Metsapalo on hallitsematon maastopalo ( tulipalo ) metsassa . Se saa usein alkunsa salamaniskusta , ihmisen huolimattomuudesta esimerkiksi kulotuksen yhteydessa tai tuhopoltosta . Aiemmin hoyryveturien kipinat olivat yleinen syttymissyy, nykyisin paloja aiheuttavat myos sahkolinjojen paalle kaatuvat puut.

Metsapalot ovat luonnollinen osa monen kasvillisuustyypin kehitysta; sukkessiossa metsapalo on sukupolvien vaihtumiskohta. Palo ei tapa kaikkia metsan puita; se etenee usein joko latvoissa tai karikkeessa . Joidenkin harvinaisten lajien siemenet itavat vasta metsapalon jalkeen. Nain kasvi varmistaa sen, etta nuoret taimet paasevat kasvamaan ilman isojen puiden varjostusta. ^[1]

Kaarna suojaa isoja puita, taimet karsivat palosta pahiten. Liekkien lisaksi kuumuus karventaa palon lahelle joutuneita puita: kuusen ja mannyn taimet vaurioituvat jo noin 50 °C:n lampotiloissa. ^[2]

Tulen leviaminen [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Metsapalon leviamisessa esiintyvat palomuodot ovat palamisessa ensisijaisesti kuluvan paloaineskerroksen mukaisesti maapalo, pintapalo ja latvapalo. Tuli syttyy ja leviaa yleensa pintapalona kentta - ja pohjakerroksessa .

Lampo siirtyy tulirintamasta ymparistoonsa siirtymalla savukaasuissa , lamposateilyna , johtumalla palavissa aineksissa tai massakulkeutumisena . Massakulkeutuminen tapahtuu yleensa palosta nousevan ilmavirran nostattamien kipinoiden ja kekaleiden aiheuttamina uusina paloalueen ulkopuolisina syttymina eli heitepaloina. Jyrkissa rinteissa kulkeutumista tapahtuu myos palavien ainesten vyoryessa alamakeen ^[3] .

Ranskalaisten metsapalomallien mukaan palo etenee tuulen suuntaan nopeudella, joka on 3?8 % tuulen nopeudesta, ja leviaa paarynan muotoisesti kulkusuuntaan nahden.

Metsapalojen havaitseminen [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Metsapalojen rajoittamisen kannalta on tarkeaa, etta palot havaitaan ajoissa. Joillakin alueilla kayteaan torneja, joissa paivystaa ihminen tai kamera. Myos lentokoneista seurataan mahdollisia savuvanoja. Lampotila-anomalioiden kaukokartoitus satelliittien avulla on tehnyt mahdolliseksi metsapalojen havaitsemisen laajoilla, asumattomilla alueilla.

Metsapalovaroitus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suomessa Ilmatieteen laitos antaa metsapalovaroitukset maakunnittain paitsi Lapin maakuntaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kunnista Pudasjarvelle, Taivalkoskelle ja Kuusamoon kunnittain, kun kyseisella alueella metsan karikkeen arvioidaan olevan kovin kuivaa. Karikkeen kuivuutta arvioidaan mallilla, joka ottaa huomioon sademaaran ja haihtumisen , jota arvioidaan lampotilan, tuulen ja auringonpaisteen avulla. Metsapalovaroituksen aikana avotulen teko metsiin tai niiden laheisyyteen on kielletty. Heti lumen sulamisen jalkeen metsapalot ovat epatodennakoisia, mutta maasto voi olla niin kuivaa etta annetaan ruohikkopalovaroitus . ^{[4] [5]}

Ruotsissa varoituksesta vastaa Sveriges meteorologiska och hydrologiska institut SMHI. ^[6]

Suurimmat metsapalot Suomessa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• 1925 Siikajoen metsapalo ^[7]
• 1933 Kihnion metsapalo noin 7 000 ha, josta metsaa noin 5 000 ha
• 1955 Laitilan metsapalo noin 500 ha
• 1959 Isojoen-Honkajoen metsapalo noin 1 700 ha
• 1959 Utsjoen metsapalo noin 800 ha
• 1960 Tuntsan metsapalo noin 120 000 ha (siita Suomen puolella noin 20 000 ha)
• 1969 Rantsilan metsapalo noin 650 ha
• 1969 Tyrnavan-Muhoksen metsapalo noin 1 300 ha
• 1970 Kalajoen metsapalo noin 1 600 ha
• 1970 Limingan metsapalo noin 500 ha
• 1972 Inarin metsapalo noin 200 ha
• 1992 Lieksan metsapalo noin 150 ha
• 1997 Laihian metsapalo noin 150 ha
• 1997 Tammelan metsapalo noin 200 ha
• 2020 Muhoksen metsapalo noin 250 ha
• 2021 Kalajoen metsapalo 227 ha ^[8]

Suomessa alettiin tilastoida Metsahallituksen metsien palot 1865. Vuoteen 1949 mennessa oli valtion metsia palanut 9 995 kertaa, joissa oli tuhoutunut 617 055 hehtaaria eli 7 620 hehtaaria vuodessa. Vuosina 1865?1870 paloaukean keskikoko oli 130 hehtaaria, kun taas 1900-luvun alussa Pohjois-Suomessa enaa vain 40 hehtaaria ja Etela-Suomessa 18 hehtaaria. Vuonna 2003 havaittiin Suomessa 1 734 metsapaloa, joissa keskimaarin paloi 0,4 hehtaaria suurimman palon ollessa 105 hehtaaria. ^[9]

Maastopalot Valimeren maissa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Valimeren maissa on yleensa kuumia ja kuivia kesia ja niissa esiintyy usein vaikeasti hallittavia maastopaloja.

Kreikassa oli kesalla 2007 helleaalto , ja lampotila oli korkeimmillaan 46 °C. ^[10] Paloissa tuhoutui 173 000 hehtaaria metsaa ja viljelymaata ( Ita-Uudenmaan verran), kuoli ainakin 65 ihmista ja 1100 asuntoa tuhoitui. ^[11]

Heinakuussa 2009 oli sarja maastopaloja Espanjassa , Ranskassa , Kreikassa , Italiassa , Turkissa ja Kroatiassa . Palojen arvioidaan aiheuttaneen satojen miljoonien eurojen vahingot, ja palojen uhreja oli ainakin kahdeksan. ^{[12] [13]}

Metsapalot tropiikissa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Trooppiset sademetsat ovat niin kosteita, etta normaalioloissa metsapalot ovat harvinaisia. Kuitenkin, kun El Nino saa sademaarat pienenemaan ja metsan kuivumaan, metsapalojen maara lisaantyy dramaattisesti. Metsapaloista paasee ilmakehaan suuria maaria hiilimonoksidia , nokea ja muita haitallisia aineita. ^[14]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Metsapalo .

• Maastopalot vahenivat Euroopassa viime vuonna ? yli kolmasosa paloista oli suojelualueilla Forest.fi . 18.12.2019. Viitattu 2.3.2020.
• Global Fire Monitoring Center (GFMC) UNISDR . Viitattu 2.3.2020. (englanniksi)
• How is climate change affecting forest fire risk in Europe? European Environment Agency . 5.11.2019. Viitattu 2.3.2020. (englanniksi)
• Borunda, Alejandra: Are Europe's Historic Fires Caused By Climate Change? National Geographic . 31.7.2018. Viitattu 2.3.2020. (englanniksi)