Suomen Maavoimien Leopard 2A4 Lippujuhlan paivana 2014
Maavoimat
on
asevoimien
puolustushaara
, johon kuuluvat useimmat mantereella toimivat yksikot. Useimmat asevoimat erottavat maavoimat selkeasti
merivoimista
ja
ilmavoimista
.
Puolan Maavoimien sotilaita
Maavoimat ovat perinteisesti jakautuneet useisiin
aselajeihin
, joista tarkeimmat ovat
jalkavaki
,
ratsuvaki
,
tykisto
,
pioneeri
,
viesti
seka
huolto
. Aselajit voidaan lisaksi jakaa luonteensa mukaisesti taisteleviin, taistelua tukeviin ja huoltaviin.
Maavoimissa taistelevan osan muodostaa jalkavaki, jonka osiksi luetaan myos tukevina aselajina jalkavakipataljoonissa myos
kranaatinheittimisto
ja
panssarintorjunta
. Prikaatitasolla jalkavakipataljoonien taistelua tukevat siita itsenaisina osina
kenttatykisto
,
ilmatorjunta
,
rannikkotykisto
, pioneerit ja viesti.
Nykyisin ratsuvaki on lahes kaikkien maiden maavoimista joko poistettu tai motorisoitu ja tykisto jaettu ilmatorjuntaan ja kenttatykistoon.
Panssarijoukot
eivat muodosta omaa aselajiaan vaan ovat osa jalkavakea kuten myos kranaatinheittimisto ja panssarintorjunta.
Monissa
Nato
-maiden asevoimissa, muun muassa
Yhdysvalloissa
,
helikopterein
varustettuja joukkoja nimitetaan usein ratsuvaeksi (
engl.
Air cavalry
, ”Ilmaratsuvaki”), kunnioittaen ratsuvaen perinteita ja kykya saapua nopeasti taisteluun. Myos eraita raskaita panssarijoukkoja lasketaan osaksi ratsuvakea.
Huoltavan osan muodostaa huolto, jonka osia, huoltojoukkueita, huoltokomppanioita jne. kuuluu elimellisena osana kaikkien taistelevien ja tukevien aselajien yksikoihin.
Paaartikkeli:
Suomen maavoimat
Koko valtakunnan puolustaminen pohjautuu asevelvollisuuden kautta tuotettuun laajaan reserviin. Maavoimien kahdeksassa joukko-osastossa koulutetaan vuosittain noin 20 000 varusmiesta ja vapaaehtoista naista. Reservin osaamista yllapitavissa kertausharjoituksissa koulutetaan vuosittain tuhansia reservilaisia.
Maavoimat tukee muuta yhteiskuntaa antamalla vuosittain yli 400 kertaa virka-apua muille viranomaisille.
Maavoimat johtaa paaosan puolustusvoimien kansainvalisen sotilaallisen kriisinhallinnan operaatioista ja kouluttaa seka varustaa kriisinhallintatehtaviin lahetettavat joukot.
[1]
Maavoimien tehtavat:
[1]
- Vastaa Suomen maa-alueen puolustamisesta.
- Tukee muita viranomaisia yhteiskunnan elintarkeiden toimintojen turvaamisessa.
- Antaa ja vastaanottaa kansainvalista apua.
- Osallistuu kansainvaliseen kriisinhallintaan.
Maavoimien sodan ajan joukot muodostusvat operatiivista ja alueellisista joukoista, paikallisjoukoista seka erikseen perustettavista joukoista. Joukkojen vahvuus on yhteensa 160 000 sotilasta.
Operatiiviset joukot
Operatiiviset joukot ovat hyvin varustettuja ja suunniteltu vaativiin liikkuviin taistelutehtaviin. Operatiivisia joukkoja kaytetaan painopistetaisteluissa koko valtakunnan alueella.
Alueelliset joukot
Alueelliset joukot toimivat alueellisessa taistelutehtavissa tehtavan mukaisessa varustuksessa. Alueellisten joukkojen tavoitteena on tuottaa tappioita vastustajalle ja hallita tarkeimpia alueita.
Paikallisjoukot
Paikallisjoukkojen tehtavana on kohteiden suojaaminen, joukkojen perustaminen ja viranomaisyhteistyo. Paikallisjoukot ovat kevyesti varustettuja ja kattavat koko maan.
Maavoimien joukko-osastot toimivat sotilaslaanien ja maavoimien komentajan alaisuudessa. Useimmat joukko-osastot koostuvat joukkoyksikoista, jotka jakautuvat edelleen perusyksikoihin. Joukko-osaston komentaja on sotilasarvoltaan everstiluutnantti, eversti tai prikaatikenraali. Komentajalla on laajat valtuudet joukko-osaston palveluksen ja toiminnan jarjestelyissa.
[2]
Joukko-osastojen paatehtava on kouluttaa puolustusvoimien rauhan ja sodan ajan joukkoja. Maavoimiin kuuluu yhteensa 14 joukko-osastoa, joista 12 on sotilaslaanien johtamia.
Maasotakoulu
ja
Utin jaakarirykmentti
ovat suoraan maavoimien komentajan alaisuudessa.
[2]