Maakunta- ja soteuudistus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tata artikkelia tai sen osaa on pyydetty paivitettavaksi, koska sen sisalto on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisaa tietoa saattaa olla keskustelusivulla .
Tarkennus: Artikkelia lukiessa syntyy sellainen kuva, etta Sipilan hallituksen yritys saada soteuudistus aikaan olisi ollut viimeinen. Suuret maarat yksityiskohtia liittyen kyseiseen yritykseen on siirrettava kohtaan "Historia" ja tilalle Marinin hallituksen soteuudistuksen tietoa.

Maakunta- ja soteuudistus on Suomen julkisen hallinnon seka sosiaali- ja terveydenhuollon eli sote-palveluiden uudistamiseen tahtaava hanke, jonka tarkoituksena on siirtaa julkisten sote-palveluiden ja pelastustoimen tehtavat ja jarjestamisvastuu siirtyvat kunnilta uusille hyvinvointialueille 1. tammikuuta 2023 alkaen. [1] Samassa yhteydessa valmistellaan valinnanvapauslaki , joka antaa asiakkaalle vapauden valita lain piiriin kuuluvissa palveluissa maakunnan yhtion, yksityisen yhtion tai jarjeston tuottaman palvelun valilta.

Aikataulu ja sen muutokset lyhyesti

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Alkuperainen aikataulu

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Alun perin maakuntia esitettiin perustettavaksi 1. heinakuuta 2017, maakuntavaaleja jarjestettavaksi tammikuussa 2018, ja etta sote-palvelut siirtyisivat maakunnille 1. tammikuuta 2019.

Ensimmainen lykkays puolella vuodella

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Heinakuussa 2017 paaministeri Juha Sipila kuitenkin ilmoitti, etta maakuntavaalit jarjestetaan lokakuussa 2018, ja etta sote-uudistus tulisi aiempaan aikatauluun nahden vuotta myohemmin voimaan, 1. tammikuuta 2020. [2]

Uusi hallituksen esitys laista sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapaudesta annettiin eduskunnalle 8. maaliskuuta 2018. Lakiesitys kasiteltiin valiokunnissa, minka jalkeen kaikista maakunta- ja soteuudistuksen laeista oli tarkoitus aanestaa eduskunnassa kesakuussa 2018. [3]

Toinen lykkays puolella vuodella

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Perustuslakivaliokunnan lausunto hallituksen esityksesta edellytti tiettyja muutoksia, joiden kasittelytyon johdosta maakuntavaalit siirtyivat hallituksen mukaan kevaaseen 2019, mahdollisesti toukokuun eurovaalien yhteyteen, ja soteuudistuksen alku vuodella eteenpain vuoden 2021 tammikuuhun. Kevaan 2019 eduskuntavaalien jalkeen muodostettava hallitus voisi siis tehda lakeihin merkittavia muutoksia ennen niiden voimaantuloa. [4]

Kolmas lykkays puolella vuodella

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lokakuussa 2018 perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko tiedotti, etta maakuntavaalit siirtynevat syksyyn 2019. [5]

Tammikuussa 2019 hallitus pyrki viela aanestamaan sote-laeista ennen huhtikuun 2019 eduskuntavaaleja . [6]

Sipilan hallituksen viimeinen yritys

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Helmikuun 25. paivana 2019 monet Ylen haastattelemat asiantuntijat pitivat sote-uudistuksen lapimenoa silloisella vaalikaudella epatodennakoisena. Lakiesitys oli haastattelun ajankohtana juuri siirtynyt perustuslakivaliokunnan kasittelysta sote-valiokunnan kasittelyyn usein korjauskehotuksin. Erityisesti valinnanvapaus-osassa nahtiin ongelmia. Eduskunnan tarkoitus oli aloittaa huhtikuun vaaleja edeltava istuntotauko maaliskuun puolivalissa. [7]

Sote-valiokunta paatti 27. helmikuuta 2019 aanestyksessa hallituspuolueiden edustajien aanin, ettei asiantuntijakuulemisia jatketa. Aanestyksen aikana oppositioon kuuluva valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru ehti olla pois vain 12 minuuttia puhemiesneuvoston kokouksessa. [8]

Helmikuun 28. paiva eduskunnan puheenjohtaja Paula Risikko totesi Ylen haastattelussa, etta istuntotaukoa olisi lykattava, jos SOTE-uudistus haluttaisiin saada valmiiksi Sipilan kaudella. [9]

Yle uutisoi 4. maaliskuuta 2019 illalla, etta asiantuntijoiden kuulemista sote-valiokunnassa jatketaan. Tayskaannos perustui sote-valiokunnan kuulemien perustuslakivaliokunnan jasenten lausuntoon, josta julkaistiin julkinen muistio seuraavana paivana. Taman myota sote-valiokunta myos paatti pyytaa hallitukselta tasmennysta sen aiempaan korjausehdotukseen, joka nahtiin puutteelliseksi. Vastineeksikin kutsutun tasmennyksen odottaminen hallitukselta ja asiantuntijakuulemiset venyttivat soten aikataulua niin, etta 14. huhtikuuta 2019 jarjestettavat eduskuntavaalit tulivat vastaan, eika sotea ehditty saada valmiiksi. [8] Vaalien ennakkoaanestys alkoi 3. huhtikuuta 2019.

Sipilan hallituksen soten kaatuminen

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Naistenpaivana 8. maaliskuuta 2019 Sipilan hallituksen sote-uudistus kaatui, ja hallitus ilmoitti eroavansa. Juha Sipila jatkoi kaatuneen hallituksen kokoonpanolla toimitusministeristona . [10]

Jalkipyykki

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Soten jo kaaduttua paljastui, etta valtiovarainministerio (VM) ei ollut kertonut eduskunnalle kaikkia asiaan vaikuttavia seikkoja, jotka lakiasiantuntijoiden mukaan VM:n olisi pitanyt kertoa oma-aloitteisesti. Kyse oli 210 miljoonan euron rahoitusta koskevasta puutteesta. VM:n mukaan ongelmasta kerrottiin suullisesti sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Suullinen ilmoitus ei kuitenkaan riita. Tieto olisi voinut viivastyttaa soten kasittelya. Asia paljastui Helsingin Sanomille vuodetuista sahkopostiviesteista. [11]

THL:n paajohtaja Marina Erhola ja Helsingin yliopiston professori Heikki Hiilamo moittivat soten kaatamista. He totesivat perustuslain liian ahtaan tulkinnan voivan estaa riittavien sote-palvelujen ja yhdenvertaisuuden turvaamisen, vaikka juuri sellaisia oikeuksia varten perustuslaki on saadetty. He myos syyttivat valiokuntatyota viivyttelysta ja riitelysta. [12]

Ilta-Sanomien tietojen mukaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru pyrki viivyttamaan sotea. Savon Sanomien mukaan Kiurun toiminta todisti taman. [13]

Sinisten edustaja puhemiesneuvostossa, kansanedustaja Martti Molsa , kertoi oppositiopuolueiden jopa poistuneen valiokunnan kokouksesta, jotta silla ei olisi laillisuutta eika paatosvaltaa. Talloin edes yleiskeskustelu aiheesta ei ole mahdollinen. Jarruttelua oli Molsan mukaan ollut Krista Kiurun (sd) johtamassa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ja Tarja Filatovin (sd) johtamassa tyoelama- ja tasa-arvovaliokunnassa. Kiuru ei halunnut kommentoida tata lehdelle mutta oli edellisena vuonna kiistanyt silloiset jarrutussyytokset. [14]

Sote-uudistus oli valtava projekti, jonka valmisteluun oli varattu satoja miljoonia euroja. Vuoden 2017?2019 valtion budjetissa siihen oli varattu maararahoja noin 460 miljoonaa euroa. Tata kaikkea ei kaytetty projektin peruuntuessa. [15]

Iltalehden haastatteleman maakuntauudistuksen muutosjohtajan, hallintotieteiden tohtori Kari Hakarin mukaan koko uudistuksen valmisteluun kuluisi yli miljardi euroa. [16] Pirkanmaan maakuntauudistuksen muutosjohtaja Jukka Alasentie arvioi hinnaksi noin kaksi miljardia euroa. Alasentien mukaan uudistuksen parissa tyoskenteli noin 15 000 henkiloa. [17]

Uudistuksen sisalto

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Sote- ja maakuntauudistus

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Sipilan hallituksen maaliskuussa 2017 antaman esityksen mukaan Suomeen muodostetaan 18 maakuntaa, joissa paatantavaltaa kayttaa vaaleilla valittava maakuntavaltuusto. Suunnitellut alueet vastaavat nykyisia maakuntia yksittaisia kuntapoikkeamia lukuun ottamatta. Maakunnat hoitavat niille laissa saadettyja tehtavia, joista osa siirretaan kunnilta. Keskeisia siirrettavista tehtavista ovat sosiaali- ja terveydenhuollon jarjestamisvastuu seka pelastustoimi. Maakunnat jaetaan viiteen yhteistyoalueeseen, jotka laativat joka neljas vuosi yhteistyosuunnitelman. Palveluiden jarjestaminen ja tuottaminen erotetaan siten, etta palvelut tuottaa maakunnissa liikelaitos. [18]

ELY-keskukset ja TE-toimistot on tarkoitus lakkauttaa. Paaosa ELY-keskusten tehtavista siirretaan maakunnille, mutta alueelliseen nakokulmaan liittymattomat tehtavat valtiolle. TE-palveluiden jarjestamisvastuu siirtyisi maakunnille. Maakuntien liittojen lakisaateiset tehtavat siirretaan maakunnille, ja jasenkunnat voivat lakkauttaa liitot. [19]

Valtion ohjausta on tarkoitus vahvistaa siten, etta sosiaali- ja terveydenhuollolle laaditaan joka neljas vuosi strategiset tavoitteet, jotka maakuntien tulee ottaa huomioon. [18]

Maakuntien toiminta on tarkoitus rahoittaa valtion rahoituksella ja asiakasmaksuilla. Taman takia valtion tuloja on ehdotettu kasvatettavaksi ansiotuloveroa kiristamalla. Samalla kaikki kunnat velvoitetaan alentamaan kunnallisveroa 12,47 prosenttiyksikolla. Uudistuksessa kokonaisveroaste ei kasva. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamiseen liittyva henkilosto ja irtain omaisuus siirtyy kunnilta maakunnille. [18]

Valinnanvapauslaki

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Erikseen valmistellaan asiakkaan valinnanvapautta koskeva lainsaadanto. [18] Tarkoituksena on, etta asiakas voi valita valinnanvapauden piiriin kuuluvissa palveluissa joko maakunnan yhtion, yksityisen tai jarjeston palvelun valilla. [20]

Asiakas voi valita sosiaali- ja terveyskeskuksen lisaksi erikseen hammashoitolan, ja vaihtaa palvelun tuottajaa vuoden valein. Asiakasmaksu on vakio tuottajasta riippumatta. [21]

Valinnanvapauslakiluonnosta on sittemmin muokattu erityisesti kevaan 2017 mittaan esitetyn kritiikin johdosta. Sosiaalihuollon asemaa on tarkennettu, korvausmallia sote- ja suunhoidon keskusten osalta on muutettu ja ns. ”kermankuorintaa”, eli asiakkaiden valikointia palveluntuottajien toimesta, on pyritty hillitsemaan uusin sopimusehdoin. [22]

Joulukuussa 2017 hallitus tiedotti etta aiemmin esitetty erikoissairaanhoidon asiakassetelin velvoittavuus perutaan, eli yksityisen tai kolmannen sektorin erikoissairaanhoidon toimenpiteita ei ole pakko maksaa julkisista varoista, mutta maakunta voi paattaa asiakassetelin myontamisesta. Potilas pitaa lain mukaan jo nyt ohjata yksityiselle puolelle erikoissairaanhoitoon myos kiireettomissa tapauksissa, ellei kuuden kuukauden hoitotakuu muuten toteudu. Julkisella puolella erikoissairaanhoidon valinnanvapaus on jo olemassa. Esimerkiksi helsinkilainen voi menna lonkkaleikkaukseen jo nyt vaikkapa Tampereelle TAYS:iin ja painvastoin. [23]

Asiantuntijoiden mukaan valinnanvapaus lisaisi tasa-arvoa , kun kaikki kansalaiset paasevat kayttamaan myos yksityisia terveyspalveluja. Muissa Pohjoismaissa valinnanvapaus oli jo kaytossa. [24]

Suomalaisilla oli jo entuudestaan vapaus valita terveysasemansa kerran vuodessa ja erikoissairaanhoidon yksikko laakarin lahetteella. [25]

Uudistuksen tavoitteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Uudistuksen tavoitteena on alentaa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia siten, etta vuoteen 2030 mennessa ne olisivat 3 miljardia euroa alemmat kuin ilman uudistusta. [18] Lisaksi tavoitteena on kaventaa terveyseroja ja parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta. [26]

Historia

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paras-hanke 2006?2011

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Sote- ja maakuntauudistusta edelsi kunta- ja palvelurakenneuudistus eli Paras-hanke, jota koskeva laki astui voimaan 2007. Vanhasen ensimmainen hallitus kaynnisti hankkeen vuonna 2006. Laki pakotti pienimmat kunnat jarjestamaan yhteistyossa perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelut. [27]

Kataisen hallitus 2011?2014

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paras-hanke keskeytettiin vuonna 2011 Kataisen hallituksen toimesta. Hankkeen aikana ei tehty muita sote-ehdotuksia. Huhtikuussa 2011 valmistui Kari Valimaen vetaman tyoryhman loppuraportti sosiaali- ja terveydenhuollon jarjestamista, kehittamista ja valvontaa koskevan lainsaadannon uudistamiseen liittyen. Raporttia seurasi useita muita sote-linjauksia ja -raportteja koko Kataisen hallituksen loppuajaksi, ja hallitusohjelmaan tehtiin kirjauksia sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta. [27]

Joulukuussa 2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon jarjestamislain ensimmainen versio hylattiin. Se perustui Petteri Orpon (kok.) johtaman koordinaatioryhman linjauksiin. [27]

Stubbin hallitus 2014?2015

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Stubbin hallitus sitoutui Kataisen hallituksen yhdessa oppositiopuolueiden kanssa 23. maaliskuuta 2014 tekemaan linjaukseen sote-uudistuksesta. Suomalaisten keskeiset hyvinvointipalvelut turvattaisiin toteuttamalla perusteellinen sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus. Kansallisella ja sote-alueiden ohjauksella varmistetaan, etta uudistuksella myos supistetaan kestavyysvajetta . Sote-jarjestamislain keskeisista pykalista ja jatkotoimista paastiin 25. kesakuuta 2014 ratkaisuun parlamentaarisessa valmisteluryhmassa. lahde?

Helmikuussa 2015 perustuslakivaliokunta tyrmasi sote-esityksen, minka jalkeen sosiaali- ja terveysvaliokunta poisti esityksesta kaavaillut viisi sote-aluetta. [27] Maaliskuussa 2015 perustuslakivaliokunta totesi eduskunnan kasittelyssa olleen sote-uudistusehdotuksen olevan perustuslain vastainen. Uudistuksen jatkovalmistelu siirtyi eduskuntavaalien jalkeiselle uudelle hallitukselle. [28]

Sipilan hallitus 2015?2019

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kevaalla 2015 esitellyssa Sipilan hallituksen hallitusohjelmassa sote-uudistuksessa suunniteltiin edettavan kolmiportaisella mallilla: valinnanvapauden piti olla sote-uudistuksessa kolmas vaihe sote-palveluiden rakenneuudistuksen ja yksikanavaiseen rahoitukseen siirtymisen jalkeen. [29]

Hallitus ilmoitti 7. marraskuuta 2015 paasseensa sopuun 15 sote-alueesta ja 18 itsehallintoalueesta. Terveydenhuollon nakokulmasta sote-alueita olisi saanut olla vahan, THL:n mukaan ihanteellisesti 4?5, enintaan 12. [30] Laajemminkin asiantuntijat kannattivat 5 tai 12 sote-aluetta. [31] Lukumaarapaatoksesta tulikin valtataistelu 18 aluetta toivovan keskustan ja enintaan 12 aluetta toivovan kokoomuksen valille, koska 18 sote-alueen mallissa keskustasta tulisi Ylen laskelman mukaan suurin puolue 9 sote-alueella. [32] [33] 15 alueen mallissa keskusta olisi suurin 7 alueella. [34] Kokoomus suostui Keskustan vaatimaan 18 maakunnan malliin, ja sai myonnytyksena linjauksen valinnanvapauslaista, jonka myota asiakas voisi valita vapaasti palvelun tuottajan. Linjausta ei oltu etukateen valmisteltu. [29]

Helmikuussa 2016 itsehallintoalueita alettiin kutsua maakunniksi. [35]

Huhtikuussa 2016 hallitus ilmoitti, etta valinnanvapauden piiriin tulevat palvelut pitaa yhtioittaa. Tatakaan linjausta ei oltu etukateen valmisteltu. [29]

Kesalla 2016 hallitus julkisti sote- ja maakuntauudistuksen lakiluonnokset. Epaselvaksi jai, mitka kaikki palvelut olisivat kuuluneet valinnanvapauslain piiriin, mita oikeuskansleri kritisoi. Vain kolme paivaa ennen joulua hallitus julkisti valinnanvapauslakiluonnoksen, joka sai keskeneraisyydestaan paljon kritiikkia. [29] Luonnoksesta lausunnon antaneet suhtautuivat myonteisesti valinnanvapauden lisaamiseen, mutta moni uskoi, etta hallituksen esityksella uudistuksen tavoitteita ei saavutettaisi. [29]

Hallituksen esitys 2017

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Hallitus antoi sote- ja maakuntauudistusta koskevan esityksen eduskunnalle 2. maaliskuuta 2017. Maakuntia esitettiin perustettavaksi 1. heinakuuta 2017 ja sotepalveluiden siirtyvan maakunnille 1. tammikuuta 2019. [36] Lakiluonnos sai lausuntokierroksella paljon kritiikkia erityisesti valinnanvapaudesta. Noin neljannes lausunnonantajista uskoi, etta uudistus kaventaisi terveyseroja ja yhdenvertaistaisi palveluja. Yksityiset palveluntuottajat uskoivat tavoitteen toteutumiseen eniten. Saastojen toteutumiseen taas uskoi vain kymmenesosa; myonteisimmin asiaan suhtautuivat yksityiset palveluntuottajat, vaikka heistakin yli puolella oli epailyksia asiasta. Myos siirtymasaannokset saivat osakseen kritiikkia. Hyvaa palautetta lakiluonnos sai toimintatapojen muutoksen edistamisesta seka asiakkaan henkilokohtaista budjettia koskevista saadoksista. [26]

Lausuntokierroksen palautteen perusteella siirtymasaannoksia muutetaan siten, etta ensimmaiset maakunnat voivat aloittaa valinnanvapauden toimeenpanon puoli vuotta aikaisemmin, ja osa puoli vuotta jaljessa. [37]

Toukokuussa 2017 lainsaadanto on eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan valmistelevassa kasittelyssa [38] , josta se etenee eduskunnan kahteen kasittelyyn lainvalmistelun vaiheiden mukaisesti [39] . Valiokunta voi myos ehdottaa, etta lakiehdotukset osittain tai kokonaan hylataan. Eduskunnan ensimmaisessa kasittelyssa lakiehdotus voi viela muuttua, toisessa kasittelyssa lakiehdotus joko hyvaksytaan tai hylataan. [39]

Eduskunta kavi lahetekeskustelun hallituksen esityksesta keskiviikkona 10.5.2017. [40] [41]

Eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi 29.6.2017, etta hallituksen lakiesitys sote-uudistuksesta ei ole perustuslain mukainen. Valiokunta loysi asiaa koskevista lakiesityksista viisitoista kohtaa, jotka ovat perustuslain vastaisia, ja esitys palautuu nain ollen valmisteluun, joka voi vaikuttaa merkittavasti sote-uudistukseen ja maakuntavaalien aikatauluun. [42] Perustuslakivaliokunnan lausunnon jalkeen soten valinnanvapauslaki vaatii taydentavan esityksen ja uuden lausuntokierroksen. [43]

Perustuslakivaliokunnan uudistusta koskevan, lain uudelleen valmisteluun palauttaneen lausunnon jalkeen lain valmistelusta aiemmin vastannut tuleva oikeuskansleri Tuomas Poysti ilmoitti jattavansa tehtavansa sote-uudistuksen lain valmistelijana 4.7.2017. [44]

Sipilan hallitus paatti 5.7.2017 jatkaa sote- ja maakuntauudistusta siten, etta uudistukset tulevat aiempaan nahden vuotta myohemmin voimaan, 1.1.2020. Maakuntavaalit jarjestetaan lokakuussa 2018. [2] Euroopan neuvoston suosituksen mukaan vaalien keskeisen lainsaadannon tulisi olla valmiina vuotta ennen vaaleja, mutta maakuntavaaleja koskevat lait eivat ole valmiina viela toukokuussa 2018, mika aiheuttaa vaikeuksia muun muassa pienpuolueille. [45]

Lakiesityksiin tehdaan perustuslakivaliokunnan edellyttamat muutokset, ja hallitus antaa sote-uudistuksesta uuden esityksen eduskunnalle alkuvuodesta 2018. [2]

Hallituksen esitys 2018

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tammikuussa 2018 korkein hallinto-oikeus katsoi, etta sote-lakipaketti ? valinnanvapauslaki mukaanluettuna ? pitaisi saattaa EU:n komission kasittelyyn, koska oli epaselvaa, ovatko maakuntien liikelaitokset taloudellisia vai ei-taloudellisia toimijoita, ja saavatko ne toiminnassaan EU:n saadoksissa kiellettya valtion tukea verotuskohtelun ja konkurssikelvottomuuden muodossa [46] . Komission kasittelyyn lahettamista suositteli myos Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professori Juha Raitio [47] . Hallitus paatti kuitenkin olla ilmoittamatta valinnanvapauslaista komissiolle [48] . Ilmoittaminen olisi viivastyttanyt koko sote-uudistusta puolella vuodella [48] . Hallitus perusteli ratkaisuaan Slovakian esimerkilla valinnanvapaudesta, mutta sen perustelun Euroopan unionin tuomioistuin kumosi [49] . Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Maenpaa on todennut, etta sote-lakipakettia ei tarvitse notifioida EU:n komissiolle, eika Slovakia-paatos horjuta notifikaatiota koskevaa arviointia. [50] [51] Komissio voi puuttua Suomen sote-malliin myos uudistuksen tultua voimaan, ja jos komissio silloin toteaa, etta Suomi on rikkonut valtiontukisaantoja, yritykset voivat hakea vahingonkorvauksia [47] .

Maaliskuussa 2018 myos osa hallituspuolue kokoomuksen kansanedustajista esitti uudistukselle kritiikkia [52] , joka voi tarpeeksi laajalle puolueen sisalla levitessaan toimia uhkana uudistuksen lapimenolle. [53]

Hallitus antoi eduskunnalle uuden esityksen sote-uudistuksesta 8.3.2018 [54] . Esityksen kasittelyn aikana valtiovarainministerio toimitti valtiovarainvaliokuntaan sote-uudistuksen tuottamista saastoista arvion, jota Talouspolitiikan arviointineuvosto ei pitanyt uskottavana [55] . Maa- ja metsatalousvaliokunnassa Keskustan edustajat yrittivat runtata haluamansa lausunnon lapi silla valin, kun oppositiopuolueiden edustajat viettivat kahvitaukoa [56] . Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa hallituspuolueiden edustajat paattivat ylivoimansa turvin jattaa julkista taloutta koskevan lausunnon kokonaan antamatta [57] . Hallituspuolueet syyttivat oppositiota hidastelusta [58] .

Toukokuussa 2018 perustuslakivaliokunnan keskenerainen lausuntoluonnos lakiesityksesta vuosi julkisuuteen, ja siina huomattavaa kritiikkia saivat erityisesti uudistuksen kirea aikataulu ja eparealistiseksi koettu menokehys. Varsinainen valiokunnan lausunto valmistunee kesakuun alkupuolella, ja sen ollessa luonnosta vastaava on olemassa riski uudistuksen ja hallituksen kaatumiseen. [59] Taman valossa lokakuuksi 2018 kaavailtujen maakuntavaalien toteutuminen nayttaa erittain epatodennakoiselta myos hallituspuolueiden puheenjohtajien nakokulmasta. [60]

Lausunnossaan 1.6.2018 perustuslakivaliokunta yksimielisesti osoitti useita korjattavia kohtia lakiesitykseen pitkalti aiemmin vuotaneen luonnosesityksen mukaisesti. Uudistuksen aikataulun kireys, rahoitus erityisesti poikkeustilanteissa ja EU:n kilpailulainsaadannollisen nakokulman varmistaminen olivat keskeisia korjattavia asioita lausunnossa. Valiokunta ei kuitenkaan palauttanut lakiesitysta hallituksen valmisteluun, vaan koki etta muutokset voidaan tehda eduskuntakasittelyssa. Seuraavaksi uudistuksen lakipaketti siirtyy sosiaali- ja terveysvaliokunnan kasiteltavaksi, jonka tehtavana on puuttua perustuslakivaliokunnan tuomiin epakohtiin. Taman jalkeen esitys siirtyy viela uudelleen perustuslakivaliokunnan tarkastettavaksi ennen varsinaista eduskuntakasittelya ja mahdollista hyvaksyntaa. [61]

Juhannuksen jalkeisella viikolla 2018 hallitus ilmoitti, etta maakuntavaalit pidettaisiin kevaalla 2019 mahdollisesti toukokuun eurovaalien yhteydessa ja sote-uudistus astuisi voimaan aiemmin esitetysta poiketen vuotta myohemmin vuoden 2021 alusta. [4]

Marinin hallitus 2019?2021 Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistus

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Marinin hallitus antoi esityksensa eduskunnalle 8. joulukuuta 2020 sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksesta. Hallitus esitti hyvinvointialueiden perustamista seka sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen jarjestamisen uudistamista. Esityksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen jarjestamisvastuut jaettaisiin 22:lle alueelle. Eduskunta hyvaksyi esityksen taysistunnossa 23. kesakuuta 2021.

Jarjestamisvastuussa on uusien hyvinvointialueiden lisaksi Uusimaa erillisratkaisulla. Uudenmaan osalta hyvinvointialueita on nelja ja Helsingin kaupunki omanaan. Lisaksi palvelujen jarjestamisesta vastaisi erikoissairaanhoidon osalta HUS-yhtyma. Terveydenhuollon jarjestamisvastuu jakautuu laissa ja jarjestamissopimuksessa erikseen maariteltavalla tavalla alueen hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin seka HUS-yhtyman valilla.

Keskeiset uudistusta koskevat lait

Esityksessa saadettiin uuden hallintotason, hyvinvointialueiden, perustamisen ja toiminnan kannalta keskeiset lait, joita ovat laki hyvinvointialueesta, laki sosiaali- ja terveydenhuollon jarjestamisesta, laki pelastustoimen jarjestamisesta, laki sosiaali- ja terveydenhuollon seka pelastustoimen jarjestamisesta Uudellamaalla seka niiden yhteinen voimaanpanolaki, laki hyvinvointialueiden rahoituksesta seka ehdotukset kuntien valtionosuutta koskevan lainsaadannon, verolainsaadannon, hyvinvointialueiden henkilostoa koskevan lainsaadannon seka eraiden yleishallintoa koskevien lakien muuttamiseksi.

Lait tulisivat voimaan porrastetusti, osa 1. heinakuuta 2021 ja viimeiset 1. tammikuuta 2023. Hallitus esittaa voimaanpanolain voimaantuloajaksi 1.7.2021, jonka myota hyvinvointialueet perustettaisiin mahdollisimman mahdollisimman pian. Sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen seka muiden erikseen saadettavien palvelujen ja tehtavien jarjestamisvastuu siirtyy hyvinvointialueille 1.1.2023 lahtien. [62]

Kritiikki ja julkinen keskustelu

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Toukokuussa 2016 monet arvostetut professorit kritisoivat Sipilan hallituksen menettelya sote-uudistuksen suhteen tiukin sanakaantein. [63] Samat professorit, sosiaalipolitiikan asiantuntijat ja sosiaali- ja terveysministerion asiantuntijaryhman jasenet ovat jatkaneet kevaalla 2017 arvosteluaan ja kritisoineet erityisesti uudistuksen keskeneraisyytta, tiukkaa aikataulua, valinnanvapauteen liittyvia riskeja, tarvittavien tietojarjestelmien puutetta ja eriarvoisuuden lisaantymista. Myos esitetyin toimenpitein tavoiteltavat kolmen miljardin saastot vaikuttavat eparealistisilta saavuttaa. [64]

Joidenkin asiantuntijoiden mukaan sote-jarjestelma lisaa tasa-arvoa , kun kaikki kansalaiset paasevat kayttamaan myos yksityisia terveyspalveluja. lahde? Ennen sote-jarjestelmaa yksityinen sektori on lahinna varakkaiden kaytossa. Tama kuitenkin tuo myos uusia kustannuksia. Talla hetkella ihmiset ostavat omalla rahallaan ja pienilla kela-korvauksilla yksityisilta yrityksilta seka laakari- etta hammaslaakaripalveluja. Mikali nama ihmiset siirtyvat sote- ja suunhoidon keskuksiin, se tulee tarkoittamaan asiantuntijoiden lausuntojen mukaan merkittavia lisakustannuksia. [22]

THL:n ylijohtaja Marina Erhola, Helsingin yliopiston professori Heikki Hiilamo ja Aalto-yliopiston tutkimusjohtaja Katariina Silander vaativat kevaalla 2018, etta sote-uudistusta ei enaa pitkitettaisi, koska esitetty malli oli jo tarpeeksi hyva. [65]

Suomen Kuvalehden vaalikoneelle 2017 annettujen vastausten perusteella hallituspuolueista ainoastaan keskustan kuntavaaliehdokkaiden enemmisto uskoo, etta maakunta pystyisi jarjestamaan sote-palvelut kuntaa paremmin. Kokoomuksen ehdokkaista 45,9 prosenttia uskoo maakuntamallin olevan parempi ja perussuomalaisten ehdokkaista 23,5 prosenttia. [66]

Poliittisesti uudistuksen mallia ovat kritisoineet kaikki oppositiopuolueet eli SDP , vasemmistoliitto , vihreat , kristillisdemokraatit ja RKP . [67] [68] [69] Kritiikki ei niinkaan ole uudistusta, vaan sen toteutusmuotoa kohtaan. [70] Puolueista vasemmistoliitto keraa nimia hallitukselle osoitettuun vetoomukseen, joka siirtaisi uudistuksen kehittamisen eduskuntapuolueiden yhteiseen parlamentaariseen valmisteluun. [71]

Myos muun opposition ja tutkijoiden tahoilta on esitetty parlamentaariseen valmisteluun siirtymista uudistuksen hyvaksyttavyyden takaamisen vuoksi, sen jalkeen kun uusin lakihankkeen aikataulun muutos siirtaa lain toimeenpanoa vuoden 2019 eduskuntavaalien ja nain uuden hallituksen valinnan jalkeiseen aikaan. [72]

Televisiokeskustelu uudistuksesta

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Asiasta kaytiin keskustelua Ylen A-studio : Talk -ohjelmassa 4.5.2017. [40] [41] Vieraina ohjelmassa olivat hallitusta edustava keskustan peruspalveluministeri Juha Rehula , uudistuksen poliittista kritiikkia edustava vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson , asiantuntija emeritusprofessori Martti Kekomaki, ja yritystoimijoita edustavan Elinkeinoelaman keskusliiton asiantuntijalaakari Jan Schugk .

Keskustelussa esiin nousivat eri yksityisten tuottajien kannustinmallit, joista yksi on suorituskeskeinen ja toinen kapitaatio- eli vaestomaarapohjainen. Suorituskeskeisessa mallissa tuottajalle maksetaan suoritetuista hoidon toimenpiteista. Sen mahdollisena ongelmana on ylihoitaminen taloudellista voittoa tavoitellen. Hallituksen mallissa kaytetaan vaestomaarapohjaista mallia, jossa jokaisesta hoitoon listautuneesta potilaasta maksetaan palveluntuottajalle tietty korvaus. Mahdollisena ongelmana vaestomaaramallissa on potilaiden alihoitaminen taloudellisista kannustinsyista.

Andersson esitti, etta uudistuksessa menot kasvavat, mika nakyy asiakasmaksujen nousuna tai palveluvalikoiman maaran laskuna. Anderssonin mukaan siita koituu ongelmia erityisesti pienituloisten arjen toimeentulolle. Hanen mukaansa pienilla lisaresursseilla nykyisen julkisen jarjestelman kehitykseen voitaisiin korjata monia siina nykyisin esiintyvia ongelmia, kuten esimerkiksi pitkia jonotusaikoja palveluihin. Kekomaen mukaan Suomi tuotti vuonna 2015 Euroopassa eniten terveytta yhdella eurolla , eli Suomen terveydenhuolto on ilman sote-uudistusta kansainvalisesti verrattuna tehokas.

Keskustelussa hallituksen esitysta kritisoineet Kekomaki ja Andersson nostivat esiin huolen yksityisen puolen kannustimien ja lainsaadannon toimivuudesta, ja kritisoivat hallituksen esityksen ohjaavaa saannostoa tehottomaksi ja monimutkaiseksi. He pitivat myos ongelmallisena palveluiden jakaantumista monelle eri tavoittein toimivalle taholle, jolloin yhteistyo monimutkaistuu. Tasta voi syntya asiakkaille vaikeita raja-aitoja palveluntuottajan vaihtuessa yksityisesta julkiseen. Ongelmia pelattiin syntyvan myos siita, etta yksityinen tuottaja ei vastaa koko hoitoketjusta ja rahoituksesta.

"Kevyt-sote"

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aalto-yliopiston taloustieteen professoreista koostuva ryhma on esittanyt, etta soteuudistukseen liittyva tuottajien maaran laajentaminen ja kilpailutus toteutettaisiin ainakin aluksi kevyempana versiona palvelusetelien laajemmalla hyodyntamisella. Esitetyssa mallissa diagnosointi sailyisi julkisena palveluna , mutta asiakas saisi valita sen jalkeisen terveydenhuollon palvelun tuottajan palvelusetelin avulla. [73]

Vertailu muihin Pohjoismaihin

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtajan Markku Pekurisen mukaan muissa Pohjoismaissa valinnanvapaus on jo kaytossa. [24] Karoliinisen instituutin terveydenhoidon organisoinnin professorin Mats Brommelsin mukaan Ruotsissa kaikki ymmartavat valinnanvapauden olevan yhteinen etu, mutta Suomessa siita on tehty puoluepolitikointia. Brommelsin mukaan sote-jarjestelma pitaa kustannukset kohtuullisina ja valinnanvapaus tukee pienia toimijoita, jotka eivat pystyisi osallistumaan julkisen sektorin raskaisiin kilpailutuksiin. Ruotsissa vastaava valinnanvapaus synnytti 800 uutta yritysta, joista useimmat olivat naisten perustamia. [24] Ruotsin siirtymisesta valinnanvapausmalliin uusia terveyskeskuksia on perustettu lahinna suuriin kaupunkeihin ja varakkaiden alueille. Uusista yksityisista terveyskeskuksista 88 prosenttia perustettiin alueille, joilla hoidon palvelutaso oli jo valmiiksi hyva tai erittain hyva. Muutoksen tarkastelujaksona Ruotsissa myos terveydenhuollon kustannukset nousivat. Skanen maakarajien perusterveydenhuollon kustannukset nousivat Ruotsin tilastokeskuksen Statistiska centralbyranin mukaan vuosina 2008?2013 lahes 50 prosenttia. Yleinen kustannusnousu oli 10?20 prosenttia. [74]

Arvio kustannussaastoista

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan "kevaan 2017 hallituksen esitykset sote- ja maakuntauudistuksista olivat kestavyysvajevaikutukseltaan erittain epavarmoja".

Tarkastusviraston lausunnossa uudistuksen taloudellisista vaikutuksista todetaan, etta "kaiken kaikkiaan hallituksen sote- ja maakuntauudistukselle asettama 3 miljardin euron saastotavoite ei nykytiedon valossa ole realistinen", ja etta "EU-vertailussa Suomen sosiaali- ja terveysmenot eivat ole erityisen korkeita, eika ikaantymisen aiheuttama kestavyyshaaste ole poikkeuksellisen suuri. Sote-palvelujen laatu on arvioitu yleisesti ottaen hyvaksi jo lahtotilanteessa ja koska uudistuksella tavoitellaan palvelujen saatavuuden parantamista ja terveyserojen kaventamista, on saastotavoitteen mittaluokka erittain suuri pitkallakin aikavalilla." [75]

Palveluiden integraatio

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Laaketieteellinen aikakauskirja Duodecimissa 3. marraskuuta 2017 julkaistussa terveydenhuollon asiantuntijoiden laatimassa kirjoituksessa esitetaan kritiikkia sote-esitykseen, erityisesti palveluiden integraation onnistumista kohtaan.

Kirjoittajien mukaan "Palveluiden integraatio on ollut myos sote-ratkaisun teoreettisessa ytimessa. Tuoreeseen valinnanvapauslakiin integraatio on sovitettu kovin kompelosti ja jopa niin, etta palveluiden parempi sujuvuus jaa haaveeksi. Ehdotettu ratkaisu tulee todennakoisemmin kasvattamaan kustannuksia. -- Omien kustannusten valttely alkaa kukoistaa ennennakemattomalla tavalla, kun toimijat alkavat siirrella hoitovastuita toisilleen omaa taloudellista hyotyaan tavoitellen. Suurin hyotyjaryhma ovat riitoja ja vastuita selvittavat juristit. Potilaat joutuvat pahenevan pallottelun kohteeksi, ja Suomen kansantalous kantaa suurimmat tappiot." [76]

KHO:n kritiikki maakuntien ohjausvallasta palveluiden tuottajiin

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan maakuntien ohjausvalta palveluiden tuottajiin on sote-esityksessa hallinto-oikeudellisesti epaselvaa. [77]

Kustannuksia kasvattavien monopolien syntymisen riski

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aalto-yliopiston kilpailuoikeuden professori Pasi Kuoppamaen mukaan uudistuksessa on riski yksityisten monopoli -kilpailuasemien syntymiseen, joiden myota kustannukset voivat uudistuksen saastotavoitteisiin nahden painvastaisesti kasvaa.

Kuoppamaen mukaan "soten tarkoitus on lisata kilpailua ja saada lisaa valinnanvapautta, mutta toisaalta markkinat voivat keskittya soten seurauksena". [78]

Korruption riski

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Rikosoikeuden professorit nakevat miljardien eurojen vuosittaisessa yksityistamispotissa yhdistettyna asian suhteen kokemattomaan virkakoneistoon riskialttiin yhdistelman. [79] Myos Euroopan neuvosto jakaa huolen soten korruptiomahdollisuuksista, mm. henkiloiden siirtyessa julkisen vallan ja yksityisyritysten valilla (ns. pyoroovi). [80]

Talouspolitiikan arviointineuvoston lausunto ja Lohelan loikkaus tammikuussa 2019

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Keskiviikkona 23.1.2019 asiantuntijaprofessoreista koostuva talouspolitiikan arviointineuvosto kritisoi yha sote-esitysta keskeneraiseksi, kun eduskuntavaaleihin ja mahdollisesti uuteen eri pohjalle rakentuvaan hallitukseen oli alle 100 paivaa, joka tarkoittaa hankkeen toteutumiselle talla hallituskaudella entista suurempaa epatodennakoisyytta. Myos Maria Lohela oli loikannut samalla viikolla hallituksen riveista oppositioon juuri sotevastaisin perustein. [6]

Kansalaisaloite

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Sote- ja maakuntauudistuksesta tehtiin maaliskuussa 2018 kansalaisaloite , jossa ehdotetaan kansanaanestysta uudistuksesta. [81]

Nykyinen malli maailman parhaita?

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suomen nykyinen terveydenhuoltojarjestelma on kansainvalisessa laajassa tutkimuksessa arvioitu maailman parhaiden joukkoon niin laadun, kattavuuden kuin tehokkuudenkin osalta. Myos kehityskulut nykymallissa nayttavat useita muita maita parempia skenaarioita, joka asettaa jarjestelman perinpohjaisen uudistamisen kriittiseen valoon. [82]

Toisen vertailun mukaan Suomen terveydenhuoltojarjestelma oli OECD-maiden 4. eriarvoisin vuonna 2009. [83]

Jalkipuheita

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Hankkeen kaaduttua suuret terveysalan yritykset Pihlajalinna, Mehilainen ja Terveystalo vaativat heti seuraavana paivana 9. maaliskuuta 2019 kuntien sote-palveluiden ulkoistamista rajoittavan lain kumoamista. Vaatimus sai hallituksen edustajilta Saarikolta ja Orpolta tyrmayksen. Heidan mukaansa se kertoo huonosta yhteiskunnallisen ilmapiirin lukutaidosta ja tilannetajusta. [84]

Katso myos

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Viitteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  1. ↑ Hyvinvointialueiden perustaminen Soteuudistus . Valtioneuvosto. Viitattu 29.11.2022. [ vanhentunut linkki ]
  2. ↑ a b c Sipila: Sote-uudistus siirtyy vuodella ja maakuntavaalit jarjestetaan lokakuussa 2018  (digitilaajille) hs.fi .
  3. ↑ Sipilaa opastanut professori vertaa sote-uudistusta vaarin­pain pyorivaan sirkkeliin  (digitilaajille) hs.fi . Viitattu 8.3.2018.
  4. ↑ a b Yle seuraa: Sipila haluaa mittauttaa, onko hallitus soten takana Yle.fi, uutiset. Viitattu 26.6.2018.
  5. ↑ Saarikko: Maakuntavaalit voivat lykkaantya ensi syksyyn Yle.fi, uutiset. Viitattu 30.10.2018.
  6. ↑ a b Ministeri kiistaa epailyt kermankuorinnasta sotessa  (digitilaajille) Helsingin Sanomat. Viitattu 24.1.2019.
  7. ↑ Asiantuntijoilta kylmaa kyytia eloonjaamistaistelua kayvalle sotelle Yle.fi, uutiset. Viitattu 25.2.2019.
  8. ↑ a b Perustuslakimuistio vaatii parempaa sote-esitysta Yle.fi, uutiset. Viitattu 5.3.2019.
  9. ↑ Risikko: istuntokautta jatkettava jos sote-uudistus halutaan talla vaalikaudella Keskisuomalainen . Viitattu 5.3.2019.
  10. ↑ Hallitus jattaa eroanomuksen Yle.fi, uutiset. Viitattu 8.3.2019.
  11. ↑ Petri Sajari, Paavo Teittinen: Eduskunnan ja VM:n kiista karjistyy. Helsingin Sanomat , 13.4.2019, s. A 10.
  12. ↑ Tarkea uudistus viivastyy taas: on jarkyttavaa, jos suomalaisten suurin uhka on toinen suomalainen Helsingin Sanomat . 13.3.2019.
  13. ↑ Sote-keskustelussa vastuutonta pelottelua Savon Sanomat . 16.4.2018. Arkistoitu 21.4.2019. Viitattu 21.4.2019.
  14. ↑ Riita ”sote-jarrutuksesta” yltyi taas eduskunnassa ? kansanedustaja vei ”kasittamattomat toimenpiteet” Risikolle Uusi Suomi . 8.2.2019.
  15. ↑ IL selvitti - nain paljon sote maksoi veronmaksajille iltalehti.fi .
  16. ↑ Maakuntauudistuksen valmistelusta miljardin hintalappu - muutosjohtaja: ”Jattiuudistuksesta koituu aina isot kustannukset” iltalehti.fi .
  17. ↑ Iso hintalappu ? maakunta- ja sote-uudistus on maksanut tahan mennessa ainakin 100 miljoonaa euroa Pirkanmaalla aamulehti.fi . 22.10.2018.
  18. ↑ a b c d e Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2.3.2017, s. 1?2.
  19. ↑ Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2.3.2017, s. 133.
  20. ↑ Mika on sote-uudistus? Maakunta- ja soteuudistus . Valtioneuvosto. Arkistoitu 20.3.2017. Viitattu 29.11.2022.
  21. ↑ Pantsu, Pekka: Rajua kritiikkia hallituksen sote-esitykselle Yle Uutiset . 28.3.2017. Viitattu 13.4.2017.
  22. ↑ a b Professorit: Sote-raketin lento on tuurista kiinni Yle Uutiset . Viitattu 25.4.2017.
  23. ↑ Katso pikakelauksella, mita soten valinnanvapaudesta jaa poliittisen vaannon jalkeen kateen Yle.fi/Uutiset . Viitattu 21.12.2017.
  24. ↑ a b c Asiantuntijat: Sote-sopu tuo yksityiset terveyspalvelut koko kansan ulottuville ( Arkistoitu ? Internet Archive), (digitilaajille) Helsingin Sanomat 9.11.2015.
  25. ↑ Potilaan valinnanvapaus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos . Arkistoitu 26.1.2017. Viitattu 4.5.2017.
  26. ↑ a b Koivisto, Matti: Nain kylmaa kyytia hallituksen sote-esitys lausuntokierroksella sai Yle Uutiset . 3.4.2017. Viitattu 13.4.2017.
  27. ↑ a b c d Teittinen, Paavo: Tuhat ja yksi sotea ? uudistushanke alkoi jo vuonna 2006  (digitilaajille) Helsingin Sanomat . 5.3.2015. Viitattu 10.5.2017.
  28. ↑ Jaana Savolainen: Soten kasittelya ei jatketa  (digitilaajille) Helsingin Sanomat . 5.3.2015. Arkistoitu 6.3.2015. Viitattu 5.3.2015.
  29. ↑ a b c d e Merikanto, Tiina: Analyysi: Riskilla mennaan Yle Uutiset . 9.5.2017. Viitattu 10.5.2017.
  30. ↑ Paakirjoitus: Luottamuspulasta jaa aina ikava jalki  (digitilaajille) Helsingin Sanomat . 7.11.2015. Arkistoitu 6.4.2016. Viitattu 20.3.2017.
  31. ↑ Hallituskriisiin yritetaan yha etsia ratkaisua  (digitilaajille) Helsingin Sanomat . 5.11.2015. Arkistoitu 6.4.2016. Viitattu 20.3.2017.
  32. ↑ HS analyysi: Sote-uudistus on vaikea, koska se on myos taistelua vallasta ( Arkistoitu ? Internet Archive), (digitilaajille) Helsingin Sanomat 6.11.2015.
  33. ↑ Kiistan taustalla valta: 18 sote-aluetta olisi keskustalle jattipotti , Yle Uutiset 6.11.2015.
  34. ↑ Hallituskriisi ratkesi , Yle Uutiset 7.11.2015.
  35. ↑ Itsehallintoalueen nimi on jatkossa maakunta Sosiaali- ja terveysministerio . Viitattu 20.3.2017.
  36. ↑ Sote- ja maakuntauudistus etenee eduskuntaan Maakunta- ja soteuudistus . Valtioneuvosto. Viitattu 20.3.2017.
  37. ↑ Toivonen, Terhi: Hallituksen uusi sote-linjaus: Valinnanvapauteen tulee puolen vuoden porrastus Yle Uutiset . 4.4.2017. Viitattu 13.4.2017.
  38. ↑ Hallituksen esitys 15/2017 Eduskunta.fi . 4.5.2017. Viitattu 4.5.2017.
  39. ↑ a b Lainvalmistelun vaiheet Eduskunta.fi . 4.5.2017. Viitattu 4.5.2017.
  40. ↑ a b A-studio, yle.fi  ( [ vanhentunut linkki ] ) areena.yle.fi . Viitattu 4.5.2017.
  41. ↑ a b Ministeri Rehula sote-arvostelusta: ”Silloin kun oikein tulee turpiin, on tarkeaa, etta maali on selva” Yle Uutiset . Viitattu 5.5.2017.
  42. ↑ Sote-esityksessa isoja perustuslaillisia ongelmia Helsingin Sanomat . Viitattu 29.6.2017.
  43. ↑ STT: Maakuntavaalit siirtyvat tammikuulta Yle Uutiset Yle.fi .
  44. ↑ Dramaattinen kaanne sote-valmistelussa - tuleva oikeuskansleri Tuomas Poysti jattaa perustuslakiin tormanneen lain valmistelun Yle.fi Uutiset .
  45. ↑ Koivisto, Matti: Hallitus ei saa sote- ja maakuntalakeja ajoissa valmiiksi, ja nyt pienpuolueet ovat vaikeuksissa Yle Uutiset . Viitattu 22.5.2018.
  46. ↑ KHO: Sote ja valinnanvapaus vaatii EU:n kasittelyn - Kuntalehti Kuntalehti . 9.1.2018. Viitattu 25.2.2018.
  47. ↑ a b Eurooppaoikeuden professori Ylella: Sote ilman muuta EU-komissioon Verkkouutiset . 24.1.2018. Viitattu 25.2.2018.
  48. ↑ a b Hallitus paatti: Valinnanvapauslakia ei ilmoiteta EU:lle Verkkotuuset . 25.1.2018. Viitattu 25.2.2018.
  49. ↑ EU-tuomioistuimen paatos mursi Sipilan hallituksen selityksen Iltalehti . Viitattu 25.2.2018.
  50. ↑ Olli-Juhani Piri: Professori Maenpaa: Lakipaketissa ei piirteita, jotka edellyttaisivat EU:n komission arviota Hoiva & Terveys . 10.1.2018. Bonnier Business Forum Oy. Arkistoitu 27.2.2018. Viitattu 26.2.2018.
  51. ↑ Olli-Juhani Piri: Professori Maenpaa: Slovakia-paatos ei horjuta notifikaatiota koskevaa arviointia Hoiva & Terveys . 23.2.2018. Bonnier Business Forum. Arkistoitu 27.2.2018. Viitattu 26.2.2018.
  52. ↑ Kokoomuksen sote-kapina leviaa: Susanna Koski pelkaa, etta valinnanvapaus tormaa EU-oikeuteen Yle Uutiset . Viitattu 6.3.2018.
  53. ↑ Politiikan tutkija hallituksen sote-kuohunnasta: "Sipilalta alkaa jo loppua uhkaukset kesken" Yle Uutiset . Viitattu 6.3.2018.
  54. ↑ HE 15/2018 vp www.eduskunta.fi . Viitattu 22.5.2018.
  55. ↑ Talouspolitiikan arviointineuvostolta tyrmays sote-saastoille Yle Uutiset . Viitattu 22.5.2018.
  56. ↑ Blogi: Kokoomuksen Susanna Koskella voi olla tylyt ilmeet ja empatiavaje  (digitilaajille) Helsingin Sanomat . 18.5.2018. Viitattu 22.5.2018.
  57. ↑ Hallituspuolueet estivat valiokunnan kuulemisen sotekiireen takia, oppositio raivostui Yle Uutiset . Viitattu 22.5.2018.
  58. ↑ Eduskunnassa on meneillaan kumma taistelu, joka on sotesota pienoiskoossa Yle Uutiset . Viitattu 22.5.2018.
  59. ↑ Perustuslaki­valiokunnan ratkaiseva sote-lausunto jai kesken  (digitilaajille) Hs.fi . Viitattu 1.6.2018.
  60. ↑ Sote-uudistus myllaantyi Yle Uutiset . Viitattu 1.6.2018.
  61. ↑ Mita perustuslakivaliokunnan sote-lausunto merkitsee ja mita tapahtuu seuraavaksi?  (digitilaajille) Hs.fi . Viitattu 2.6.2018.
  62. ↑ Hallituksen esitys sote-uudistukseksi ja uudistusta koskeva lainsaadanto etenee eduskuntaan Sosiaali- ja terveysministerio . Viitattu 29.3.2021.
  63. ↑ Tiina Merikanto: "Kuka vetelee poliittisten satkynukkejen naruista?" Yle Uutiset . 29.5.2016. Viitattu 29.5.2016.
  64. ↑ Professorit: Vapaudesta valita tuli mahdoton yhtalo Yle Uutiset . Viitattu 25.4.2017.
  65. ↑ On riski pitkittaa sote-uudistusta vanhentuneilla vaitteilla Helsingin Sanomat . 11.3.2018.
  66. ↑ Maakuntamalli: Kuka sen haluaa? Keskustassa kannattajia vain puolet Suomenkuvalehti.fi . 17.3.2017. Viitattu 20.3.2017.
  67. ↑ Oppositiolta valikysymys soten valinnanvapaudesta Yle Uutiset . Viitattu 3.5.2017.
  68. ↑ Oppositio jatti valikysymyksen sotesta Eduskunta.fi . 24.3.2017. Viitattu 3.5.2017.
  69. ↑ Oppositiolla kovat piipussa valikysymyksessa: Valinnanvapauden miljardimarkkinat veronmaksajalle nakyviin Yle Uutiset . Viitattu 3.5.2017.
  70. ↑ Kerman kuorinta ja epatasa-arvo huolettavat sotessa edelleen oppositiota, Yle.fi uutiset 10.5.2017
  71. ↑ Oikeudenmukainen #sote - kansan valikysymys sote.vasemmisto.fi . Viitattu 3.5.2017.
  72. ↑ Aluetutkija Timo Aro: Soten parlamentaarinen valmistelu olisi jarkevaa Yle.fi/uutiset .
  73. ↑ Talousprofessorit evastavat hallitusta: Palvelusetelit valinnanvapauden ytimeen Yle.fi/Uutiset .
  74. ↑ Raportti: Valinnanvapaus keskitti terveyskeskukset hyvatuloisten asuinalueille ?johtaako sote-uudistus Ruotsin tielle? Kaleva.fi . Viitattu 4.5.2017.
  75. ↑ VTV: Hallituksen sote-saastot eparealistisia Yle Uutiset . Viitattu 3.11.2017.
  76. ↑ Markku Heikinheimo, Jussi Huttunen, Martti Kekomaki, Kimmo Kontula, Pekka Mustonen, Kari Raivio ja Janne Rapola: Ehdotettu valinnanvapausmalli uhkaa palvelujarjestelmamme perusteita  (paakirjoitus) Duodecim . 3.11.2017. Suomalainen Laakariseura Duodecim. Viitattu 6.11.2017.
  77. ↑ Sote-uudistus taas vastatuulessa: KHO pitaa asiakkaan valinnanvapautta oikeudellisesti ongelmallisena yle.fi/uutiset . 13.12.2017. Yle Uutiset. Viitattu 13.12.2017.
  78. ↑ Sote-uudistus voi tuoda yllattaen kustannuksia kasvattavia monopoleja yle.fi/uutiset . 30.12.2017. Yle Uutiset. Viitattu 30.12.2017.
  79. ↑ "Ahneus sokaisee ihmisen" ? Rikosoikeuden professorit varoittavat sote-korruptiosta yle.fi/uutiset . 5.2.2018. Yle Uutiset. Viitattu 5.2.2018.
  80. ↑ Sotessa piilee korruptioriski ? Euroopan neuvosto patistaa virkamiehia koulun penkille ja olemaan tarkkana Yle, 2018
  81. ↑ Kansalaisaloite kansalaisaloite.fi . Viitattu 9.2.2018.
  82. ↑ Suomen terveydenhuoltojarjestelma maailman paras sttinfo.fi . Viitattu 27.6.2018.
  83. ↑ "Oikaisuja", sivu 59, Suomen Kuvalehti 30/2017. "nykyinen sote-malli ei ole maailman neljanneksi eriarvoisin kuten paakirjoituksessa (SK 29/2017) vaitettiin, vaan suomalainen terveydenhuoltojarjestelma OECD-maiden neljanneksi eriarvoisin (2009)."
  84. ↑ Marjatta Rautio: Ministeri Saarikko soimaa terveysjatteja "haudoilla tanssimisesta" ? myos Orpo kehottaa yrityksia hillitsemaan puheitaan Yle.fi, uutiset . 10.3.2019. Viitattu 10.3.2019.

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Suomen kunnat
Hallinto

Kuntavaalit ? Kunnanvaltuusto Suomessa ? Kunnanhallitus Suomessa ? Kunnanjohtaja Suomessa ? Kunnanvaltuuston puheenjohtaja ? Kunnanhallituksen puheenjohtaja ? Kuntayhtyma ? Suomen Kuntaliitto ? Suomen kunnanvaakunat ? Kuntanumero ? Pitajankokous ? Kuntakokous

Kuntaluettelot

Luettelo Suomen kunnista ? Luettelo Suomen entisista kunnista ? Luettelo Suomen kunnista vakiluvun mukaan ? Luettelo Suomen kunnista pinta-alan mukaan ? Luettelo Suomen kunnista perustamisvuoden mukaan ? Luettelo Suomen kuntien koordinaateista ? Luettelo Suomen ruotsin- ja kaksikielisista kunnista ? Luettelo Suomen kunnista postinumeropiireittain ? Luettelo Suomen postinumeroista kunnittain ? Luettelo Suomen rannikkokunnista ? Luettelo Suomen kuntanumeroista ? Luettelo Suomen kunnista vuonna 2008

Kaupunkiluettelot

Suomen kaupungit ? Luettelo Suomen kaupungeista ? Luettelo Suomen entisista kaupungeista ? Luettelo Suomen kaupungeista perustamisvuoden mukaan

Suomen kuntauudistukset

Vuoden 1865 kunnallisasetus ? Suuri kuntauudistus (1961?1982) ? Kunta- ja palvelurakenneuudistus (2005?2012) ? Sote-uudistus (2011?)

Kuntamuutokset

Kuntajakolaki ? Kuntaliitos Suomessa ? Luettelo kuntaliitoksista Suomessa kunnittain ? Kuntaliitokset Suomessa ilman yhteista rajaa ? Luettelo Suomen kuntien nimenmuutoksista ? Alueliitos ? Luettelo osakuntaliitoksista Suomessa

Historialliset kuntamuodot

Suomen keskiaikaiset seurakunnat ? Luettelo Suomen kirkkopitajista ? Kaupunki ? Kauppala ? Luettelo Suomen kauppaloista ? Maalaiskunta ? Epaitsenainen kauppala ? Taajavakinen yhdyskunta ? Luettelo Suomen taajavakisista yhdyskunnista ? Vanhat kaupungit Suomessa ? Uudet kaupungit Suomessa ? Suomen laittomat kunnat

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Maakunta-_ja_soteuudistus&oldid=22350012 ”