Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista. Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin tarkistettavissa olevia lahteita ja merkitsemalla ne ohjeen mukaan.

UEFA Champions League Mestarien liiga
Meneillaan oleva kausi Mestarien liigan kausi 2023?2024
Laji	jalkapallo
Maa(t)	Eurooppa (UEFA)
Perustettu	1955
Joukkueita	32 (alkulohkoissa)
Hallitseva mestari	Real Madrid
Eniten mestaruuksia	Real Madrid ( 15 )
Sivusto	UEFA Champions League
Infobox OK

Mestarien liiga ( engl. UEFA Champions League ) on Euroopan jalkapalloliiton jarjestama vuosittainen jalkapallokilpailu Euroopan eri maiden korkeimpien sarjatasojen parhaimmille joukkueille. Liigaa on pelattu kaudesta 1992?1993 lahtien syksylla alkavana ja yleensa toukokuussa paattyvana. Mestarien liigan edeltaja oli kaudesta 1955?1956 pelattu Euroopan Cup . Kilpailu aloitettiin kahdeksan joukkueen voimin, ja sita laajennettiin sittemmin 16 seuran laajuiseksi.

Mestarien liigan luomisen taustalla oli etenkin maanosan suurseurojen halu lisata keskinaisten ottelujen maaraa. Toisaalta ne halusivat vahentaa vanhassa cup-muotoisessa kilpailussa alati vaaninutta varhaisen putoamisen riskia. Jotkut jalkapallon ystavat ovat arvostelleet liigaa liiallisesta kaupallisuudesta. Toisaalta on arvioitu, etta ratkaisulla estettiin eurooppalaisten huippuseurojen siirtyminen pelkan ylikansallisen keskinaisen sarjan pelaamiseen, jolloin ne olisivat hylanneet kansallisiin jalkapallokilpailuihin osallistumisen.

Mestarien liigan voittaja edustaa Eurooppaa seurajoukkueiden maailmanmestaruuskilpailuissa . Aiemmin kilpailun voittaja osallistui Intercontinental Cupiin . Voittaja pelaa myos UEFA Super Cupin . Liigan televisioinnista Suomessa vastasi Yle vuosina 1992?2018, jonka jalkeen oikeudet siirtyivat MTV Oy:lle. Nelonen jakoi lahetysoikeudet Ylen kanssa vuosina 1999-2007. ^{[1] [2]}

Paaartikkeli: UEFA:n maapisteranking

Osallistujat Mestarien liigaan tai sen karsintaan jakautuvat maittain UEFAn maapisterankingin mukaan seuraavasti:

• Sarjat sijoilla 1?4 ( Espanjan Primera Division , Englannin Valioliiga , Italian Serie A ja Saksan Bundesliiga ) saavat nelja paikkaa.
• Sarjat sijoilla 5?6 saavat kolme paikkaa.
• Sarjat sijoilla 7?15 saavat kaksi paikkaa.
• Sarjat sijalla 16 ja siita alaspain saavat yhden paikan.

Liigan sijoitus UEFAn vertailussa myos maaraa, kuinka monta joukkuetta liigasta paasee suoraan lohkovaiheeseen seka milla karsintakierroksella ne tulevat mukaan. Esimerkiksi listan kolmen parhaan liigan joukkueista kolme paasee suoraan lohkovaiheeseen ja neljas viimeiselle karsintakierrokselle, kun taas kaikkein heikoimmat sarjat saavat vain yhden joukkueen ennen varsinaisia kolmea karsintakierrosta pelattavalle esikarsintakierrokselle.

Kaikkien UEFAan kuuluvien maiden sarjavoittajat paasevat vahintaan karsimaan Mestarien liigaan, kun karsijanpaikka myonnettiin 2007 myos Andorralle ja San Marinolle , joilla sita ei aiemmin ollut. Liechtensteinista osanottajaa ei ole, koska maassa ei pelata lainkaan sarjaa, vaan ainoastaan cup .

Sarjaan ottaa tata nykya osaa yhteensa 32 joukkuetta, jotka jaetaan kahdeksaan neljan joukkueen lohkoon. Lohkoissa pelataan kaksinkertainen runkosarja, eli kuusi ottelua per joukkue. Kaksi parasta joukkuetta jatkavat pudotuspelivaiheeseen. Kolmansiksi sijoittuneet joukkueet paasevat mukaan Eurooppa-liigan kolmannelle kierrokselle ja viimeisiksi sijoittuneet joukkueet putoavat pois.

16 pudotuspelivaiheeseen paasevaa joukkuetta jaetaan pareihin arpomalla, jonka jalkeen aina finaaliin saakka pelataan cup-muotoisesti. Kukin pari pelaa keskenaan kaksi ottelua (kotiottelu ja vierasottelu), joissa maalieron perusteella parempi joukkue paasee jatkoon. Maalieron ollessa tasan, ottelu jatkuu jatko-ajalle, ja mahdollisesti rangaistuspotkukilpailuun

Finaali on puolueettomalla kentalla pelattava yksiosainen ottelu, jonka voittaja voittaa Mestarien liigan.

Kaudesta 2024/2025 alkaen kilpailumuodoksi tulee niin sanottu sveitsilainen systeemi . Joukkueita on nelja enemman kuin aikaisemmilla kausilla, ja kaikki 36 joukkuetta pelaavat yhdessa suuressa alkusarjalohkossa. Jokainen joukkue pelaa 10 ottelua eri vastustajia vastaan ? viisi kotonaan, viisi vieraissa. Peliparit maaraytyvat pistemaarien ja ennalta maariteltyjen rankingien mukaan, ja tarkoitus on, etta jokainen joukkue pelaa yhta monta pelia kaikentasoisia vastustajia vastaan. ^[3] Alkusarjan kahdeksan parasta joukkuetta jatkaa suoraan pudotuspeleihin, ja seuraavat kahdeksan paikkaa ratkaistaan sijoille 9?24 paatyneiden joukkueiden valisella pudotuspelikierroksella. ^[4] Kilpailu pelataan loppuun samanlaisena cup-turnauksena kuin aikaisemmillakin kausilla. ^[3]

Tama artikkeli tai osio on keskenerainen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua . Lisaa tietoa saattaa olla keskustelusivulla . Merkinnan syy: puuttuu kokonaan itse Mestarien liigan historia, nyt vain Euroopan Cup

1950-luvun alkuvuosina jalkapallon pelaaminen keinovalaistuksessa oli harvinaista herkkua. Kesalla 1953 ensimmaiset keinovalaisimet asennettiin Wolverhampton Wanderersin kotistadionille Molineuxille . Ensimmaista kertaa keinovalaisua testattiin, kun Wolverhampton pelasi ystavyysottelun Etela-Afrikan parhaista pelaajista koottua miehistoa vastaan. Seuraavina kuukausina Wolves pelasi ystavyysotteluiden sarjan kohdaten muita ulkomaalaisia seurajoukkueita: ensin argentiinalaisen Racing Clubin ja sen jalkeen Moskovan Spartakin seka unkarilaisen Honvedin . Viimeksi mainitun ottelun BBC televisioi suorana lahetyksena. Honvedin joukkueessa oli monia unkarilaisia jalkapalloilijoita, jotka olivat kahdesti noyryyttaneet Englannin maajoukkuetta .

Wolves voitti ottelun 3?2, ja taman johdosta heidan managerinsa Stan Cullis julisti joukkueensa olevan maailman mestareita. Tama oli viimeinen kiihoke L'Equipe -lehden toimittajalle Gabriel Hanot ’lle, joka oli jo pitkan aikaa kampanjoinut keinovalaistuksessa pelattavasta eurooppalaisten seurajoukkueiden turnauksesta.

≫Ennen kuin julistamme Wolverhamptonin olevan voittamaton, antaa heidan menna Moskovaan ja Budapestiin. On myos muita kansainvalisesti nimekkaita joukkueita: AC Milan ja Real Madrid nimetakseni kaksi. Seurajoukkueiden maailman-, tai ainakin Euroopanmestaruusturnaus ? isompi, mielekkaampi ja kunniakkaampi kuin Mitropa Cup ja aidompi kuin maajoukkueiden kilpailu ? pitaisi jarjestaa.≫
(Gabriel Hanot)

Kevaalla 1955 UEFA paattikin Hanot’n haaveileman kaltaisen seurajoukkueiden kilpailun jarjestamisesta seuraavalla kaudella.

Ensimmaiset viisi Euroopan cupia olivat Real Madridin suvereenia hallintaa. 1950-luvun lopulla Manchester United ja jotkin Italian joukkueet kykenivat hieman panemaan kapuloita "kuninkaallisten" rattaisiin, mutta vuoden 1958 Munchenin lento-onnettomuus seka Realin vallankumouksellinen pelityyli takasivat sen, ettei heille loytynyt kunnon vastusta missaan vaiheessa.

Real Madridin ylivoiman aikakausi kulminoitui vuonna 1960 Glasgow 'n Hampden Parkilla pelattuun Euroopan cupin loppuotteluun, jossa Real Madrid voitti Eintracht Frankfurtin numeroin 7?3 BBC:n ja muiden Euroopan televisioyhtioiden kameroiden seka 135 000 paikalla olleen katsojan edessa.

Real Madridin taival paattyi Euroopan cupissa 1961 ensimmaiselle kierrokselle heidan havittyaan veriviholliselleen Barcelonalle . Barca etenikin aina Bernin Wankdorf Stadionilla pelattuun loppuotteluun saakka, jossa se kuitenkin havisi lissabonilaiselle Benficalle maalein 3?2. Seuraavalla kaudella mosambikilaisen Mario Colunan kipparoima ja "Mustan helmen", Eusebion riveihinsa saanut Benfica uusi Euroopan cup -voittonsa kukistamalla Amsterdamin olympiastadionilla pelatussa finaalissa Real Madridin 5?3.

Benfica paasi loppuotteluun myos seuraavana vuonna, mutta havisi Milanille maalein 2?1. Seuraavina kahtena vuotena voiton vei toinen milanolainen joukkue Internazionale , joka vuosina 1964 ja 1965 peittosi loppuotteluissa Real Madridin ja Benfican. Vuoden 1965 Euroopan cup on kuitenkin jaanyt enemman historiaan Interin 3?0-kotivoittoon Liverpoolia vastaan paattyneesta valieraottelusta ja sen ymparilla liikkuneista lahjontaepailyista.

Interin voittokulku paattyi vuoden 1966 valierissa sen havittya Real Madridille, joka otti jo historiansa kuudennen Euroopan cupin voiton kukistettuaan Brysselissa pelatussa loppuottelussa belgradilaisen Partizanin numeroin 2?1. Talla kertaa Realin kokoonpano koostui taysin espanjalaisista pelaajista, kun viela 1950-luvun taianomaisessa joukkueessa oli pelannut ulkomaalaisia tahtia kuten Alfredo Di Stefano ja Ferenc Puskas . Ainoa pelaaja, joka oli ollut voittamassa kaikkia kuutta Euroopan cup -mestaruutta, oli Francisco Gento .

Vuonna 1967 Celticista tuli koko Britteinsaarten ensimmainen Euroopan cupin voittaja, kun se voitti Lissabonin laheisyydessa sijaitsevalla Estadio Nacionalilla pelatussa loppuottelussa Interin lukemin 2?1 kaikkien ennakko-odotusten vastaisesti. Huomionarvoista on, etta kaikki Celticin joukkueen, joka myohemmin tunnettiin nimella Lisbon Lions ("Lissabonin leijonat"), pelaajat olivat syntyneet korkeintaan 40 kilometrin paassa seuran kotistadionilta Glasgow'n Celtic Parkilta .

Vuonna 1968 Manchester Unitedista tuli ensimmainen Euroopan cupin voittanut englantilaisjoukkue , kun se voitti Lontoon Wembleylla Benficaa vastaan pelatun jatkoajalle menneen loppuottelun numeroin 4?1. Vaikka Manchester United tekikin jatkoajalla kolme maalia, olisi Benfica voittanut ottelun ellei Eusebio olisi tuhrinut avopaikkaa aivan varsinaisen peliajan viime sekunneilla.

Seuraavaksi eurokenttien aikakauden ykkosjoukkueeksi nousi amsterdamilainen Ajax , joka viela vuonna 1969 joutui noyrtymaan loppuottelussa Milanille 4?1, ja seuraavana vuonna naki verivihollisensa Feyenoordin vievan voittokannun kotiinsa. Kuitenkin taman jalkeen Ajaxin Johan Cruijffin , Barry Hulshoffin , Ruud Krolin , Johan Neeskensin , Arie Haanin , Gerrie Muhrenin ja Piet Keizerin harjoittama, valmentaja Rinus Michelsin alankomaalaisen jalkapalloilun tavaramerkiksi myohemmin noussut totaalinen jalkapallo ( total voetbal ) dominoi Euroopan kenttia perati kolmen perakkaisen vuoden ajan kukistaen loppuotteluissa niin ateenalaisen Panathinaikosin , Interin kuin Juventuksenkin .

Ajax oli eurokentilla voittamaton joukkue, kunnes aiemmin Michelsin siirryttya Barcelonaan vuonna 1973 Cruijff seurasi perassa. Myohemmin miehistoltaan vanhentunut Ajax menetti riveistaan viela Neeskensin.

Ajaxin jalkeen 1970-luvun puolivalin paikkeilla Euroopan ykkosseurajoukkueen paikan otti baijerilainen Bayern Munchen . Bayern voitti Euroopan cupin kolmesti perakkain. Loppuotteluissa kaatuivat Atletico Madrid (uusintaottelussa), Leeds ja Saint-Etienne . Miehistossa pelasivat muiden muassa Franz Beckenbauer , Sepp Maier , Gerd Muller , Uli Hoeness seka Paul Breitner . Bayern oli kehittanyt totaalisesta jalkapallosta oman, kurinalaisemman ja kovemman versionsa. Nama jaivatkin Bayernin viimeisiksi voitoiksi Euroopan cupissa.

Vuosien 1977?1984 kahdeksasta Euroopan cupista perati seitseman meni englantilaisjoukkueille. Vuonna 1977 Liverpool aloitti englantilaisten seurajoukkueiden kuuden vuoden mittaisen voittokulun. 1977 Liverpool voitti finaalissa Borussia Monchengladbachin , ja toisti temppunsa myos seuraavana vuonna voittaen loppuottelussa talla kertaa Belgian mestarin Club Bruggen .

Vuonna 1979 Liverpool havisi Euroopan cupin ensimmaisella kierroksella toiselle englantilaisjoukkuelle Nottingham Forestille , joka selvitti tiensa perati Munchenin olympiastadionilla pelattuun loppuotteluun. Finaalissa vastaan asettui Malmo , joka joutui taipumaan Nottinghamille maalein 1?0. Liverpoolin tapaan Nottingham uusi Euroopan Cup -mestaruutensa seuraavana vuonna voittamalla Madridin Santiago Bernabeulla pelatussa finaalikamppailussa hampurilaisen Hamburgin .

Vuonna 1981 Liverpool teki paluun eurokenttien huippukastiin voittamalla Pariisissa pelatussa loppuottelussa Real Madridin. Voitto oli Liverpoolin Euroopan cup -historian kolmas. Seuraavana vuonna englantilaisjoukkueiden voittokulkua jatkoi Aston Villa , joka peittosi Rotterdamissa pelatussa loppuottelussa Bayern Munchenin.

Vuonna 1983 kaytiin seitsemaan vuoteen ensimmainen Euroopan cupin finaali, jossa kumpikaan joukkueista ei ollut Englannista. Hamburg voitti Juventuksen 1?0. Seuraavana vuonna Liverpool palasi kuitenkin jalleen entista kovempana, ja vei cupin nimiinsa rangaistuslaukauskilpailulla ratkaistussa finaalissa Romaa vastaan joukkueen kotistadionilla Stadio Olimpicolla .

Vuonna 1985 Brysselin Heysel-stadionilla pelatussa loppuottelussa kohtasivat Juventus ja Liverpool. Juventus voitti ottelun maalein 1?0, mutta suurin huomio kiinnittyi 39 ihmisen hengen vaatineeseen mellakkaan, joka alkoi Liverpoolin fanaattisten kannattajien hyokattya Juventus-fanien kimppuun. Taman seurauksena englantilaisjoukkueet suljettiin eurocup-peleista viideksi vuodeksi, ja Liverpool kuuden vuoden ajaksi. ( Katso: Heysel-stadionin onnettomuus ) Britanniasta olivat mukana siis vain skotlantilaiset, walesilaiset ja pohjoisirlantilaiset seurat.

Kun lahes koko vuosikymmenen Euroopan seurajoukkueiden kilpailuja hallinneet englantilaisjoukkueet olivat pannassa, uudistuivat voimasuhteet eurokentilla taydellisesti ja huipulla puhalsivat uudet, raikkaat tuulet.

Vuoden 1986 loppuottelussa kohtasivat Steaua Bukarest Romaniasta ja Barcelona. Sanchez Pizjuanilla Sevillassa pelatun, varsinaisen peliajan jalkeen maalittomaan tasapeliin paattyneen kamppailun vei rangaistuspotkukilpailussa nimiinsa Steaua.

Vuonna 1987 Porto voitti cupin ensimmaisena portugalilaisjoukkueena yli 25 vuoteen. Finaalissa kaatui Bayern Munchen maalein 2?1. Seuraavana vuonna finaalissa olivat vastakkain PSV ja Benfica . Ratkaisu venyi jalleen rangaistuspotkukilpailuun, jonka voitti PSV.

20 vuoden tauon jalkeen Euroopan cupin voittajaksi palasi Milan, joka kaatoi Steaua Bukarestin Barcelonan Camp Noulla lukemin 4?0. Milan uusi cup-voittonsa myos seuraavalla kaudella, jolloin finaalissa kaatui Benfica. Vuoden 1991 Punaisen Tahden ja Marseillen valinen loppuottelu paattyi jalleen maalittomaan tasapeliin. Rangaistuspotkukilpailussa voiton vei jugoslavialaisjoukkue, vain vahan ennen kuin liittovaltio alkoi hajota pienemmiksi valtioiksi. Samalle kaudelle englantilaisjoukkueiden viiden vuoden panna oli umpeutunut, mutta hallitseva Englannin liigan mestari Liverpool ei voinut osallistua kilpailuun sille erityisesti asetetun lisarangaistuksen (yksi vuosi) vuoksi.

Viimeinen Euroopan cup pelattiin kaudella 1991?1992. Wembleylla pelatussa loppuottelussa Barcelona voitti jatkoajalla Sampdorian 1?0.

Kaudeksi 1992?1993 Euroopan seurajoukkueiden korkeimman kilpailun pelisysteemi muutettiin radikaalisti siten, etta ennen varsinaista cup-muotoista vaihetta pelataan lohkovaihe. Myos kilpailun nimi muutettiin Mestarien liigaksi.

Vuonna 2010 loppuottelu pelattiin ensimmaisen kerran lauantaina, kun finaalipaiva siihen asti oli ollut keskiviikko. ^[5]

Paaartikkeli: Luettelo jalkapallon Euroopan cupin ja Mestarien liigan loppuotteluista

Taulukossa huomioitu menestys Euroopan Cupissa seka Mestarien liigassa seuroittain

Seura	Mestaruuksia	Toisia sijoja	Mestaruusvuodet	Toiseksi sijoittuneen vuodet
Real Madrid	15	3	1956 , 1957, 1958, 1959, 1960, 1966, 1998 , 2000 , 2002 , 2014 , 2016 , 2017 , 2018 , 2022 , 2024	1962, 1964, 1981
Milan	7	4	1963, 1969, 1989, 1990, 1994 , 2003 , 2007	1958, 1993 , 1995 , 2005
Bayern Munchen	6	5	1974, 1975, 1976, 2001 , 2013 , 2020	1982, 1987, 1999 , 2010 , 2012
Liverpool	6	4	1977, 1978, 1981, 1984 , 2005 , 2019	1985, 2007 , 2018 , 2022
Barcelona	5	3	1992, 2006 , 2009 , 2011 , 2015	1961, 1986 , 1994
Ajax	4	2	1971, 1972, 1973, 1995	1969, 1996
Internazionale	3	3	1964, 1965, 2010	1967, 1972, 2023
Manchester United	3	2	1968, 1999 , 2008	2009 , 2011
Juventus	2	7	1985, 1996	1973, 1983, 1997 , 1998 , 2003 , 2015 , 2017
Benfica	2	5	1961, 1962	1963, 1965, 1968, 1988 , 1990
Chelsea	2	1	2012 , 2021	2008
Nottingham Forest	2	0	1979, 1980
Porto	2	0	1987, 2004
Celtic	1	1	1967	1970
Hamburger SV	1	1	1983	1980
Steaua Bukarest	1	1	1986	1989
Marseille	1	1	1993	1991
Borussia Dortmund	1	1	1997	2013
Manchester City	1	1	2023	2021
Feyenoord	1	0	1970
Aston Villa	1	0	1982
PSV Eindhoven	1	0	1988
Belgradin Punainen tahti	1	0	1991
Atletico Madrid	0	3		1974, 2014 , 2016
Stade de Reims	0	2		1956, 1959
Valencia	0	2		2000 , 2001
Fiorentina	0	1		1957
Eintracht Frankfurt	0	1		1960
Partizan	0	1		1966
Panathinaikos	0	1		1971
Leeds United	0	1		1975
Saint-Etienne	0	1		1976
Borussia Monchengladbach	0	1		1977
Club Brugge	0	1		1978
Malmo	0	1		1979
Roma	0	1		1984
Sampdoria	0	1		1992
Bayer Leverkusen	0	1		2002
Monaco	0	1		2004
Arsenal	0	1		2006
Tottenham Hotspur	0	1		2019
Paris Saint-Germain	0	1		2020

Maa	Mestaruuksia	Toisia sijoja	Yhteensa
Espanja	19	11	30
Englanti	15	11	26
Italia	12	17	29
Saksa	8	10	18
Alankomaat	6	2	8
Portugali	4	5	9
Ranska	1	6	7
Skotlanti	1	1	2
Romania	1	1	2
Jugoslavia	1	1	2
Kreikka	0	1	1
Belgia	0	1	1
Ruotsi	0	1	1

Turnauksen historian aikana loppuottelu on pelattu yhteensa seitseman kertaa samasta maasta tulevien joukkueiden valilla: espanjalaisten valilla vuosina 2000, 2014 ja 2016, italialaisten vuonna 2003, englantilaisten vuonna 2008, 2019 ja 2021 ja saksalaisten vuonna 2013. ^[6]

Paivitetty 12. maaliskuuta 2024. ^{[7] [8]}
Taulukossa ei huomioida kilpailun karsintavaihessa tehtyja maaleja.
Aktiiviset pelaajat lihavoitu .

Nro	Pelaaja	Maa	Maalit	Ottelut	Keskiarvo	Vuodet	Seurat (Maalit)
1	Cristiano Ronaldo	POR	140	183	0.77	2003?2022	Manchester United (21) Real Madrid (105) Juventus (14)
2	Lionel Messi	ARG	129	163	0.79	2005?2023	Barcelona (120) Paris Saint-Germain (9)
3	Robert Lewandowski	POL	94	118	0.8	2011?	Borussia Dortmund (17) Bayern Munchen (69) Barcelona (8)
4	Karim Benzema	FRA	90	152	0.59	2006?2023	Lyon (12) Real Madrid (78)
5	Raul	ESP	71	142	0.5	1995?2011	Real Madrid (66) Schalke 04 (5)
6	Ruud van Nistelrooy	NED	56	73	0.77	1998?2009	PSV Eindhoven (8) Manchester United (35) Real Madrid (13)
7	Thomas Muller	GER	54	149	0.36	2009?	Bayern Munchen
8	Thierry Henry	FRA	50	112	0.45	1997?2012	Monaco (7) Arsenal (35) Barcelona (8)
9	Alfredo Di Stefano	ESP ARG	49	58	0.84	1955?1964	Real Madrid
10	Andri ?evt?enko	UKR	48	100	0.48	1994?2012	Dynamo Kiova (15) Milan (29) Chelsea (4)
	Zlatan Ibrahimovi?	SWE	48	124	0.39	2001?2023	Ajax (6) Juventus (3) Internazionale (6) Barcelona (4) Milan (9) Paris Saint-Germain (20)

Paivitetty 12. maaliskuuta 2024. ^[9]
Taulukossa ei huomioida kilpailun karsintavaihessa pelattuja otteluita.
Aktiiviset pelaajat lihavoitu .

Nro	Pelaaja	Maa	Ottelut	Vuodet	Seurat (Ottelut)
1	Cristiano Ronaldo	POR	183	2003?2022	Manchester United (59) Real Madrid (101) Juventus (23)
2	Iker Casillas	ESP	177	1999?2019	Real Madrid (150) Porto (27)
3	Lionel Messi	ARG	163	2005?2023	Barcelona (149) Paris Saint-Germain (14)
4	Karim Benzema	FRA	152	2005?2023	Lyon (19) Real Madrid (133)
5	Xavi	ESP	151	1998?2015	Barcelona
6	Ryan Giggs	WAL	145	1993?2014	Manchester United
7	Raul	ESP	142	1995?2011	Real Madrid (130) Schalke 04 (12)
8	Thomas Muller	GER	149	2009?	Bayern Munchen
9	Toni Kroos	GER	146	2005?	Bayern Munchen (41) Real Madrid (105)
10	Sergio Ramos	ESP	142	2005?	Real Madrid (129) Paris Saint-Germain (13)

• Luettelo jalkapallon Mestarien liigassa pelanneista suomalaisista
• Luettelo jalkapallon Mestarien liigan voittaneista pelaajista
• Luettelo Mestarien liigassa eniten maaleja kaudessa tehneista pelaajista
• Luettelo suomalaisjoukkueiden otteluista jalkapallon eurocupeissa
• UEFA Mestarien Liigassa pelanneiden joukkueiden suoritustaulukko

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mestarien liiga Wikimedia Commonsissa

• UEFA Champions League . (englanniksi)
• Mestarien liigan tulospalvelu

n k m Euroopan cupin ja Mestarien liigan kaudet Euroopan cup (1955?1992) Kaudet 1955?56 1956?57 1957?58 1958?59 1959?60 1960?61 1961?62 1962?63 1963?64 1964?65 1965?66 1966?67 1967?68 1968?69 1969?70 1970?71 1971?72 1972?73 1973?74 1974?75 1975?76 1976?77 1977?78 1978?79 1979?80 1980?81 1981?82 1982?83 1983?84 1984?85 1985?86 1986?87 1987?88 1988?89 1989?90 1990?91 1991?92 Mestarien liiga (1992?) Kaudet 1992?93 1993?94 1994?95 1995?96 1996?97 1997?98 1998?99 1999?2000 2000?01 2001?02 2002?03 2003?04 2004?05 2005?06 2006?07 2007?08 2008?09 2009?10 2010?11 2011?12 2012?13 2013?14 2014?15 2015?16 2016?17 2017?18 2018?19 2019?20 2020?21 2021?22 2022?23 Loppuottelut 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023

n k m Mestarien liigan voittajat Kausi ja voittaja 1992?93 : Marseille 1993?94 : Milan 1994?95 : Ajax 1995?96 : Juventus 1996?97 : Borussia Dortmund 1997?98 : Real Madrid 1998?99 : Manchester United 1999?00 : Real Madrid 2000?01 : Bayern Munchen 2001?02 : Real Madrid 2002?03 : Milan 2003?04 : Porto 2004?05 : Liverpool 2005?06 : Barcelona 2006?07 : Milan 2007?08 : Manchester United 2008?09 : Barcelona 2009?10 : Internazionale 2010?11 : Barcelona 2011?12 : Chelsea 2012?13 : Bayern Munchen 2013?14 : Real Madrid 2014?15 : Barcelona 2015?16 : Real Madrid 2016?17 : Real Madrid 2017?18 : Real Madrid 2018?19 : Liverpool 2019?20 : Bayern Munchen 2020?21 : Chelsea 2021?22 : Real Madrid 2022?23 ; Manchester City

n k m UEFA:n kilpailut Maajoukkueet Jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailut U21 U19 U17 Jalkapallon naisten Euroopan-mestaruuskilpailut U19 U17 Futsalin Euroopan-mestaruuskilpailut Seurat Mestarien liiga Eurooppa-liiga Konferenssiliiga Super Cup Youth League Naisten mestarien liiga Futsal Cup