Monikulttuurisuus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Osa artikkelisarjaa

  malline:  nayta   ?   keskustele   ?   muokkaa  

Monikulttuurisuus on kasitteena joko kuvaileva, normatiivinen tai poliittinen. [1] Kuvailevana se tarkoittaa eri kulttuureja edustavien vaestoryhmien rinnakkaiseloa. Normatiivisena se tarkoittaa tallaiseen tilanteeseen pyrkimista yhteiskunnallisena ihanteena. [1] Poliittisena kasitteena monikulttuurisuus on suora kaannos englanninkielen sanasta multiculturalism , joka tarkoittaa etenkin vahemmistoa edustavien kulttuurien, rotujen ja kansallisuuksien erityista huomioon ottamista politiikassa. [2] Suomen kielessa tama sanan poliittinen ulottuvuus on pyritty tasmentamaan ilmaisulla multikulturalismi . [3]

Monikulttuurisuuteen viitataan myos sanalla diversiteetti ('monimuotoisuus'). Robert Putnamin tunnetun vuonna 2007 esitetyn hypoteesin mukaan diversiteetti heikentaa sosiaalisia verkkoja ja alentaa luottamusta muihin ihmisiin seka heikentaa vastavuoroisuutta . Diversiteetin seuraus on Putnamin mielesta oman kodin turvallisessa suojassa kyhjottaminen. [4]

Maaritelmia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kuvailevassa merkityksessa monikulttuurisuus tarkoittaa, etta yhteiskunta sisaltaa erilaisia kulttuurisia, uskonnollisia ja maailmankatsomuksellisia vaestoryhmia. [1] Samuel P. Huntington maarittelee monikulttuurisuuden eri sivilisaatioiden rinnakkainelona samassa yhteiskunnassa. Sivilisaatio on Huntingtonille laajin kulttuurinen yksikko; sen ytimena on uskonto ja sen maarittama arvomaailma. Huntingtonin luettelemia sivilisaatioita ovat lansimainen, islamilainen, kiinalainen, japanilainen, ortodoksinen, latinalais-amerikkalainen ja hindulainen sivilisaatio. [5] Monikulttuurisuuteen poliittisena ihanteena kuuluu Huntingtonin mukaan yksilollisten oikeuksien korvaaminen ryhmaoikeuksilla eli niin sanottu positiivinen syrjinta . [6] Suunnilleen vastaavalla tavalla monikulttuurisuuden maarittelee filosofi Sarah Song. Han katsoo, etta kulttuuria maarittavia tekijoita ovat etenkin uskonto ja kieli. [7]

Monikulttuurisuus on toisinaan ymmarretty myos laajemmin siten, etta monikulttuurisuutta luovat pienemmatkin kulttuuriset erot. Talloin erot voivat liittya valtakulttuurin erilaisiin alakulttuureihin kuten vammaiskulttuuriin tai sukupuoliseen suuntautumiseen. [8] [9] [10] [11] . Rinnakkain esiintyvista kulttuureista jo taysin erkanevan maaritelman antaa professori Mikko S. Lehtonen . Hanen mukaansa monikulttuurisuus on sita, etta kulttuuri on saanut vaikutteita ulkomailta. Esimerkiksi suomalainen kulttuuri on lapeensa monikulttuurinen, koska kansallislaulumme on saksalaisen saveltama, ja Suomen lipun varit tulevat Venajan tsaarin lipusta. [12] Monikulttuurisuuden kasitteen laajeneminen entista pienempiin yksityiskohtiin on aiheuttanut hammennysta. Niinpa onkin vaadittu, etta monikulttuurisuuden vastustajat sanoisivat suoraan mita he vastustavat. [13]

Francesco Pirelli, Monumentti monikulttuurisuudelle , 1985. Viisi samanlaista veistosta on sijoitettu Kanadan Torontoon, Etela-Afrikan Buffalo Cityyn, Kiinan Chang Ch'uniin, Bosnian Sarajevoon ja Australian Sydneyhin.

Monikulttuurisuuspolitiikka [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Monikulttuurisuuspolitiikan avulla organisoidaan ja hallitaan yhteiskunnassa vallitsevan etnisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden tilaa. [14] [15] Ajankohtainen kysymys on suhtautuminen suuriin maahanmuuttajavaestoihin, joista on muodostunut valtavaestosta selkeasti erottuvia etnisia tai kulttuurisia yhteisoja. [15] Vaihtoehtoisia ratkaisuja tilanteeseen ovat assimilaatio eli sulauttamispolitiikka , integraatio eli kotouttamispolitiikka seka eriyttava politiikka. Jalkimmaisin tarkoittaa jokaisen ryhman oman kulttuurin ja identiteetin tukemista. Britanniassa , Alankomaissa ja Ruotsissa monikulttuurisuuspolitiikka on siirtynyt eriyttavasta kotouttavaan ja sulauttavaan suuntaan. Niissa korostetaan tarkeytta oppia vastaanottajamaan kulttuuri ja kieli. [15]

Suomen hallitusohjelma vuonna 2015 asettui tukemaan "kansainvalistymista edistavaa tyoperaista maahanmuuttoa". Siina katsottiin, etta "maahanmuuttajat vahvistavat Suomen innovaatiokykya ja osaamista tuomalla oman kulttuurinsa vahvuuksia osaksi suomalaista yhteiskuntaa." Ohjelma kannusti avoimeen keskusteluun, mutta ei hyvaksynyt rasismia , vaan vaati suvaitsevaista ja ihmisarvoa kunnioittavaa keskustelukulttuuria. [16]

Monikulttuurisuuden vaikutus sosiaaliseen koheesioon [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuonna 2019 tanskalaiset tutkijat julkaisivat laajan meta-analyysin , jonka mukaan maahanmuuton tuoma etninen monimuotoisuus ei ollut vahvuus vaan heikensi yhteiskuntien sosiaalista koheesiota . [17] Brittilainen tutkimus osoitti, etta oman kulttuurisen tai etnisen ryhman suuri tiheys asuinalueella toimii puskurina mielenterveysongelmille. Jos oman ryhman edustus oli pieni, riski sairastua psykooseihin, kuten skitsofreniaan, kasvaa. [18] Britannian sisaministerion tutkimuksen mukaan monikulttuurisilla alueilla elavat ihmiset luottivat vahemman toisiinsa kuin yksikulttuurisilla alueilla elavat. [19]

Yhdysvaltalainen Robert Putnam havaitsi, etta yhteison etninen monimuotoisuus heikensi sosiaalista paaomaa ja sai luottamuksen rakoilemaan paitsi eri ihmisryhmien valilla, myos kunkin ryhman sisalla. Ihmiset vetaytyivat kuoreensa - asioita ei tehty yhdessa, ystavia ja poliittista aktiivisuutta oli vahemman ja televisiota katsottiin enemman. Ihmisilla ei ollut luottamusta hallintoon ja omiin poliittisiin vaikutusmahdollisuuksiinsa, eivatka he osallistuneet hyvantekevaisyystyohon. Mita moninaisempi yhteiso oli, sita enemman luottamus vaheni. [20] [21] [22] Suuremmalla sosiaalisella paaomalla oli vastaavasti isoja etuja: mita enemman sita oli, sita paremmin kaikki voivat. Rikollisuutta oli vahemman, korruptiota ei juuri ollut, koulujen oppimistulokset olivat parempia ja jopa elinajanodote kasvoi. [23] Putnam kuitenkin katsoo, etta monikulttuurisuus on nykyisin peruuttamaton ilmio. [24] Sen haittoja pitaa sen takia pyrkia vahentamaan koulutuksen avulla ja luottamalla ihmisen kykyyn sopeutua. [23] Monikulttuuriset yhteisot tarvitsevat lisaa eri ryhmien valista vuorovaikutusta. Ihmisten tulee saada mahdollisuuksia tavata toisiaan ja tunnistaa samanlaisuutensa. [19]

On myos saatu tuloksia, joiden mukaan monikulttuurisuus ei vaikuttanut sosiaaliseen koheesioon. Lontoossa asuinalueiden etninen monimuotoisuus ei vahentanyt sosiaalista koheesiota , mutta tuloerot ja etninen segregaatio vahensivat. [25] Bertelsmann Stiftung ei loytanyt yhteytta sosiaalisen kiinteyden ja maahanmuuton valilla. Tarkeimpia sosiaalisen koheesion selittajia olivat bruttokansantuote , tuloerot seka tietoyhteiskunnan kehitysaste. [26]

Maahanmuuttopolitiikka Euroopassa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Euroopan maiden valilla on eroja maahanmuuttopolitiikassa. Kansallisten ryhmien oman kulttuurin ja identiteetin sailyttamiseen pyrkivaa eli monikulttuurista (multicultural) maahanmuuttopolitiikkaa harjoittavia maita olivat Euroopassa 1980-luvulla etenkin Ruotsi, Iso-Britannia ja Alankomaat. Myos Norja on lahestynyt monikulttuurisuutta. [27] Alankomaat on tehnyt asiassa suunnanmuutoksen, mutta Ruotsissa ja Britanniassa politiikka on vuosituhannen jalkeen sailynyt suurin piirtein ennallaan. [27] Sen sijaan Tanskassa on noudatettu sulauttavaa assimilaatiopolitiikkaa. Suomen maahanmuuttopolitiikka vuoden 1995 perustuslain uudistuksen jalkeen on ollut monikulttuurista. Erikoistutkija Pasi Saukkosen mukaan se on samalla ollut epasuorasti sulauttavaa painottaessaan myos osallistumista yhteiskuntaan ja tyoelamaan. [28]

Monikulttuurista maahanmuuttopolitiikkaa on Euroopassa lisaantyvasti arvosteltu, ja kaannokset sulauttavampaan suuntaan ovat olleet nayttavia. Saksan liittokansleri Angela Merkel totesi vuonna 2010 monikulttuurisuuden epaonnistuneen. [29] Britannian paaministeri David Cameron totesi saman vuonna 2011, [30] [31] [32] samoin Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy . [33] [34] Muita monikulttuurista maahanmuuttopolitiikkaa arvostelleita tahoja on runsaasti, kuten Australian paaministeri John Howard [35] , Espanjan paaministeri Jose Maria Aznar [36] , hollantilainen poliitikko ja Tilburgin yliopiston professori Paul Scheffer [37] , Ruotsidemokraatit [38] , Tanskan kansanpuolue [39] , Hollannin hallitus, [40] [41] belgialainen puolue Vlaams Belang [42] ja Suomessa Perussuomalaiset . [43]

Moninaistuvan yhteiskunnan hallinnassa ei ole kovin hyvin onnistuttu Euroopassa. [28] Monikulttuurinen maahanmuuttopolitiikka on motivoinut myos terroristi-iskuja, kuten 77 ihmisen kuoleman aiheuttanut isku Norjassa vuonna 2011 . [44]

Monikulttuurisuuden kritiikkia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Monikulttuurisuutta on arvosteltu siita, etta kun yhteisot koostuvat toisistaan poikkeavista vaestoryhmista, seurauksena on luottamuksen alhainen taso, joka aarimmillaan johtaa vakivaltaisuuksiin.

On esitetty, etta vahemmistoryhman kulttuurin suojeleminen voi lisata ryhman voimakkaiden jasenten valtaa heikoimpiin, kuten toisinajattelijoihin , naisiin, lapsiin ja seksuaalivahemmistoihin . Feministit ovat arvostelleet sen voivan vahingoittaa ryhman naisten oikeuksia. Yritys suojella tiettya kulttuuria voi filosofi Jeremy Waldronin mukaan myos etuoikeuttaa ryhman kulttuurin tietyn muodon ja siten estaa sita sopeutumasta muutoksiin. Hanen mielestaan on lisaksi vaarin, etta yksilolle mahdollisten vaihtoehtojen pitaisi olla tietyn kulttuurin piirista. [45]

Multikulturalismista puhutaan normatiivisena ihanteena ja politiikan asetelmana lansimaissa. Sen sijaan etta poliittisessa keskustelussa puhuttaisiin siita, etta on vetaydytty tunnustamasta vahemmisto - ja alkuperaiskansojen oikeuksia, on rajoituttu puhumaan maahanmuuton monikulttuurisuudesta. [46]

Osa maahanmuuton monikulttuurisuuden vastustamisesta perustuu ulkomaisten " toisten " herattamaan levottomuuteen ja pelkoon seka nostalgiaan kuvitellusta menneisyydesta, jolloin kaikkien jakamat identiteetin ja solidaarisuuden siteet olivat vahvoja. Nativismi on yhta vanha ilmio kuin maahanmuuttokin, mutta yhteiskunnat ovat erityisen haavoittuvia sita selvenna kohtaan silloin, kun taloudelliset olot ovat heikkoja tai turvallisuutta uhataan. [46]

Useat merkittavat poliitikot ovat epailleet julkisesti monikulttuurisuuden toimivuutta. [47] [48] [49] [50] [51] [52] Monet poliitikot ovat julistaneet, etta monikulttuurisuus on epaonnistunut: Saksan Angela Merkel lokakuussa 2010 [53] seka Ison-Britannian David Cameron [54] [55] ja Ranskan Nicholas Sarkozy [56] helmikuussa 2011.

Tutkija Maimouna Jagne-Soreaun mukaan Suomen ei pida tavoitella monikulttuurisuutta, koska se ruokkii rasismia ja syrjintaa. Han sanoo, etta monikulttuurisessa valtiossa ihmisryhmia erotetaan omiin lokeroihinsa kulttuurin, etnisyyden tai muun perusteella, niin etta ihmiset eivat ole yhdenvertaisia. Olisi parempi siirtya " postnationalismiin " eli torjua rasismi ja suvaitsemattomuus ja hyvaksya kaikki osaksi suomalaisuutta. Esimerkiksi Ranskassa kaikkia asukkaita pidetaan ranskalaisina ilman etta naiden taytyy luopua kulttuurisista asioistaan. [57]

Etninen ja kulttuurinen monimuotoisuus Suomessa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Monikulttuurisuus Suomessa

Suomessa kulttuurinen monimuotoisuus on lisaantynyt 1900-luvun lopulla vilkastuneen maahanmuuton myota. Erikoistutkija Pasi Saukkosen mukaan ulkomaalaisperaisen vaeston kasvuvauhti on ollut Suomessa yksi Euroopan nopeimpia. [58]

Tutkija Miika Tervonen vaittaa, etta myytti yksikulttuurisesta Suomesta ruokkii rasismia: "Siihen vetoamalla suomalaisuutta rakennetaan tavalla, joka sulkee ulos taalla sukupolvia, vuosisatoja tai jopa vuosituhansia asuneita ihmisia, kuten vaikkapa saamelaisia”. Tervosen mukaan menneisyytta suomalaistamalla historiankirjoitus loi perustan sille myyttipohjalle, jolle luotiin uudenlainen kansallisvaltio ja rakennettiin kansallinen itseymmarrys, suomalainen identiteetti. Samalla sivuutettiin esimerkiksi Zacharias Topeliuksen nakemys eri kansakuntien verenperimasta muodostuneesta kirjavasta suomalaisuudesta. [59]

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b c Annamari Vitikainen: Monikulttuurisuus Filosofia.fi . 15.8.2014. Eurooppalaisen filosofian seura ry. Viitattu 28.7.2015.
  2. ↑ Jennifer L. Eagan: Multiculturalism Encyclopaedia Britannica . Viitattu 27.4.2022.
  3. ↑ Saukkonen, Pasi: Monikulttuurisuus ja kulttuuripolitiikka Pohjois-Euroopassa Cuporen verkkojulkaisuja 19 . 2013. Cupore.
  4. ↑ Putnam 2007
  5. ↑ Huntington, 2003, s. 52-53
  6. ↑ Huntington, S. P.:  Kulttuurien kamppailu ja uusi maailmanjarjestys , s. 391?392. Terra Cognita, 1996/2003.
  7. ↑ Song, Sarah: Multiculturalism The Stanford Encyclopedia of Philosophy (Winter 2010 Edition) . plato.stanford.edu. Viitattu 28.1.2013. en
  8. ↑ Jasinskaja-Lahti, Inga & Liebkind, Karmela & Vesala, Tiina:  Rasismi ja syrjinta Suomessa: Maahanmuuttajien kokemuksia . Helsinki: Gaudeamus, 2002. ISBN 951-662-850-8 .
  9. ↑ Forsander, Annika:  Luottamuksen ehdot: Maahanmuuttajat 1990-luvun suomalaisilla tyomarkkinoilla . Vaitoskirja, Turun yliopisto. Vaestontutkimuslaitoksen julkaisusarja. D 39. Helsinki: Vaestontutkimuslaitos, Vaestoliitto, 2002. ISBN 952-9605-82-X .
  10. ↑ Pitkanen, Pirkko & Kouki, Satu:  Vieraiden kulttuurien kohtaaminen viranomaistyossa . Helsinki: Edita, 1999. ISBN 951-37-2778-5 .
  11. ↑ Katso myos: Monikulttuurisuutta ja kulttuuripolitiikkaa koskevaa kasitteita Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistamissaatio. Arkistoitu 14.2.2008. Viitattu 2.4.2010.
  12. ↑ Anna Leppavuori: Monikulttuurisuus ? mita se oikeastaan edes tarkoittaa? YLE Uutiset Kotimaa . 10.8.2015. Viitattu 7.9.2020.
  13. ↑ Iiro Kerkela: Vauhtisokeus iski Immos-keskusteluun: "Ei kay ilmi, mista edes puhutaan" 2.8.2015. Keskisuomalainen. Viitattu 3.8.2015.
  14. ↑ Inglis, Christine: Policy Paper No. 4, Multiculturalism: New Policy Responses to Diversity (pdf) 1996. Unesco Most. Viitattu 8.11.2012. (englanniksi)
  15. ↑ a b c Saukkonen, Pasi:  Politiikka monikulttuurisessa yhteiskunnassa . Helsinki: WSOY Oppimateriaalit, 2007. ISBN 978-951-0-31756-3 . , sivut 208 ja 123-127
  16. ↑ Ratkaisujen Suomi, Paaministeri Juha Sipilan hallituksen strateginen ohjelma, Maahanmuuttopolitiikka (pdf) Hallituksen julkaisusarja 10/2015 . 29.5.2015. Valtioneuvosto. Viitattu 30.7.2015.
  17. ↑ Dinesen, Peter & Schaeffer, Merlin & Sønderskov, Kim: Ethnic Diversity and Social Trust: A Narrative and Meta-Analytical Review . doi : 10.13140/RG.2.2.20314.70081 .
  18. ↑ Ethnic density as a buffer for psychotic experiences The British Journal of Psychiatry . 26.7.2012. Viitattu 10.12.2012. (englanniksi)
  19. ↑ a b Does diversity make us unhappy? BBC News . 30.5.2006. Viitattu 17.9.2008. (englanniksi)
  20. ↑ Iloniemi, Eero: Monikulttuurisuusmyytti murenee. Nykypaiva , 2007, nro 30, s. 11.
  21. ↑ Putnam, Robert D., "E Pluribus Unum: Diversity and Community in the Twenty-first Century -- The 2006 Johan Skytte Prize," Scandinavian Political Studies 30 (2), June 2007.
  22. ↑ Sailer, Steve, "Fragmented Future," American Conservative , Jan. 15, 2007.
  23. ↑ a b Teija Sutinen, Maahanmuutto ravistelee suomalaisten me-henkea , Helsingin Sanomat, 8.10.2015 (kolumni).
  24. ↑ The Canada’s World Blog : Jason Kenney’s views on multiculturalism counterbalanced by research from Michael Adams and Robert Putnam
  25. ↑ Sturgis, Patrick et al: Ethnic diversity, segregation and the social cohesion of neighborhoods in London. Ethnic and Racial Studies , 2014, nro 37:8 http://dx.doi.org/10.1080/01419870.2013.831932 .
  26. ↑ Scandinavia is Global Leader in Social Cohesion International Comparison on Social Cohesion . 16.7.2013. Viitattu 28.4.2022. (englanniksi)
  27. ↑ a b Saukkonen, Pasi: Monikulttuurisuus ja kulttuuripolitiikka Pohjois-Euroopassa Cuporen verkkojulkaisuja 19 . 2013. Cupore.
  28. ↑ a b Hiltunen, Anna-Kaisa: Kotoutuminen monikulttuuriseen yhteiskuntaan vaatii paljon myos ”meilta” . Maailma.net .
  29. ↑ Weaver, Matthew: Angela Merkel: German multiculturalism has 'utterly failed' . The Guardian . 17.10.2010
  30. ↑ BBC News : State multiculturalism has failed, says David Cameron .
  31. ↑ Kirkup, James: Muslims must embrace our British values, David Cameron says The Telegraph .
  32. ↑ David Cameron: Monikulttuurisuus ei toimi , Yle.fi 5.2.2011.
  33. ↑ Daily Mail : Nicolas Sarkozy joins David Cameron and Angela Merkel view that multiculturalism has failed . 11.2.2011.
  34. ↑ Sarkozy: Vallitseva maahanmuuttajapolitiikka epaonnistunut Yle.fi 11.2.2011
  35. ↑ Malkin, Bonnie: Former Australian PM attacks multiculturalism . The Telegraph .
  36. ↑ FreeRepublic.com : Multiculturalism 'a big failure' : Spain's ex-prime minister Aznar . 72.10.2006.
  37. ↑ Scholten, P.: The Dutch Multicultural Myth. In: Taras (Ed.), Challenging Multiculturalism. 2012.
  38. ↑ [1] ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  39. ↑ Mark Sedgwick:  Making European Muslims: Religious Socialization Among Young Muslims in Scandinavia and Western Europe , s. 137?. Routledge, 19.9.2014. Teoksen verkkoversio .
  40. ↑ Kern, Soeren: The Netherlands to Abandon Multiculturalism. Gatestone Institute .
  41. ↑ Sobieski, Jan III: The Netherlands to Abandon Multiculturalism . The Conservative Papers .
  42. ↑ Thompson, Wayne C.:  Western Europe 2014 , s. 215?. Rowman & Littlefield Publishers, 24.7.2014. Teoksen verkkoversio .
  43. ↑ Perussuomalaiset r.p.: Suomalaiselle sopivin ? Perussuomalaisten r.p:n eduskuntavaaliohjelma 2011 perussuomalaiset.fi . 25.2.2011.
  44. ↑ Smith-Spark, Laura: Norway killer Anders Breivik ruled sane, given 21-year prison term . CCN.com
  45. ↑ Multiculturalism , Stanford Encyclopedia of Philosophy, 24.9.2010.
  46. ↑ a b Sarah Song: Multiculturalism, 4. Political backlash against multiculturalism Stanford Encyclopedia of Philosophy . 24.9.2010. The Metaphysics Research Lab. Viitattu 16.8.2015. (englanniksi)
  47. ↑ Noack, Rick: Multiculturalism is a sham, says Angela Merkel The Washington Post . 14.12.2015. Viitattu 16.2.2016. (englanniksi) Lainaus: "Multiculturalism usually has a positive connotation, but to Merkel it symbolizes the emergence of isolated societies within Germany ? and ultimately a failure of assimilating immigrants."
  48. ↑ Kent, Simon: Hungary Tells EU: Migrant Quotas Repeat Europe's Failed Multiculturalism Project Breitbart . 27.9.2015. Viitattu 16.2.2016. (englanniksi) Lainaus: "Hungary is not interested in moralising EU “lectures” on compulsory migrant quotas and defends its rejection of more Middle Eastern refugees on the basis that it wants nothing to do with the West’s past “failed experiments” in multiculturalism."
  49. ↑ Freeman, Colin: Hungary to EU: migrant quotas will repeat Western Europe's 'failed' attempts at multiculturalism The Telegraph . 26.9.2015. Viitattu 16.2.2016. (englanniksi) Lainaus: "Hungary has defended its opposition to Brussels' plans for compulsory migrant quotas, saying it did not wish to repeat the West's "failed experiments" in multiculturalism."
  50. ↑ Thomas, Cal: The failure of multiculturalism The Washington Times . 3.2.2016. Viitattu 16.2.2016. (englanniksi) Lainaus: "What we are witnessing is the complete breakdown and failure of multiculturalism."
  51. ↑ Oriel, Jennifer: Open borders crack the EU melting pot The Australian . 13.1.2016. Viitattu 16.2.2016. (englanniksi) Lainaus: "Europe ushered in 2015 by opening borders. It entered 2016 with the mass sexual assault of women by asylum-seekers and illegal ­immigrants. The ideal of multi­culturalism has never been more assailed by the reality of its failings. Yet in the absence of workable alternatives, political leaders continue to promote multiculturalism as the best policy for cultural diversity in open societies. By doing so, they threaten the prospect of pluralism in the West ? and beyond."
  52. ↑ Norwegian Police use Sodertalje, Sweden as a Nightmare Example of Failed Multiculturalism The European Guardian . 20.5.2015. Arkistoitu 24.2.2016. Viitattu 16.2.2016. (englanniksi) Lainaus: "Police in Norway say in their latest report on “Crime Outlook for Oslo” that leaders should be careful when it comes to immigration and use Sodertalje, Sweden as a nightmare example of what can happen."
  53. ↑ Weaver, Matthew: Angela Merkel: German multiculturalism has 'utterly failed' . The Guardian .
  54. ↑ BBC News : State multiculturalism has failed, says David Cameron .
  55. ↑ Wright, Oliver & Taylor, Jerome: Cameron: My war on multiculturalism . The Independent .
  56. ↑ Henegham, Tom: Sarkozy joins allies burying multiculturalism . Reuters .
  57. ↑ Monikulttuurisuudesta pitaisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintaa, sanoo tutkija  (Archive.org) Helsingin Sanomat . 27.6.2017. Arkistoitu 26.6.2017. Viitattu 9.5.2020.
  58. ↑ Hiltunen, Anna-Kaisa: Kotoutuminen monikulttuuriseen yhteiskuntaan vaatii paljon myos ”meilta” . Maailma.net .
  59. ↑ Jukka Petaja, Yhtenaista Suomea ei ole olemassakaan (digilehden tilaajille) Helsingin Sanomat 2.5.2017

Kirjallisuutta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Laqueur, Walter:  Euroopan viimeiset paivat . (The Last Days of Europe. Epitaph for an Old Continent, 2007.) Suomentanut Leif Sundstrom. Helsinki: Art House, 2009. ISBN 978-951-884-458-0 .
  • Lehtonen, Mikko & Loytty, Olli (toim.):  Erilaisuus . Tampere: Vastapaino, 2003. ISBN 951-768-136-4 .
  • Malik, Kenan:  Monikulttuurisuus . Suomentanut Tapani Kilpelainen. Tampere: niin & nain -kirjat, 2016. ISBN 978-952-5503-93-7 .
  • Oksi-Walter, Paivi & Roos, Jonna & Viertola-Cavallari, Ritva:  Monikulttuurinen perhe . Helsinki: Arkki, 2009. ISBN 978-951-618-805-1 .
  • Rastas, Anna & Huttunen, Laura & Loytty, Olli (toim.):  Suomalainen vieraskirja. Kuinka kasitella monikulttuurisuutta . Tampere: Vastapaino, 2005. ISBN 951-768-176-3 .
  • Raulo, Marianna:  Ihmisia vai ihmisia. Vahemmistooikeuksien filosofiaa . Helsinki: Yliopistopaino, 1999. ISBN 951-570-444-8 . }

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Monikulttuurisuus .
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Monikulttuurisuus&oldid=22356888 ”