusta Megafon pollin mielipidetiedustelun perusteella. Ranskassa La Croix -lehden 10. helmikuuta julkaiseman mielipidetiedustelun mukaan 58 prosenttia kysellyista oli sita mielta, ettei kuvien julkaisemisesta ole etua sananvapauskeskustelussa, kuvien julkaisemista kannatti 38 prosenttia vastaajista. Norjassa 57 prosenttia vastaajista ei kannattanut kuvien julkaisemista, kun taas 30 prosenttia uskoi, etta ne oli oikeus julkaista ^[18]

Tanskan edustuston polttamisesta Syyrian Damaskuksessa alkoi Tanskan edustustojen, suurlahetystojen ja konsulaattien sulkeminen kriittisissa maissa. Tanskan suljettua lahetystonsa, tuli sen suojeluvaltioksi Syyriassa Saksa . Mielenosoittajien ja tuhopolttajien osoitettua mieltaan Libanonin Beirutissa, sulki Tanska lahetystonsa siella ja sen konsuliasiat otti hoitaakseen Ranska . Iranissa Tanskan konsuliasioita hoiti Suomi ja Pakistanissa Saksa seka Indonesiassa Alankomaat .

Tanskan valtakunnansyyttaja paatti 15.3.2006 olla nostamatta syytetta Jyllands-Postenia vastaan uskonrauhan rikkomisesta tai kiihotuksesta kansanryhmaa vastaan. ^[19]

Kielteisen paatoksen seurauksena useat muslimijarjestot nostivat kunnianloukkauskanteen Jyllands-Postenia vastaan. Myos tama kanne kaatui oikeudessa. ^[20]

Valko-Venajalla suljettiin kuvat julkaissut lehti, Zgodan (Konsensus) vuonna 2006, ja kaksi vuotta myohemmin sen paatoimittaja tuomittiin kolmeksi vuodeksi vankeuteen kiihotuksesta kansanryhmaa vastaan. ^[21]

Kohun nostattaneita kuvia ei julkaistu sellaisenaan suomalaisissa lehdissa. Helsingin Sanomat kuitenkin 2. helmikuuta 2006 piti mahdollisena, etta se liittyisi kuvat julkaisevien lehtien joukkoon. Helsingin Sanomien vastaavan paatoimittajan mukaan lehti ei kuitenkaan aikonut julkaista kuvia.

Suomessa Suomen Sisu julkaisi ne verkkosivuillaan oman ilmoituksensa mukaan tukeakseen sananvapautta sen jalkeen, kun Ruotsissa sivut (Sverigedemokraterna-puolueen lehden SD-Kurirenin verkkosivut) suljettiin viranomaisten vaikutuksesta. 13. helmikuuta 2006 kansanedustaja Jari Vilen vaati viranomaisia puuttumaan kuvien julkaisuun ja Sisaasiainministerio kehotti Keskusrikospoliisia tutkimaan asiaa. KRP ilmoitti tutkivansa kuvien julkaisemisen laillisuutta ^[22] Paaministeri Matti Vanhanen pyysi 14. helmikuuta itsensa ja Suomen hallituksen puolesta anteeksi tapahtunutta. ^[23] Seuraavana paivana 15. helmikuuta tasavallan presidentti Tarja Halonen pahoitteli julkaisemista tavatessaan uskontokuntien edustajia.

19. helmikuuta 2006 oululainen kulttuurilehti Kaltio julkaisi verkkosivuillaan Muhammed-pilapiirrosjupakkaa kasitelleen sarjakuvan, ^[24] jonka on piirtanyt oululainen sarjakuvataiteilija Ville Ranta . Sampo ja Tapiola ilmoittivat lopettavansa ilmoittelun Kaltiossa . Viisi paivaa myohemmin 24. helmikuuta Kaltion hallitus erotti paatoimittaja Jussi Vilkunan taman kieltaydyttya poistamasta sarjakuvaa verkkosivuilta. Julkaisun jalkeisten tapahtumien johdosta Frankfurter Allgemeine Zeitung in toimittaja kutsui 2.3.2006 Suomea maaksi, jossa: "...valitettavasti on pelkurimaisuuden ja itsesensuurin perinne." ^[25]

Jyvaskylan Ylioppilaslehti julkaisi numerossa 3/06 piirroksen, jossa Muhammad ja Jeesus kuvataan pommit paassaan. ^[26]

Suomen Sisun julkaistua kuvat verkkosivuillaan alkoi Suomessa esitutkinta siita, olisivatko sivujen yllapitajat syyllistyneet uskonrauhan hairintaan. Esitutkinnan jalkeen asia meni syyttajalle syyteharkintaan . Syyteharkinta paattyi 1. kesakuuta 2006 syyttamattajattamispaatokseen. Apulaisvaltakunnansyyttaja Jorma Kalskeen mukaan kuvien julkaisu oli siis laillista. ^[27]

KRP kaytti esitutkinnassaan islam-asiantuntijana professori Jaakko Hameen-Anttilaa , jonka lausunnon mukaan Muhammad-kuvat loukkasivat muslimeja syvasti:

≫Olennaista on se yhteys, jossa profeetta Muhammad esitetaan. Islamilaisessa kuvituksessa hanet esitetaan aina kunnioittavassa savyssa. En pitaisi profeetta Muhammedin kasvokuvaa muslimeita yleisesti loukkaavana, mikali kuva julkaistaisiin kunnioittavassa tai edes asiallisessa yhteydessa. Profeetan kuvallinen esittaminen ja hanen kasvojensa kuvaaminen sinansa harmittomassakin pilapiirroksessa on kuitenkin jo erittain lahella muslimien pyhaksi kokeman ilmion loukkaamista. Nakemistani kahdestatoista kuvasta osa on lisaksi avoimen loukkaavia. Kyse ei niissa ole yksinomaan harmittomasta pilasta vaan profeetta Muhammedin yhdistamisesta vakivaltaan, terrorismiin ja naisen alistamiseen. Tallainen kuvallisen esittamisen ja loukkaavan sisallon yhdistaminen on islamin uskonnon kannalta erittain loukkaavaa. Muslimien pyhiksi kokemista, loukkaamattomista asioista Koraani ja profeetta Muhammad ovat varmasti keskeisimmat. Nain ollen kuvien levittamisella minun tulkintani mukaan loukataan yhta islamin uskonnon vahvimmin pyhaksi kokemaa ilmiota, profeetta Muhammedin loukkaamattomuutta.≫
( http://www.uskonnonvapaus.fi/lait/vksv-2006-06-01.html Hameen-Anttilan poliisille antamasta lausunnosta)

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja totesi yksityisilla verkkosivuillaan 2. helmikuuta 2006 :

≫Nyt ei todellakaan ole aika jolloin kannattaa ehdoin tahdoin karjistaa suurten kulttuurien ja uskontokuntien keskinaisia epaluuloja tai provosoida hihhuleita, puolin tai toisin. Asia olisi luultavasti poistunut jo paivajarjestyksesta, jos Tanskassa olisi jo syksylla sanottu se, minka nyt ovat tehneet.≫

Tanskan lahetyston tultua poltetuksi 4. helmikuuta Damaskuksessa Syyriassa ja konsulaatin 5. helmikuuta Beirutissa Libanonissa Tuomioja antoi STT :lle lausunnon, jonka mukaan han tuomitsee jyrkasti mielenosoittajien hyokkaykset Syyriassa sijaitsevia ulkomaisia lahetystoja vastaan seka tahdentaa, etta Syyrian hallitus on yksiselitteisesti vastuussa suurlahetystojen koskemattomuudesta ja turvallisuudesta. ^[28]

7. helmikuuta 2006 Tuomioja julkaisi henkilokohtaisilla verkkosivuillaan haastattelun, jonka han oli antanut syntyneesta kriisista ja sivilisaatioiden dialogista Hufvudstadsbladetissa 6. helmikuuta . Tuomioja tuomitsi J. K. Paasikivea siteeraten Jyllands-Postenin harkitsemattomuuden "ikkunoiden kivittamisena", mutta toisaalta tuomitsi myos mielenosoittajien kayttaman vakivallan. ^[29]

8. helmikuuta 2006 STT :n uutisten mukaan Tuomioja olisi Seuralle antamassaan haastattelussa todennut, etta tanskalaislehti menetteli typerasti julkaistessaan profeetta Muhammadista tehtyja pilakuvia: " Mediassa tietynlainen itseymmarrys olisi paikallaan, mutta itsesensuuria en suosittele. Jyllands-Postenin menettely oli typeraa " Tuomioja ei kuitenkaan suosittanut Tanskan hallitusta toimimaan asiassa millaan erityisella tavalla.

15. helmikuuta 2006 ulkoasiainministeri lahetti egyptilaiselle, irakilaiselle, iranilaiselle, jordanialaiselle, libanonilaiselle, saudiarabialaiselle ja syyrialaiselle lehdelle kirjeen painottaakseen, etta seka uskonrauha etta sananvapaus on huomioitava. ^[30]

5. joulukuuta 2007 Tuomioja piti puheen Skepsis ry:n 20-vuotisjuhlissa ja kertoi, etta hanella on ollut huono omatunto siita mita han joutui ulkoministerina tekemaan rauhoittaakseen pilakuvakiistaa. Tuomioja kyseenalaisti sananvapauden rajoittamisen oikeutuksen uskonnollisten tunteiden takia. ^[31]

Ulkoasiainministerion matkustustiedotteissa 3. helmikuuta 2006 todettiin Arabiemiraattien liittoa ja Bahrainia koskien seka 1. helmikuuta Omania koskien etta Islamin uskosta johtuvat kayttaytymissaannot huomioitava. ^[32]

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Kalevi Kiviston Suomenmaalle antaman lausunnon mukaan Helsingin Sanomat rikkoisi journalistin ohjetta vastaan, mikali se julkaisisi Jyllands-Postenin julkaisemat pilakuvat.

Sanomalehti Suomenmaa julkaisi 3. helmikuuta 2006 Ruotsin islamneuvoston imaami Abd al Hagg Kielan haastattelun, minka mukaan pilapiirroskysymys on tapahtumasarja, joka on saanut muslimit kautta maailman reagoimaan. - Kyseessa on prosessi, joka on jatkunut pitkaan. Tanskan siirtolaisvihamielinen puolue Pia Kjærsgaardin johdolla on vuosikausia ajanut rasistista kampanjaan islaminuskoisia kohtaan. Ostoboikottien vaikutuksesta han toteaa: - Arlalle Jyllands-Postenin pilapiirros maksaa yli miljoona euroa paivassa. Suomesta imaami totesi, ettei ole kuullut yhdenkaan Suomessa asuvan muslimin sanovan, etta heita vainottaisiin. - Sen sijaan Tanskan muslimit ovat olleet koko ajan vainon kohteena.

Ilta-Sanomien mukaan tanskalaisen Ekstra Bladet -lehden lahteisiin nojaten, tanskalainen imaami Ahmed Abu Laban kiersi levittamassa vaaraa tietoa Tanskan muslimien tilanteesta useissa Lahi-idan maissa. ^[33]

Pelossa, etta Sverigedemokraterna onnistuisivat vetamaan Ruotsin mukaan Tanskaa kohdanneeseen pilapiirrosjupakkaan torstaina 9. helmikuuta 2006 kello 17 Ruotsin aikaa suljettiin SD-Info:n verkkosivut. Ruotsin ulkoasiainministeri Laila Freivalds totesi, etta on pelottavaa, miten pieni ryhma ruotsalaisia aarimmaisyyshenkiloita asettaa ruotsalaisia vaaralle alttiiksi. ^{[34] [35]}

Ruotsin oikeusministerion selvityksen mukaan maan ulkoministerio oli toiminut laittomasti sulkiessaan sivut, silla Ruotsin perustuslain mukaan viranomaiset eivat saa estaa lehdistonvapauden toteutumista. Kun ulkoministeri Freivalds yritti peitella osuuttaan jupakassa, hanen asemansa kavi kestamattomaksi ja han joutui eroamaan 21. maaliskuuta 2006 . ^[36]

Al-Qaida sanoi tehneensa 2.6.2008 itsemurhapommi-iskun Pakistanin Tanskan suurlahetystoon. Lausunnossa sanottiin, etta itsemurhaisku oli kosto Tanskalle, joka ei ole pyytanyt anteeksi pilapiirrosten julkaisemista. Iskussa kuoli kuusi ihmista ja lahes 30 haavoittui. ^[37]

Monet katsovat, etta syntyneessa kohussa ovat joutuneet vastakkain lansimainen kasitys sananvapaudesta ja islamilaisen maailman kasitys uskonnollisesta pyhyydesta.

?arialaki kieltaa mainitsemasta mitaan luvatonta Jumalasta, Profeetasta tai islamista. Kalifi paattaa tallaisen henkilon rankaisemisesta vaihtoehtojen ollessa kuolemantuomio, orjuus, vapauttaminen, lunnaitten maksaminen tai vankien vaihto. ^[38] Islamissa Muhammedin pilkkaaminen on aina ymmarretty pahimpana mahdollisena tekona monijumalaisuuden jalkeen. ^{[39] [40]} Islamilainen traditio kieltaa myos profeettojen kuten Muhammed, Mooses ja Jeesus kuvaamisen piirroksin tai patsain . ^[41]

Sananvapautta pidetaan keskeisena kasitteena lansimaisissa demokratioissa ja tyypillisesti se taataan perustuslaissa . Se mainitaan myos YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa. Sananvapauden rajoitusyrityksiin ja itsesensuuriin on yleensa suhtauduttu lansimaissa kielteisesti. Tasta huolimatta sananvapautta rajoitetaan lansimaissakin, esimerkiksi jumalanpilkan ja holokaustin kieltamisen kieltavia lakeja on sanottu sananvapautta rajoittaviksi. Myos itsesensuuria esiintyy. Paaministeri Matti Vanhanen piti hyvana suomalaista maltillista sananvapauden tulkitsemista. ^[42]

Vuonna 2009 tapauksen vuosipaivana 30. syyskuuta jarjestettiin kansainvalinen jumalanpilkkapaiva. Kampanjan perustajien mukaan paivan tarkoitus on ”muistuttaa maailmaa siita, etta uskonnon ei tule enaa koskaan olla avoimen ja rehellisen keskustelun ulkopuolella”. ^{[43] [44]}

• Jyllands-Postenin pilapiirrokset
• Muhammad-pilapiirrosjupakan diplomatia
• Jumalanpilkkapaiva
• Piirra Muhammad -paiva
• Salman Rushdie : Saatanalliset sakeet
• Charlie Hebdon isku
• Muhammedin historiallisuus

Taman artikkelin tai sen osan viitteita on pyydetty muotoiltavaksi. Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi , esimerkiksi siirtamalla linkit viitemallineille .

• Juutalais- ja yhdysvaltalaisvastaisia arabilehtien pilapiirroksia . (englanniksi)
• Mohammed image archive - Laaja sivusto Muhammadin historiallisista ja nykyisista kuvista (englanniksi) (domain ei toimi 31.1.09)
• Ylen Elava arkisto: Tanskan Muhammed-piirrokset poikivat Oulussa sarjakuvaskandaalin

• Ihmiskunnan 100 suurinta ? nro 1 Muhammed

• Al-Misri, Ahmad ibn an-Naqib:  Reliance of the Traveller and Tools of the Worshipper. Teoksessa: Reliance of the Traveller. Revised Edition. The Classic Manual of Islamic Sacred Law "Umdat al-Salik" by Ahmad ibn Naqib al-Misri (d. 769/1368) In Arabic with Facing English Text, Commentary and Appendices Edited and Translated by Nuh Ha Mim Keller , s. 47-648. Beltsville, Maryland: amana publications, 2017 (alkuteos n. 1368). ISBN 0-915957-72-8 . Teoksen verkkoversio . (englanniksi) (arabiaksi)
• Hameen-Anttila, Jaakko:  Islamin kasikirja . Helsingissa: Otava, 2004 (6. painos: Loisto, 2008). ISBN 951-1-18669-8 .