Mazar-e ?arif

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mazar-e ?arif
Näkymä kaupunkiin.
Nakyma kaupunkiin.

Mazar-e ?arif

Koordinaatit: 36°42′N , 67°07′E

Valtio   Afganistan
Maakunta Balkh
Korkeus 380 m
Vakiluku (2014/2015)   (arvio) 577 500?693 000


















Mazar-e ?arif on kaupunki Afganistanin pohjoisosassa Balkhin maakunnassa . Sen asukasluku oli YK :n arvion mukaan 577 500?693 000. Kaupunki on saanut alkunsa kalifi Alin hautapaikkana pidetysta pyhiinvaelluskohteesta ja siita tuli Pohjois-Afganistanin keskus 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alkupuolella.

Valokuva Kansainvaliselta avaruusasemalta .

Mazar-e ?arif sijaitsee Afganistanin pohjoisosassa Balkhin maakunnassa hedelmallisella tasangolla Hinduku?in ja Amudarjan valissa. Nykyinen maakunta on nimetty historiallisesti merkittavamman Balkhin kaupungin mukaan, [1] joka sijaitsee noin 18 kilometria Mazar-e ?arifista lanteen. [2] Mazar-e ?arif on nykyisin sita asukasluvultaan suurempi. [1] Afganistanin paakaupunki Kabul sijaitsee Mazar-e ?arifista 320 kilometria kaakkoon. Uzbekistanin raja sijaitsee 56 kilometria pohjoiseen. Alueen korkeus merenpinnasta on 380 metria. [3] Lahiseutu on Balkabjoen muodostama alluviaalikeila . Joki mahdollistaa maanviljelyn suurehkolla alueella Mazar-e ?arifin ymparilla, [2] joka tunnetaan yhtena Afganistanin hedelmallisimmista maatalousalueista. [3]

Kalifi Alin hautapaikkana pidetty Sininen moskeija .

Seudun historiallinen valtakeskus Balkh antoi nimensa Baktrian alueelle Hinduku?in ja Pamirvuoriston valisessa laaksossa. [1] Balkh menetti asemansa paikallisena keskuksena Mazar-e ?arifille vasta 1800-luvulla. [2]

Mazar-e ?arif on saanut alkunsa uskonnollisena keskuksena. Ahmad Sand?arin valtakaudella vuonna 1135 tai 1136 eras muslimimystikko oli saanut nayn, jonka mukaan kalifi Ali olisi haudattu tuolloin nimella Kayr tunnetulle paikalle. Haudaksi oletetulle paikalle rakennettiin mausoleumi , johon liitettiin erilaisia ihmetekoja. Ali ja ihmeet tekivat siita suositun pyhiinvaelluskohteen. T?ingis-kaanin johtamat mongolit tuhosivat alkuperaisen mausoleumin. Paikalla nykyisin sijaitseva rakennus rakennettiin vuosina 1480?1481 timuridihallitsija Sultan Husainin valtakaudella. [2] Paikka tunnetaan Sinisena moskeijana seinatiiliensa varin mukaan. [3] Pyhiinvaellukset paikalle jatkuivat eri puolilta Keski-Aasiaa ja paikka sai nykyisen nimensa Mazar-e ?arif, eli suomeksi vapaasti kaantaen "ylhainen hauta". [2] Yleisesti tunnetumpi Alin hautapaikkana pidetty kaupunki on kuitenkin Najaf Irakissa . [4]

Itse kaupunki ei kehittynyt samaan aikaan pyhiinvaelluskohten kanssa. Pitkaan paikalla oli vain pieni kyla. Brittilainen tutkimusmatkailija William Moorcroft kuvaili kylaa vuonna 1825 "likaiseksi" mutta ilmeisesti piti sita kuitenkin huomattavampana, kuin lahella sijainnutta Ta?qurghania . Vuonna 1832 Alexander Burnes kuvaili kylan kasittavan 500 perhetta. Kylaa johti uskonnollinen johtaja, joka vastasi Balkhin kuvernoorille. Sittemmin Turkestanin alueella yleensa puuttui voimakas keskushallinto ja alueella vaikutti useita pienia puoli-itsenaisia hallitsijoita. Mazar-e ?arifin paikallinen paallikko kapinoi afgaanikuvernooria vastaan vuonna 1852. Paallikon sanottiin voineen kutsua aseisiin 1 000 ratsumiesta, mutta hanen kapinansa kukistettiin verisesti. [2]

Sittemman afgaanihallinnon aikana alueen hallinnollinen keskus siirtyi vaiheittain Mazar-e ?arifiin. Keskus oli jonkin aikaa laheinen Takta-polin kyla. Vuonna 1866 alueen kuvernooriksi oli nostettu Mohammad Alam-niminen ?iialainen , joka asetti oman keskuksensa Mazar-e ?arifiin ja aloitti useita rakennushankkeita, kuten suorien katujen ja keskusakuion rakennuttamisen. Paikakkunta kasvoi sittemmin nopeasti. Vuonna 1878 paikkakuntaa kuvailtiin jo suurehkoksi kaupungiksi. 1933 avautui tie paakaupunki Kabuliin ja Mazar-e ?arif kasvoi edelleen koko Pohjois-Afganistanin kaupan keskukseksi. Vuonna 1957 aloitettiin suuria uusia rakennushankkeita kaupungin uudistamiseksi ja kaupunki sai monelta osin Afganistanin mittakaavassa nykyaikaisen infrastruktuurin. [2]

Balkhin maakunnan kuvernoorin rakennus.

Afganistanin sodan aikana lahella Neuvostoliiton rajaa tasangolla sijainnutta kaupunkia oli hyvin helppo puolustaa ja se olikin yksi maan kommunistihallinnon tukikohdista. [4] Sodan jalkeen Afganistanin sisallissodan aikana 1990-luvulla Mazar-e ?arif oli Abd al-Ra?id Dostumin johtamien uzbekkijoukkojen epavirallinen paakaupunki. Dostum piti ylla vakautta ja paikalliset saattoivat kayda esimerkiksi kauppaa suhteellisen vapaasti rajan yli Uzbekistanissa . Dostum painatti jopa omaa rahaansa talouden yllapitamiseksi. Dostum liittyi sittemmin talibanin vastaiseen Pohjoisen liittoon . Hanen alikomentajansa Abd al-Malik Pahlawan loikkasi kuitenkin talibanin puolelle. Talibanin ja Pahlawanin joukot valtasivat Mazar-e ?arifin Dostumilta 24. toukokuuta 1997. Taliban yritti tuoda kaupunkiin ankaraa uskonnollista lakia, johon Dostumin kaudella ei oltu totuttu. Talibanhallinto epasuosittu ja paikalliset ryhtyivat avoimeen kapinaan-. Taliban ajettiin valiaiksesti ulos kaupungista, mutta he palasivat syyskuussa 1998 kukistaen keskenaan kiistelevat puolustajat. Etenkin ?iioihin kohidstettiin verinen kostokampanja. [1]

Yhdysvallat hyokkasi Afganistaniin vuonna 2001. Alun maasodan yksi ratkaisutaisteluista oli Mazar-e ?arifin valtaus . Yhdysvaltojen tukemat Pohjoisen liiton joukot valtasivat sen odottamattoman nopeasti vain muutamassa paivassa ja taliban oli karkotettu 13. marraskuuta. [1] Autoritaarisin menetelmin kaupunkia hallitsevan kuvernoori Ustad Atta Mohammed Noorin noustua valtaan 2005 kaupunki on rauhoittunut ja sen talouselama on elvytystoimien, kuten kaupunkiin houkuteltujen sijoitusten ansiosta kehittynyt. [5] Sittemmin kaupunkia on pidetty Afganistanin mittakaavassa turvallisena. [6] Talibanin uutisoitiin vallanneen hallituksen tukialueena pidetyn kaupungin elokuussa 2021. [7]

Katukuvaa.

Yhdistyneiden kansakuntien asuinyhdyskuntaohjelman arvio Mazar-e ?arifin asukasluvusta oli vuonna 2014?2015 alemman arvion mukaan 577 500 ja ylemman arvion mukaan 693 000. Afganistanin tilastokeskuksen virallinen vakiluku oli 390 900. [8] Vuoden 1979 vaestonlaskennassa asukasluku oli 103 000. [2] Kaupungin asukkaat ovat etniselta taustaltaan paaasiassa uzbekkeja , tad?ikkeja ja turkmeeneja . [3] Kaupunkiin on tullut suuri maara muuttajia paitsi lahialueelta, mutta myos Kabulista, Kandaharista ja Heratista . [2]

  1. a b c d e Andrei Sergejeff:  Afganistanin historia - Silkkitieta kulttuurien risteykseen , s. 20-22, 291, 305-306, 313. Gaudeamus Helsinki University Press, 2011. ISBN 978-952-495-219-4 .
  2. a b c d e f g h i Xavier de Planhol: MAZ?R-E ?ARIF Encyclopædia Iranica . Viitattu 27.11.2020. (englanniksi)
  3. a b c d Maz?r-e Shar?f Encyclopaedia Britannica. Viitattu 27.11.2020. (englanniksi)
  4. a b Ludwig W. Adamec:  Historical Dictionary of Afghanistan , s. 248-250. Kolmas painos. The Scarecrow Press, 2003. ISBN 0 8108 4852 X . (englanniksi)
  5. Pekka Hakala: Silkkitien kauppakaupunki kukoistaa kovaotteisen kuvernoorin ansiosta. Helsingin Sanomat , 4.8.2009, s. A11.
  6. Jon Boone: Afghanistan: when gentle Mazar-e-Sharif erupted in violence The Guardian . Viitattu 27.11.2020. (englanniksi)
  7. Afghan conflict: Taliban control all key cities except Kabul BBC News . BBC. Viitattu 15.8.2021. (englanniksi)
  8. State of Afghan cities 2015 (pdf)  (s. 12) Yhdistyneiden kansakuntien asuinyhdyskuntaohjelma. Viitattu 28.11.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]