Maaseudun sivistysliitto
|
![](//upload.wikimedia.org/wikipedia/fi/thumb/8/8f/Maaseudun_Sivistysliiton_logo.jpg/250px-Maaseudun_Sivistysliiton_logo.jpg) |
Perustettu
|
1952
|
Toiminta-alue
|
Suomi
|
Jasenet
|
Edistysmielisen tutkimuksen yhdistys, Elakeliitto, Huoltoliitto, Keskustan Lehtimiehet, Keskustan Opiskelijaliitto, Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto, Maaseudun Saatio, Maa- ja metsataloustuottajain keskusliitto, Suomen Keskustanuoret, Suomen Keskusta, Keskustanaiset, Suomen Kylat, Vesaisten Keskusliitto (2020)
[1]
|
Aiheesta muualla
|
msl.fi
|
Infobox OK
Nimi-testi OK
|
Maaseudun sivistysliitto
on
aikuiskasvatuksen
ja kulttuuritoiminnan piirissa toimiva valtakunnallinen
vapaan sivistystyon
vuonna 1952 perustettu jarjesto
[2]
. Sen tavoitteena on edistaa
tasa-arvon
,
ihmisyyden
ja maaseutukulttuurin paamaarien toteutumista.
[3]
Liiton toiminta perustuu
alkiolaiseen
ja maahenkiseen sivistyskasitykseen, ymparistosivistyksen hengessa.
[4]
Liiton jasenina on 14 valtakunnallista jarjestoa.
[1]
Yhdistys on
Suomen Keskustan
lahiyhteiso.
[5]
Maaseudun sivistysliitto perustettiin 20. toukokuuta 1952. Hankkeen keskeisia taustahenkiloita olivat professori
Kustaa Vilkuna
ja Maalaisliiton jarjestosihteeri
Pekka Silvola
.
[6]
Perustamissopimuksen allekirjoittivat
Urho Kekkonen
ja
Arvo Korsimo
(Maaseudun Saatio),
Olavi Lahtela
ja
Jouko Vuorinen
(Maaseudun Huoltoliitto) seka
Johannes Virolainen
(Maaseudun Nuorten Liitto). Jarjeston synty liittyi osaltaan Maalaisliiton uuteen sivistyspoliittiseen ohjelmaan, jossa esitettyjen ajatusten toteuttajaa liitosta kaavailtiin. Perustavaan kokoukseen osallistuivat puolueen ohella
Maalaisliiton Naiset
,
Maaseudun Huoltoliitto
,
Maaseudun Lomaliitto
,
Maaseudun Nuorten Liitto
ja
Maaseudun Saatio
.
[2]
Liitonn keskeisia vaikuttajia ovat olleet professori
Kustaa Vilkuna
, joka toimi sen puheenjohtajana vuosina 1952?1966
[2]
,
Jaakko Numminen
(1967?1982) ja
Tapio Siikala
(1983?1989).
[2]
Vuonna 1999 Maaseudun sivistysliitto perusti kulttuurikustantamo ja tuotantoyhtio
Maahenki Oy
:n. Kustantamo erikoistui luontoon, taiteeseen ja kulttuuriin.
[7]
Liiton jasenina on 14 valtakunnallista jarjestoa. Liiton keskustoimisto sijaitsee Helsingissa. Liiton toiminnanjohtaja on Paula Ylisela ja kulttuurijohtaja Helka Ketonen. Liiton puheenjohtajana toimii Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen.
Liiton jasenia vuonna 2020 olivat
[1]
Maaseudun sivistysliiton
opintokeskus
on yksityinen valtakunnallinen aikuisoppilaitos. Opintokeskus yllapitaa maaseudun, kylien, yhteisollisen ja yhteiskunnallisen toiminnan kehittamista. Maaseudun sivistysliitolla on useita EU-osarahoitteisia hankkeita seka erilaisten kumppaneiden kanssa toteutettuja projekteja, tapahtumia, tyopajoja, jne. Liiton kulttuuripalvelut tuottavat nayttelyita, monitaiteellisia kulttuuritapahtumia, seminaareja ja kirjoituskilpailuja. Taiteen alalla liitto on edistanyt erityisesti suomalaista nykykansantaidetta eli
ITE-taidetta
seka ymparisto- ja yhteisotaidetta.
lahde?
Liiton strategiset paateemoja vuonna 2020 olivat:
[8]
- Yhdistysvaikuttaminen,
- Kuntayhteistyo ja osallisuus,
- Elinvoimainen maaseutuyrittajyys,
- Hiiliviisaus ja kestava kehitys,
- Paikalliskulttuuri ja -identiteetti,
- ITE-taide ja itse tehty elama.
Yhteistyossa Ajatuspaja e2:n ja MTK:n kanssa liitto on tehnyt myos tutkimuksia suomalaisten nakemyksista ruusta ja maataloudesta.
[9]
Maaseudun sivistysliiton Iloisen paatoksenteon teemavuosi 2022 kannustaa rakentavaan, ymmartavaan, vastuulliseen ja ihmisyytta arvostavaan paatoksentekoon. Teemavuoden symbolina on puheenjohtajan nuija, jonka on tehnyt veistotaiteilija
Juha Kakela
ja maalannut ITE-taiteilija
Paula Huhtanen
. Liitto lahetti uniikin nuijan jokaiseen suomalaiseen kuntaan kiitokseksi paatoksentekijoille heidan tarkeasta tyostaan.
[10]
Maaseudun sivistysliitto on jarjestanyt
Ilomantsin
kunnan kanssa
Karhufestivaaleja
vuodesta 2014 lahtien
[11]
. Vuonna 2017 sen yhteydessa jarjestettiin karhuaiheinen pikaveistokisa, jossa maailmanmestaruuden voitti Timo Nevalainen.
[12]
Vuonna 2018
UPM
ja Maaseudun sivistysliitto tukivat koreografi
Hanna Brotheruksen
ohjaamaa Oodi metsalle -tanssiteosta, joka kuvasi luonnon ja ihmisen kiertokulkua. Teoksessa oli 207 esiintyjaa lapsista ikaihmisiin. Teos esitettiin keskustakirjasto
Oodin
avajaisissa.
[13]
Vuonna 1972
Ite-taiteen
aidiksi myohemmin tituleerattu
Liisa Heikkila-Palo
aloitti Maaseudun sivistysliiton ensimmaisena kulttuurisihteerina. Organisaatio levittaytyi koko maahan. Liitossa ei haluttu tehda "tuohivirsuhommia", vaan pyrittiin valtakunnalliseksi kulttuurijarjestoksi taiteilijaverkostojen avulla. Maakuntakeskuksissa alettiin jarjestaa taidenayttelyita, elokuvatapahtumia, kirkkopaivia ja kirjallisuustapahtumia. Taide-elamyksia haluttiin tarjota niin maakunnissa kuin Helsingissakin. Maaseudun sivistysliitto jarjesti erilaisia avantgarde-tapahtumia ja teki esimerkiksi performanssitaidetta tunnetuksi maakunnissa. Se toi myos kansainvalisia esiintyjia metsissa ja soilla jarjestamilleen estetiikkaseminaareihinsa.
[14]
Kaustisen
Kansantaiteenkeskuksen
vihkiaisiin haluttiin visuaalista taidetta ja Maaseudun sivistysliittoa pyydettiin hankkimaan sinne "vaikka niita karhuveistoksia". Liitto teki etsintakuulutuksen, jolla haettiin ei-ammattitaiteilijoiden tekemia veistoksia. Veistosten lisaksi loydettiin myos suomalainen ITE-taide, jota vietiin Kaustisen jalkeen naytille myos Meilahteen ja
Kiasman
taidemuseoon.
[14]
Lyhenne ITE tulee sanoista Itse tehty elama. Tassa nykykansantaiteen muodossa korostuu omaperaisten tyylien ja tekniikoiden kaytto. Tyypillista ITE-taiteilijoille on itseoppineisuus seka se etteivat he jaljittele tyylissaan muita taiteilijoita. ITE-taidetta voi olla esimerkiksi moottorisahaveisto, betoniveisto tai kierratysmateriaalien hyodyntaminen.
[15]
Liitto on kartoittanut suomalaista ITE-taidetta 1990-luvulta lahtien. Maaseudun sivistysliiton tavoitteena on tuoda uusia ITE-taiteilijoita nayttelyihin, tapahtumiin ja julkaisuihin.
[15]
Maaseudun sivistysliitto toimii
Ajatuspaja Alkion
taustalla ja on saanut vuosina 2020?2023
Opetus- ja kulttuuriministerion
yleisavustusta eduskuntapuolueiden taustalla toimiville ajatushautomoille yhteensa noin 376 000 euroa. Vuosittainen tuki on ollut vuodesta 2022 lahtien 93 500 euroa.
[16]
|
---|
| | | Puoluejohto
| |
---|
| Presidenttiehdokkaat
| |
---|
| Organisaatio
| Piirijarjestot
| |
---|
| Laheisjarjestot
| |
---|
| Saatiot
| Puolue
| |
---|
| Oheisjarjestot
| |
---|
| Piirijarjestot
| |
---|
|
---|
| Media
| |
---|
|
---|
| Historia
| |
---|
| |
|