Marxilaisuus

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Marxismi )
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Marxilaisuus eli marxismi (myos marksilaisuus , marksismi ) [1] on Karl Marxin ja Friedrich Engelsin filosofiseen nakemykseen pohjautuva sosialistinen oppijarjestelma seka siihen perustuva yhteiskunnallinen aatesuuntaus . Marxilaisuudessa on monta toisistaan selvasti poikkeavaa suuntausta. Marxilaisuus ? ja koko kansainvalinen vallankumouksellinen tyovaenliike ? koki kaksi suurta jakautumista. Ensimmaisen 1900-luvun alussa sosiaalidemokraatteihin ja kommunisteihin , toisen niin sanotussa Neuvostoliiton ja Kiinan kiistassa (ks. Kiinan ja Neuvostoliiton valirikko ) 1960-luvulla. Tarkea jako kulki myos lansimaisen akateemisen marxilaisuuden ja kommunistisen liikkeen valilla. Marxismi-leninismi on kasite, jota myos kayttivat hyvin monet eri suuntaukset korostamaan sita etta Vladimir Lenin kehitti marxismia ja jatkoi sen perinteita.

Marxilainen filosofia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Marxilaiseen filosofiaan kuuluvat materialistinen historiankasitys , materialistinen dialektiikka ja paljon muita teoreettisen filosofian osa-alueita. Marxilainen filosofia on ollut suosituinta Manner-Euroopassa. Se on joskus luettu osaksi mannermaista filosofiaa . Erityisesti Frankfurtin koulukunta oli pitkaan marxilaisuuden tunnettu edustaja. Eras viime aikoina tunnettu marxilaista ajattelua edustava teos on ollut Imperiumi .

Erityisesti Engelsin mukaan marxilaisuutta ei ole kasitettava uskonkappaleeksi eli dogmiksi vaan toimintaohjeeksi [2] .

Marxilaisuus yhteiskuntatieteissa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Yhteiskuntatieteellisessa tutkimuksessa marxilaisuudella on vahvat perinteet. Esimerkiksi politiikan tutkimuksessa kansainvalisten suhteiden teorioissa marxilaisuus oli pitkaan yksi kolmesta koulukunnasta liberalismin seka realismi-nationalismin rinnalla, nyttemmin tama kentta nahdaan usein hajanaisempana. Marxilaista kansainvalisten suhteiden teoriaa edustavat nykyaan esimerkiksi uusgramscilaiset hegemoniateoriat. Samoin esimerkiksi sosiologiassa marxismilla oli pitkaan vahva asema. Historiantutkimuksessa marxilaisuus on edelleen yksi teoreettinen vaihtoehto muiden joukossa. Marxilaisessa historiantutkimuksessa tarkeaa on tuotantovalineiden ja tekniikan kehityksen vaikutus muuhun yhteiskuntaan.

Taloustieteessa marxilaisuus ei sen sijaan koskaan ollut kovin vahvoilla lansimaiden yliopistoissa, joskin marxilaisia taloustieteen professoreja on edelleen suurten maiden pienissa yliopistoissa. Lansimaisissa taloustieteen suuntauksissa marxilaisuutta ovat edustaneet esimerkiksi monet riippuvuusteorian edustajat, ranskalainen regulaatiokoulukunta seka maailmanjarjestelmateoria.

Suomessa marxilaista yhteiskuntatieteellista keskustelua pitavat ylla Karl Marx -seura ja Marxilaisen yhteiskuntatieteen seura . Marxismin systemaattinen kritiikki ja dialektinen kumoaminen [3] on eraana lahtokohtana myos Uusi historia ry:n toiminnassa. Se perustuu filosofi Matti Puolakan uuden historianakemyksen julkaisuun ja siita jarjestettava keskusteluun. [4]

Marxilaisuus poliittisena aatteena [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Poliittisena aatejarjestelmana marxismi perustettiin vaihtoehtona liberalismille seka konservatismille , jotka olivat hallinneet lansimaista kulttuuria modernilla aikakaudella. Marxilaisuus kansainvalisen kommunistisen liikkeen muodossa on myos ollut lansimaisen kapitalismin paavastustaja ainakin vuosina 1917?1991.

Kommunististen puolueiden vallan romahtaminen 1900-luvun lopulla ei johtanut marxilaisuuden poliittista aatejarjestelmaa kuolemaan, koska monet marxilaiset olivat hylanneet tukensa Neuvostoliitolle jo aiemmin. Suomessa 1970-luvulla esiintynyt ortodoksimarxilainen taistolaisuus oli lansimaissa suhteellisen poikkeuksellinen ilmio. Esimerkiksi Ruotsin ja Norjan opiskelijapiireissa suosituin suuntaus oli maolaisuus , jonka kannattajat jaivat Suomessa pieneksi ryhmaksi.

Marxilaisia suuntauksia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Arvostelu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Karl Popper on esittanyt, ettei marxilaisuus tayta tieteen tunnusmerkkeja, silla sen opit eivat ole edes periaatteessa osoitettavissa vaaraksi . Popperin mielesta Marxin ennusteet eivat myoskaan toteutuneet, ja Marx muutti teoriaansa tilanteen mukaan, jolloin teoriasta tuli naennaistiedetta . [5]

Myos 1800-luvun lopulta alkaen sosiaalidemokraattiset revisionistit, kuten Eduard Bernstein , kyseenalaistivat Karl Marxin ajatukset vallankumouksen valttamattomyydesta tyovaen olojen parantumisen ehtona (revisio = uudelleentarkastus). Talouden tosiseikat tuli ottaa huomioon, eika kapitalismi ollut ennustuksista huolimatta tuhoutumassa ? olletikin, ettei sen marxilaistenkaan mukaan pitanyt tuhoutua ilman tyovaenluokan vallankumouksellista aktiivisuutta.

Bernsteinin mukaan yhteiskunnalliseen paamaaraan ei voitaisi koskaan lopullisesti paasta. Vallankumouksen sijaan tyovaenluokan kannalta oli tarkeampaa nykyhetkeen soveltuvat asteittaiset sosiaaliset ja yhteiskunnalliset uudistukset vallitsevan yhteiskuntajarjestelman oloissa (reformismi). [6]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. marxilaisuus ja marxismi . Kielitoimiston sanakirja. 2020. Helsinki: Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35. URN:NBN:fi:kotus-201433. Paivitettava julkaisu. Paivitetty 11.11.2020. Viitattu 25.10.2021.
  2. Lenin: Eraista marxilaisuuden historiallisen kehityksen erikoisuuksista Eraista marxilaisuuden historiallisen kehityksen erikoisuuksista . 23.2.1910. Viitattu 26.12.2021.
  3. Puolakka, Matti:  Mika ihminen on? - Marxismin kriisi, maailmanhistorian suurin kaanne ja uuden maailmankatsomuksen valttamattomyys. . Vaihtoehtoliike Itu, 1982. ISBN 951-99397-0-9 .
  4. Uusi historia Uusi historia ry. Arkistoitu 1.4.2019.
  5. Popper, K. R.:  The Open Society and its Enemies , s. 110. Vol. II. London: Routledge, 1974. Suom. Avoin yhteiskunta ja sen viholliset . (The Open Society and its Enemies, 1945.) Suomentanut Paavo Lopponen. Helsinki: Otava, 1974 (2. painos 2000). ISBN 951-1-01593-1 .
  6. Vuolanne, Antti. 2011. Sosiaalinen tasaus ja tehokas talous. Sosialidemokraattinen talouspolitiikka markkinataloudessa; sivut 20 ? 26: Revisionismi, realismi ja reformismi. Kolmas tie: Kapitalismin sisallollinen uudistaminen Bookwell Oy Jyvaskyla: Kalevi Sorsa ?saation julkaisuja 2/2011. ISBN 978-952-5689-30-3 . Teoksen verkkoversio: [1]

Kirjallisuutta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Avineri, Shlomo:  The Social and Political Thought of Karl Marx . Cambridge: Cambridge University Press, 1968. (englanniksi)
  • Callinicos, Alex:  The Revolutionary Ideas of Karl Marx . London: Bloomsbury, 2010 (alkup. 1983). ISBN 978-1-905192-68-7 . (englanniksi)
  • Elster, Jon:  An Introduction to Karl Marx . Cambridge: Cambridge University Press, 1986. ISBN 978-0-521-338-31-8 . (englanniksi)
  • Kołakowski, Leszek:  Main Currents of Marxism . Oxford University Press, 1976. ISBN 978-0-39332943-8 . (englanniksi)
  • McLellan, David:  Marxism After Marx . Basingstoke: Palgrave Macmillan, 2007. ISBN 978-1-40399728-9 . (englanniksi)
  • Misik, Robert:  Marx jokamiehelle . (Marx fur Eilige, 2003.) Suomentanut Jukka Heiskanen. Helsingissa: Otava, 2006. ISBN 951-1-19695-2 .
  • Parkes, Henry Bamford:  Marxism. An Autopsy . Boston: Houghton Mifflin, 1939.

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Marxilaisuus .