Mazar-e ?arif
on kaupunki
Afganistanin
pohjoisosassa
Balkhin maakunnassa
. Sen asukasluku oli
YK
:n arvion mukaan 577 500?693 000. Kaupunki on saanut alkunsa
kalifi
Alin
hautapaikkana pidetysta
pyhiinvaelluskohteesta
ja siita tuli Pohjois-Afganistanin keskus 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alkupuolella.
Mazar-e ?arif sijaitsee
Afganistanin
pohjoisosassa
Balkhin maakunnassa
hedelmallisella
tasangolla
Hinduku?in
ja
Amudarjan
valissa. Nykyinen maakunta on nimetty historiallisesti merkittavamman
Balkhin
kaupungin mukaan,
[1]
joka sijaitsee noin 18 kilometria Mazar-e ?arifista lanteen.
[2]
Mazar-e ?arif on nykyisin sita asukasluvultaan suurempi.
[1]
Afganistanin paakaupunki
Kabul
sijaitsee Mazar-e ?arifista 320 kilometria kaakkoon.
Uzbekistanin
raja sijaitsee 56 kilometria pohjoiseen. Alueen korkeus merenpinnasta on 380 metria.
[3]
Lahiseutu on
Balkabjoen
muodostama
alluviaalikeila
. Joki mahdollistaa maanviljelyn suurehkolla alueella Mazar-e ?arifin ymparilla,
[2]
joka tunnetaan yhtena Afganistanin hedelmallisimmista maatalousalueista.
[3]
Seudun historiallinen valtakeskus
Balkh
antoi nimensa
Baktrian
alueelle Hinduku?in ja
Pamirvuoriston
valisessa laaksossa.
[1]
Balkh menetti asemansa paikallisena keskuksena Mazar-e ?arifille vasta 1800-luvulla.
[2]
Mazar-e ?arif on saanut alkunsa uskonnollisena keskuksena.
Ahmad Sand?arin
valtakaudella vuonna 1135 tai 1136 eras
muslimimystikko
oli saanut nayn, jonka mukaan
kalifi
Ali
olisi haudattu tuolloin nimella
Kayr
tunnetulle paikalle. Haudaksi oletetulle paikalle rakennettiin
mausoleumi
, johon liitettiin erilaisia ihmetekoja. Ali ja ihmeet tekivat siita suositun pyhiinvaelluskohteen.
T?ingis-kaanin
johtamat
mongolit
tuhosivat alkuperaisen mausoleumin. Paikalla nykyisin sijaitseva rakennus rakennettiin vuosina 1480?1481
timuridihallitsija
Sultan Husainin
valtakaudella.
[2]
Paikka tunnetaan
Sinisena moskeijana
seinatiiliensa varin mukaan.
[3]
Pyhiinvaellukset paikalle jatkuivat eri puolilta Keski-Aasiaa ja paikka sai nykyisen nimensa Mazar-e ?arif, eli suomeksi vapaasti kaantaen "ylhainen hauta".
[2]
Yleisesti tunnetumpi Alin hautapaikkana pidetty kaupunki on kuitenkin
Najaf
Irakissa
.
[4]
Itse kaupunki ei kehittynyt samaan aikaan pyhiinvaelluskohten kanssa. Pitkaan paikalla oli vain pieni kyla.
Brittilainen
tutkimusmatkailija
William Moorcroft
kuvaili kylaa vuonna 1825 "likaiseksi" mutta ilmeisesti piti sita kuitenkin huomattavampana, kuin lahella sijainnutta
Ta?qurghania
. Vuonna 1832
Alexander Burnes
kuvaili kylan kasittavan 500 perhetta. Kylaa johti uskonnollinen johtaja, joka vastasi Balkhin kuvernoorille. Sittemmin Turkestanin alueella yleensa puuttui voimakas keskushallinto ja alueella vaikutti useita pienia puoli-itsenaisia hallitsijoita. Mazar-e ?arifin paikallinen paallikko kapinoi
afgaanikuvernooria
vastaan vuonna 1852. Paallikon sanottiin voineen kutsua aseisiin 1 000 ratsumiesta, mutta hanen kapinansa kukistettiin verisesti.
[2]
Sittemman afgaanihallinnon aikana alueen hallinnollinen keskus siirtyi vaiheittain Mazar-e ?arifiin. Keskus oli jonkin aikaa laheinen Takta-polin kyla. Vuonna 1866 alueen kuvernooriksi oli nostettu Mohammad Alam-niminen
?iialainen
, joka asetti oman keskuksensa Mazar-e ?arifiin ja aloitti useita rakennushankkeita, kuten suorien katujen ja keskusakuion rakennuttamisen. Paikakkunta kasvoi sittemmin nopeasti. Vuonna 1878 paikkakuntaa kuvailtiin jo suurehkoksi kaupungiksi. 1933 avautui tie paakaupunki
Kabuliin
ja Mazar-e ?arif kasvoi edelleen koko Pohjois-Afganistanin kaupan keskukseksi. Vuonna 1957 aloitettiin suuria uusia rakennushankkeita kaupungin uudistamiseksi ja kaupunki sai monelta osin Afganistanin mittakaavassa nykyaikaisen infrastruktuurin.
[2]
Afganistanin sodan
aikana lahella
Neuvostoliiton
rajaa tasangolla sijainnutta kaupunkia oli hyvin helppo puolustaa ja se olikin yksi maan
kommunistihallinnon
tukikohdista.
[4]
Sodan jalkeen
Afganistanin sisallissodan
aikana 1990-luvulla Mazar-e ?arif oli
Abd al-Ra?id Dostumin
johtamien
uzbekkijoukkojen
epavirallinen paakaupunki. Dostum piti ylla vakautta ja paikalliset saattoivat kayda esimerkiksi kauppaa suhteellisen vapaasti rajan yli
Uzbekistanissa
. Dostum painatti jopa omaa rahaansa talouden yllapitamiseksi. Dostum liittyi sittemmin
talibanin
vastaiseen
Pohjoisen liittoon
. Hanen alikomentajansa
Abd al-Malik Pahlawan
loikkasi kuitenkin talibanin puolelle. Talibanin ja Pahlawanin joukot valtasivat Mazar-e ?arifin Dostumilta 24. toukokuuta 1997. Taliban yritti tuoda kaupunkiin ankaraa uskonnollista lakia, johon Dostumin kaudella ei oltu totuttu. Talibanhallinto epasuosittu ja paikalliset ryhtyivat avoimeen kapinaan-. Taliban ajettiin valiaiksesti ulos kaupungista, mutta he palasivat syyskuussa 1998 kukistaen keskenaan kiistelevat puolustajat. Etenkin ?iioihin kohidstettiin verinen kostokampanja.
[1]
Yhdysvallat
hyokkasi Afganistaniin
vuonna 2001. Alun maasodan yksi ratkaisutaisteluista oli
Mazar-e ?arifin valtaus
. Yhdysvaltojen tukemat Pohjoisen liiton joukot valtasivat sen odottamattoman nopeasti vain muutamassa paivassa ja taliban oli karkotettu 13. marraskuuta.
[1]
Autoritaarisin menetelmin kaupunkia hallitsevan kuvernoori Ustad Atta Mohammed Noorin noustua valtaan 2005 kaupunki on rauhoittunut ja sen talouselama on elvytystoimien, kuten kaupunkiin houkuteltujen sijoitusten ansiosta kehittynyt.
[5]
Sittemmin kaupunkia on pidetty Afganistanin mittakaavassa turvallisena.
[6]
Talibanin uutisoitiin vallanneen hallituksen tukialueena pidetyn kaupungin elokuussa 2021.
[7]
Yhdistyneiden kansakuntien asuinyhdyskuntaohjelman
arvio Mazar-e ?arifin asukasluvusta oli vuonna 2014?2015 alemman arvion mukaan 577 500 ja ylemman arvion mukaan 693 000. Afganistanin tilastokeskuksen virallinen vakiluku oli 390 900.
[8]
Vuoden 1979 vaestonlaskennassa asukasluku oli 103 000.
[2]
Kaupungin asukkaat ovat etniselta taustaltaan paaasiassa
uzbekkeja
,
tad?ikkeja
ja
turkmeeneja
.
[3]
Kaupunkiin on tullut suuri maara muuttajia paitsi lahialueelta, mutta myos Kabulista,
Kandaharista
ja
Heratista
.
[2]