Mordvalaisten autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
(
Mordvalaisten ASNT
) oli
Neuvostoliittoon
kuulunut autonominen neuvostotasavalta
Venajan SFNT
:ssa. Se kasitti nykyisen
Mordvan tasavallan
alueen
Volgan
lansipuolelta.
Mordvalaisten ASNT:n paakaupunki oli
Saransk
. Mordvalaisten ASNT oli olemassa 1934?1990.
Mordvalaiset olivat joutuneet
Venajan keisarikunnan
vallan alle
Kazanin kaanikunnan
romahdettua
1552
. Lantisimmat mordvalaiset olivat joutuneet Venajan vallan alle jo ennen tata. Venajan keisarikunnassa mordvalaisia verotettiin ankarasti, pakkokaannytettiin kristityiksi ja heidan maansa joutuivat venalaisten haltuun. Mordvalaisten kapinointi ei auttanut, niinpa mordvalaiset aloittivat 1600-luvulla laajan muuton itaan
Volgan
itapuolelle ja etelaan
Saratovin kuvernementtiin
. Mordvalaisten siirtyminen itaan jatkui 1700- ja 1800-luvuilla. Tama vuosisatoja jatkunut joukkomuutto aiheutti sen, etta aiemmin yhtenaisella alueella asunut mordvalaiskansa hajaantui laajalle alueelle Volgan ja Uralin alueille.
lahde?
Venajan keisarikunnan romahtamisen ja Venajan sisallissodan jalkeen mordvalaiset kuuluivat Neuvosto-Venajaan. Mordvalaisten alueellinen hajanaisuus vaikeutti mordvalaisten kansallisen alueen perustamista Neuvostoliitossa, ja lopulta vain kolmannes mordvalaisista kuului mordvalaisten alueeseen. Neuvostohallinto perusti vuonna 1925 mordvalaisten alueille autonomisia piireja ja kylaneuvostoja. Mordvien autonominen piirikunta perustettiin 16. heinakuuta 1928, ja se korotettiin autonomiseksi alueeksi 10. tammikuuta 1930. Alueenn vaestosta oli tuolloin mordvalaisia 38,4 prosenttia ja venalaisia 56,1 prosenttia.
[1]
Mordvalaisten autonomisesta alueesta muodostettiin Mordvalaisten autonominen sosialistinen neuvostotasavalta 20. joulukuuta 1934.
lahde?
Mordvan ASNT:n vaestoryhmien valisissa suhteissa ei tapahtunut merkittavaa muutosta Neuvostoliiton aikana. ASNT:n asukasluku oli laskussa lahes koko olemassaolonsa ajan. Mordvan ASNT:aan perustettiin Neuvostoaikana kaksi uutta kaupunkia
Ruzajevka
vuonna 1937 ja
Kovylkino
vuonna 1960. Myos 1920-luvulla kaupungin aseman menettaneesta
Insarista
tuli uudelleen kaupunki vuonna 1958.
lahde?
Mordvan ASNT:n etniset ryhmat 1939?1989
| Etninen ryhma
|
1939
|
1959
|
1970
|
1979
[2]
|
1989
|
| Mordvalaiset
|
405 031 (34,1 %)
|
357 978 (35,8 %)
|
364 689 (35,4 %)
|
338 898 (34,2 %)
|
313 420 (32,5 %)
|
| Venalaiset
|
719 117 (60,5 %)
|
590 557 (59,0 %)
|
606 817 (58,9 %)
|
591 212 (59,7 %)
|
586 147 (60,8 %)
|
| Tataarit
|
47 386 (4,0 %)
|
38 636 (3,9 %)
|
44 954 (4,4 %)
|
45 765 (4,6 %)
|
47 328 (4,9 %)
|
| Ukrainalaiset
|
7 586 (0,6 %)
|
6 554 (0,7 %)
|
6 033 (0,6 %)
|
5 622 (0,6 %)
|
6 461 (0,7 %)
|
| Muut
|
8 884 (0,7 %)
|
6 468 (0,6 %)
|
7 069 (0,7 %)
|
8 012 (0,8 %)
|
10 148 (1,1 %)
|
Mordvalainen kulttuuri koki Neuvostoliitossa lyhyen ja nopean kukoistuskauden mutta hiipui 1930-luvun lopulla aloitetun venalaistamisen myota. Aivan neuvostovallan loppuvuosina alettiin mordvalaisen kulttuurin tilaan kiinnittaa uudelleen huomiota.
lahde?
Neuvostoliiton alussa suhtautuminen vahemmistokansallisuuksiin oli suopeaa ja heidan kieltaan ja kulttuuriaan kehitettiin. Mordvalaisille oli jo 1700-luvulta lahtien kaannetty lahinna uskonnollista kirjallisuutta. Neuvostoliitossa heille luotiin 1920-luvulla kaksi kyrillisia kirjaimia kayttavaa kirjakielta, lehdisto ja koululaitos.
[3]
Ersan
kirjakielen pohjaksi valittiin
Kozlovkan
murre Mordvan koillisosasta ja
mok?an
kirjakielen pohjaksi
Krasnoslobodskin
ja
Temmikovin
alueen murren Mordvan luoteisosasta.
[3]
Oli myos yrityksia luoda yhteinen mordvan kirjakieli, mutta siina ei onnistuttu. Suunnitteilla oli myos siirtya kirjoittamaan mordvalaisia kielia latinalaisella kirjaimistolla.
[3]
Vuodesta 1921 lahtien alkoi ilmestya useita mordvalaiskielisia lehtia. Mordvalaisten alueille perustettiin kansallisia kymmenluokkaisia kouluja, joissa opetus tapahtui ersaksi tai mok?aksi. Ensimmainen ersankielinen aapinen ilmestyi vuonna 1921 ja mok?ankielinen vuonna 1924.
[3]
Vuonna 1931 perustettiin Mordvan valtion kirjapaino, jota ennen mordvankieliset materiaalit oli painettu muun muassa
Moskovassa
. Vuonna 1933 perustettiin Mordvan kommunistisen puolueen kirjapaino ja vuonna 1932 mordvalaisten kirjailijoiden liitto.
[3]
Hyvan alun saanut mordvalainen kulttuuri joutui taipumaan 1930-luvulla alkaneen Neuvostoliiton vahemmistokansallisuuksille epaedullisen kansallisuuspolitiikan myota. Mordvalaista sivistyneistoa syytettiin porvarillisesta nationalismista, ja suuri osa heista joutui
Stalinin puhdistusten
uhreiksi.
[3]
Mordvalaisten kielten kehittaminen ei ollut enaa turvallista. Mordvankielisia uudissanoja alettiin korvata venajankielisilla lainasanoilla.
[3]
Mordvankielista opetusta alettiin myos rajoittaa. Vuonna 1938 venajan kielesta tuli pakollinen oppiaine kaikissa vahemmistokansallisuuksien kouluissa,
[3]
ja lopulta venajasta tuli opetuskieli ylemmille luokille. Mordvan ASNT:ssa oli 1950-luvun lopulla mordva opetuskielena enaa neljalla ensimmaisella luokalla. Joissakin kouluissa mordvankielisesta opetuksesta luovuttiin kokonaan. Vuonna 1970 venajasta tuli opetuskieli jo neljannella luokalla, ja 1980-luvulle tultaessa mordvalaiset kielet olivat opetuskielena vain harvoissa kouluissa kahdella tai kolmella ensimmaisella luokalla. Siirtyminen mordvankielisesta opetuksesta venajankieliseen opetukseen oli nopeampaa kaupungeissa kuin maaseudulla.
[3]
Myos mordvankielinen lehdisto ja julkaisutoiminta supistuivat. Kun vuonna 1936 ilmestyi 18 mordvalaisilla kielilla kirjoitettua sanomalehtea ja nelja aikakauslehtea, jaljella oli vuonna 1954 enaa kaksi sanomalehtea,
Erzjan pravda
ja
Mok?en pravda
, ja kaksi aikakauslehtea.
[3]
Mordvan ASNT:ssa julkaistiin vuonna 1936 kirjallisuutta 179 nimeketta mutta vuonna 1979 enaa 55, joista 27 mok?ankielisia ja 28 ersankielisia. Venalaista kirjallisuutta alkoi ilmestya Morvassa 1960-luvulla mordvankielisia enemman.
lahde?
Neuvostoliitossa 1980-luvun puolivalissa alkanut
Mihail Gorbat?ovin
uudistuspolitiikka
(glasnost) mahdollisti vahemmistokansallisuuksien kansallisen heraamisen. Nain kavi myos Mordvan ASNT:ssa, missa alettiin vaatia ersan ja mok?an kielien aseman parantamista suhteessa venajaan. Kevaalla 1990 jarjestettiin paakaupungissa Saranskissa mielenosoitus, jossa vaadittiin tasavallan iakkaan johdon eroa ja mordvalaiskielten aseman parantamista.
[4]
Mordvalaiset myos perustivat kielensa ja kulttuurinsa edistamiseen tahtaavaa jarjestotoimintaa.
[4]
Myos mordvankielisen opetuksen heikosta asemasta alettiin huolestua, ja mordvankielista opetusta alettiin lisata.
[4]
Neuvostoliiton hajoamisprosessin alettua Mordvalaisten ASNT julistautui vuonna 1991 suvereeniksi
Mordvan tasavallaksi
, vastoin Neuvostoliiton keskushallinnon tahtoa. Neuvostoliiton hajottua tasavallasta tuli osa
Venajan
federaatiota.
lahde?
- Laakso Johanna (toim.):
Uralilaiset kansat ? Tietoa suomen sukukielista ja niiden puhujista
, s. 159-160. (Mordvalaisten osuuden kirjoittanut Merja Salo). Helsinki: WSOY, 1991.
ISBN 951-0-16485-2
.
- ↑
Iso tietosanakirja 8
, palstat 1239?1243. Helsinki: Otava, 1935.
- ↑
Salo 1991, s. 158?159
- ↑
a
b
c
d
e
f
g
h
i
j
Salo 1991, s. 166?169
- ↑
a
b
c
Salo 1991, s. 182?183