|
Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista.
Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin
tarkistettavissa olevia
lahteita ja merkitsemalla ne
ohjeen
mukaan.
|
Marxilaisuus
eli
marxismi
(myos
marksilaisuus
,
marksismi
)
[1]
on
Karl Marxin
ja
Friedrich Engelsin
filosofiseen nakemykseen pohjautuva
sosialistinen
oppijarjestelma seka siihen perustuva yhteiskunnallinen
aatesuuntaus
. Marxilaisuudessa on monta toisistaan selvasti poikkeavaa suuntausta. Marxilaisuus ? ja koko kansainvalinen vallankumouksellinen
tyovaenliike
? koki kaksi suurta jakautumista. Ensimmaisen 1900-luvun alussa
sosiaalidemokraatteihin
ja
kommunisteihin
, toisen niin sanotussa
Neuvostoliiton
ja
Kiinan
kiistassa (ks.
Kiinan ja Neuvostoliiton valirikko
) 1960-luvulla. Tarkea jako kulki myos lansimaisen
akateemisen marxilaisuuden
ja kommunistisen liikkeen valilla.
Marxismi-leninismi
on kasite, jota myos kayttivat hyvin monet eri suuntaukset korostamaan sita etta
Vladimir Lenin
kehitti marxismia ja jatkoi sen perinteita.
Marxilaiseen filosofiaan kuuluvat
materialistinen historiankasitys
,
materialistinen dialektiikka
ja paljon muita teoreettisen filosofian osa-alueita. Marxilainen filosofia on ollut suosituinta Manner-Euroopassa. Se on joskus luettu osaksi
mannermaista filosofiaa
. Erityisesti
Frankfurtin koulukunta
oli pitkaan marxilaisuuden tunnettu edustaja. Eras viime aikoina tunnettu marxilaista ajattelua edustava teos on ollut
Imperiumi
.
Erityisesti Engelsin mukaan marxilaisuutta ei ole kasitettava uskonkappaleeksi eli
dogmiksi
vaan
toimintaohjeeksi
[2]
.
Yhteiskuntatieteellisessa tutkimuksessa marxilaisuudella on vahvat perinteet. Esimerkiksi
politiikan tutkimuksessa
kansainvalisten suhteiden teorioissa marxilaisuus oli pitkaan yksi kolmesta koulukunnasta liberalismin seka realismi-nationalismin rinnalla, nyttemmin tama kentta nahdaan usein hajanaisempana. Marxilaista kansainvalisten suhteiden teoriaa edustavat nykyaan esimerkiksi uusgramscilaiset hegemoniateoriat. Samoin esimerkiksi
sosiologiassa
marxismilla oli pitkaan vahva asema. Historiantutkimuksessa marxilaisuus on edelleen yksi teoreettinen vaihtoehto muiden joukossa. Marxilaisessa historiantutkimuksessa tarkeaa on tuotantovalineiden ja tekniikan kehityksen vaikutus muuhun yhteiskuntaan.
Taloustieteessa
marxilaisuus ei sen sijaan koskaan ollut kovin vahvoilla lansimaiden yliopistoissa, joskin marxilaisia taloustieteen professoreja on edelleen suurten maiden pienissa yliopistoissa. Lansimaisissa taloustieteen suuntauksissa marxilaisuutta ovat edustaneet esimerkiksi monet
riippuvuusteorian
edustajat, ranskalainen
regulaatiokoulukunta
seka maailmanjarjestelmateoria.
Suomessa marxilaista yhteiskuntatieteellista keskustelua pitavat ylla
Karl Marx -seura
ja
Marxilaisen yhteiskuntatieteen seura
. Marxismin systemaattinen kritiikki ja dialektinen kumoaminen
[3]
on eraana lahtokohtana myos
Uusi historia ry:n
toiminnassa. Se perustuu filosofi Matti Puolakan uuden historianakemyksen julkaisuun ja siita jarjestettava keskusteluun.
[4]
Poliittisena aatejarjestelmana marxismi perustettiin vaihtoehtona
liberalismille
seka
konservatismille
, jotka olivat hallinneet lansimaista kulttuuria
modernilla
aikakaudella. Marxilaisuus kansainvalisen kommunistisen liikkeen muodossa on myos ollut lansimaisen
kapitalismin
paavastustaja ainakin vuosina 1917?1991.
Kommunististen puolueiden vallan romahtaminen 1900-luvun lopulla ei johtanut marxilaisuuden poliittista aatejarjestelmaa kuolemaan, koska monet marxilaiset olivat hylanneet tukensa Neuvostoliitolle jo aiemmin. Suomessa 1970-luvulla esiintynyt ortodoksimarxilainen
taistolaisuus
oli lansimaissa suhteellisen poikkeuksellinen ilmio. Esimerkiksi Ruotsin ja Norjan opiskelijapiireissa suosituin suuntaus oli
maolaisuus
, jonka kannattajat jaivat Suomessa pieneksi ryhmaksi.
|
Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista.
Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin
tarkistettavissa olevia
lahteita ja merkitsemalla ne
ohjeen
mukaan.
|
Karl Popper
on esittanyt, ettei marxilaisuus tayta
tieteen
tunnusmerkkeja, silla sen opit eivat ole edes periaatteessa
osoitettavissa vaaraksi
. Popperin mielesta Marxin ennusteet eivat myoskaan toteutuneet, ja Marx muutti teoriaansa tilanteen mukaan, jolloin
teoriasta
tuli
naennaistiedetta
.
[5]
Myos 1800-luvun lopulta alkaen sosiaalidemokraattiset revisionistit, kuten
Eduard Bernstein
, kyseenalaistivat Karl Marxin ajatukset vallankumouksen valttamattomyydesta tyovaen olojen parantumisen ehtona (revisio = uudelleentarkastus). Talouden tosiseikat tuli ottaa huomioon, eika kapitalismi ollut ennustuksista huolimatta tuhoutumassa ? olletikin, ettei sen marxilaistenkaan mukaan pitanyt tuhoutua ilman tyovaenluokan
vallankumouksellista
aktiivisuutta.
Bernsteinin mukaan yhteiskunnalliseen paamaaraan ei voitaisi koskaan lopullisesti paasta. Vallankumouksen sijaan tyovaenluokan kannalta oli tarkeampaa nykyhetkeen soveltuvat asteittaiset sosiaaliset ja yhteiskunnalliset uudistukset vallitsevan yhteiskuntajarjestelman oloissa (reformismi).
[6]
- ↑
marxilaisuus
ja
marxismi
. Kielitoimiston sanakirja. 2020. Helsinki: Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35. URN:NBN:fi:kotus-201433. Paivitettava julkaisu. Paivitetty 11.11.2020. Viitattu 25.10.2021.
- ↑
Lenin:
Eraista marxilaisuuden historiallisen kehityksen erikoisuuksista
Eraista marxilaisuuden historiallisen kehityksen erikoisuuksista
. 23.2.1910. Viitattu 26.12.2021.
- ↑
Puolakka, Matti:
Mika ihminen on? - Marxismin kriisi, maailmanhistorian suurin kaanne ja uuden maailmankatsomuksen valttamattomyys.
. Vaihtoehtoliike Itu, 1982.
ISBN 951-99397-0-9
.
- ↑
Uusi historia
Uusi historia ry.
Arkistoitu
1.4.2019.
- ↑
Popper, K. R.:
The Open Society and its Enemies
, s. 110. Vol. II. London: Routledge, 1974.
Suom.
Avoin yhteiskunta ja sen viholliset
. (The Open Society and its Enemies, 1945.) Suomentanut Paavo Lopponen. Helsinki: Otava, 1974 (2. painos 2000).
ISBN 951-1-01593-1
.
- ↑
Vuolanne, Antti. 2011. Sosiaalinen tasaus ja tehokas talous. Sosialidemokraattinen talouspolitiikka markkinataloudessa; sivut 20 ? 26: Revisionismi, realismi ja reformismi. Kolmas tie: Kapitalismin sisallollinen uudistaminen Bookwell Oy Jyvaskyla: Kalevi Sorsa ?saation julkaisuja 2/2011.
ISBN 978-952-5689-30-3
. Teoksen verkkoversio:
[1]
- Avineri, Shlomo:
The Social and Political Thought of Karl Marx
. Cambridge: Cambridge University Press, 1968.
(englanniksi)
- Callinicos, Alex:
The Revolutionary Ideas of Karl Marx
. London: Bloomsbury, 2010 (alkup. 1983).
ISBN 978-1-905192-68-7
.
(englanniksi)
- Elster, Jon:
An Introduction to Karl Marx
. Cambridge: Cambridge University Press, 1986.
ISBN 978-0-521-338-31-8
.
(englanniksi)
- Kołakowski, Leszek:
Main Currents of Marxism
. Oxford University Press, 1976.
ISBN 978-0-39332943-8
.
(englanniksi)
- McLellan, David:
Marxism After Marx
. Basingstoke: Palgrave Macmillan, 2007.
ISBN 978-1-40399728-9
.
(englanniksi)
- Misik, Robert:
Marx jokamiehelle
. (Marx fur Eilige, 2003.) Suomentanut Jukka Heiskanen. Helsingissa: Otava, 2006.
ISBN 951-1-19695-2
.
- Parkes, Henry Bamford:
Marxism. An Autopsy
. Boston: Houghton Mifflin, 1939.
|
---|
| | | Poliittinen sijoittuminen
| | | | | | | | |
|