Luxemburg (Luxembourg) Letzebuerg
lippu	vaakuna
Luxemburgin kunnan sijainti (oranssi) Luxemburgissa ja Luxemburgin kantonissa (punainen).
Koordinaatit: 49°36′42″N , 6°7′48″E
Valtio	Luxemburg
Alue	Luxemburgin alue
Kantoni	Luxemburg
Hallinto
? Hallinnon tyyppi	Kunta
? Pormestari	Lydie Polfer
Pinta-ala
? Kokonaispinta-ala	51 [1]  km²
Vakiluku (2013)	103 641 [1]
?  Vaestotiheys	2 032 as./km²
www .vdl .lu
Infobox OK Virheellinen NIMI-arvo

Luxemburg ( luxemburgiksi Letzebuerg ; ransk. Luxembourg ; saks. Luxemburg ) on Luxemburgin suurherttuakunnan suurin kunta, jolla on kaupungin asema. Se on valtion paakaupunki . Luxemburg sijaitsee Alzette - ja Petrussejokien yhtymakohdassa.

Kaupungissa on asukkaita 103 641 (2013), ^[1] mika on noin 19 prosenttia koko valtion vakiluvusta ja lahes kolme kertaa enemman kuin toiseksi vakirikkaimman kunnan asukasluku. Hesperangen , Sandweilerin , Strassenin ja Walferdangen kunnat kasittavan suurkaupunkialueen vakiluku on 103 973 ihmista. Luxemburg sijaitsee Lansi-Euroopan sydamessa 218 kilometrin paassa Brysselista , 359 kilometrin paassa Pariisista ja 190 kilometrin paassa Kolnista .

Luxemburg on yksi maailman rikkaimmista kaupungeista ja siita on kehittynyt pankkitoiminnan ja hallinnon keskus. Luxemburgin kaupunki on lukuisien Euroopan unionin instituutioiden kotipaikka, mukaan lukien Euroopan investointipankin , Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen . Vuonna 2007 Luxemburg oli Euroopan kulttuuripaakaupunki . Luxemburgin vanhat kaupunginosat ja linnoitukset ovat Unescon maailmanperintokohde .

Rooman valtakunnan aikoihin linnoitettu torni suojasi tarkeaa kahden roomalaistien risteyskohtaa aivan Luxemburgin kohdalla. Vuonna 963 Siegfried I sai kaupungin maat vaihtokaupassa Trierin apotti Maximinilta. Siegfried rakensi linnansa Lucilinburhucin (’pieni linna’) Bock Fielsiin.

Vuonna 987 Trierin arkkipiispa Egbert (977?993) siunasi Katumuksen kirkon (nyk. Pyhan Mikaelin kirkko) viisi alttaria. Roomalaisteiden risteyksessa olevasta kauppapaikasta alkoi kehittya kaupunki.

Maantieteellisen sijaintinsa vuoksi kaupungilla on ollut historiansa ajan merkittava geopoliittinen merkitys. Ensimmaiset linnoitukset rakennettiin jo 900-luvulla. 1100-luvun lopulle tultaessa kaupunki oli laajentunut lanteen Pyhan Nikolaksen kirkon ymparille, ja uudet muurit taytyi rakentaa. Ne suojasivat sisaansa viiden hehtaarin kokoisen alueen.

Noin vuonna 1340 Johannes Sokean hallintokaudella rakennettiin uudet linnoitukset, jotka seisoivat vuoteen 1867 asti.

Vuonna 1443 Burgundi valloitti Filip Hyvan johdolla Luxemburgin. Luxemburgista tuli osa Burgundia ja myohemmin Espanjan ja Itavallan valtakuntia. 1500-luvulla Luxemburg oli yksi Euroopan vahvimmista linnoituksista. Vuorotellen Luxemburgin valloittivat burgundilaiset, espanjalaiset, ranskalaiset, espanjalaiset jalleen, itavaltalaiset, uudestaan ranskalaiset ja lopulta preussilaiset .

1600-luvulla rakennettiin ensimmaiset katakombit . Espanja rakennutti 23 kilometria tunneleita vuodesta 1644 lahtien. Niita laajennettiin Ranskan vallan alla marsalkka Vaubanin johdolla ja uudelleen Itavallan hallitessa 1730- ja 1740-luvuilla. 1700-luvun lopulla Luxemburgia kutsuttiin valloittamattomaksi linnoitukseksi, ”Pohjoisen Gibraltariksi”.

Ranska miehitti Luxemburgin vuonna 1795. Vuonna 1815 solmittiin Pariisin sopimus, jossa lopetettiin Napoleonin sodat , ja Luxemburg paatyi Preussin armeijan hallittavaksi osana Saksaa.

Luxemburgin kriisin jalkeen 1867 Lontoon sopimus vaati Luxemburgin linnoitteita purettaviksi. Purkaminen kesti 16 vuotta, maksoi 1,5 miljoonaa frangia ja vaati 24 kilometrin maanalaisten puolustusten ja 40 000 neliometrin parakkien, bunkkereiden ynna muiden purkamista. Niinpa Preussin joukkojen oli jatettava kaupunki.

Kun suurherttua Vilhelm III kuoli ilman miespuolisia perillisia vuonna 1890, herttuakunta paatyi hollantilaisten kasiin ja uuden hollantilaisen suurherttua Aadolfin hallintokausi alkoi. Tosin Luxemburg, joka oli ollut itsenainen vain teoriassa, tuli itsenaiseksi ja Luxemburgin kaupungista tuli paakaupunki, ja se sai osan siita merkityksesta takaisin, mika menetettiin 1867.

Huolimatta Luxemburgin pyrkimyksista olla puolueeton ensimmaisessa maailmansodassa Saksa miehitti sen 2. elokuuta 1914. Elokuun 30. paivana Helmuth von Moltke siirsi paamajansa Luxemburgiin, jotta olisi lahempana joukkojaan Ranskan alueilla. Luxemburgissa oli seuraavat nelja vuotta tarkeita saksalaisjoukkojen paamajoja. Miehityksen loppupuolella Luxemburgissa syttyi kommunistisen vallankumouksen yritys. Marraskuun 9. paivana 1918 kommunistit julistavat sosialistisen tasavallan perustetuksi, mutta se kesti vain muutaman tunnin.

Vuonna 1921 kaupungin rajat olivat kasvaneet umpeen. Ymparoivat kunnat Eich, Hamm, Hollerich ja Rollingergrund liitettiin Luxemburgin kaupunkiin, mika teki kaupungista maan suurimman kunnan (vuoteen 1978 asti).

Vuonna 1940 Saksa miehitti Luxemburgin uudelleen. Natsit eivat olleet halukkaita antamaan luxemburgilaisille itsehallintoa ja maa liitettiin tiukasti Saksaan, sen ollen vuodesta 1942 osa Mosellandin Gauta. Liittoutuneiden joukot vapauttivat Luxemburgin 10. syyskuuta 1944.

Sodan jalkeen Luxemburg luopui puolueettomuudestaan ja oli yksi perustajajasenista ylivaltiollisissa ja ylikansallisissa jarjestoissa. Vuonna 1952 kaupunkiin rakennettiin Euroopan hiili- ja terasyhteison paamaja. Vuonna 1967 yhteiso yhdistyi muiden eurooppalaisten yhteisojen komissioiden kanssa. Vaikka paamajaa ei enaa pidettykaan Luxemburgissa, oli siella Euroopan parlamentin kokouksia vuoteen 1981 asti. Monen Euroopan unionin instituutioiden kotipaikka on nykyaan Luxemburgissa: esimerkiksi Euroopan investointipankin , Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen .

Luxemburgissa on 24 kaupunginosaa:

Beggen Belair Pohjoinen Bonnevoie-Verlorenkost Etela-Bonnevoie Cents Cessange Clausen Dommeldange

Eich Gare Gasperich Grund Hamm Hollerich Kirchberg Limpertsberg

Merl Muhlenbach Neudorf-Weimershof Pfaffenthal Pulvermuhl Rollingergrund-North Belair Ville Haute Weimerskirch

Luxemburgissa vallitsee lauhkea ilmasto . Talvisin lampotila kay muutaman asteen pakkasen puolella joulu-, tammi- ja helmikuussa; kesalla keskimaaraiset paivan maksimilampotilat ovat 20 asteen paikkeilla. Sadetta saadaan keskimaarin noin joka toinen paiva. ^[2]

Luxemburgin lentoasemaa kaytti vuonna 2018 noin nelja miljoonaa matkustajaa. ^[3] (Vertailun vuoksi, Helsingin lentoaseman matkustajamaara oli noin 21 miljoonaa. ^[4] ) Suurin lentoyhtio oli Luxair . Luxemburgin lentoasema on siis matkustajamaaraltaan melko pieni, mutta se on yksi Euroopan suurimmista rahtilentojen keskuksista. Asemalla on erikoiskuljetuksiin sopivia tiloja, joissa pystytaan kasittelemaan tavallista suurempia tavaroita ja takaamaan laakekuljetusten katkeamaton kylmaketju. Luxemburgiin voi lentaa kaikkein suurimmilla rahtilentokoneilla , kuten Boeing 747-8F:lla ja Antonov An-124:lla . Eniten rahtia kuljettanut yhtio oli Cargolux . ^[3]

Luxemburgin rautatieasemalta on seka maan sisaisia etta kansainvalisia junayhteyksia. Maan sisaisia junia operoi kansallinen rautatieyhtio CFL ( Chemins de Fer Luxembourgeois ). TGV-suurnopeusjunalla voi matkustaa Pariisiin noin kahdessa tunnissa. Intercity-junat kulkevat Luxemburgista Brysseliin noin kolmessa tunnissa ja Koblenziin Saksaan kahdessa tunnissa. ^[5]

Luxemburgissa on yksi raitiovaunulinja. Joulukuussa 2017 avattu linjan ensimmainen osuus palvelee Kirchbergin aluetta, jossa sijaitsee paljon EU:n virastoja. Kesakuussa 2018 linjalle avattiin kolme uutta pysakkia. Vuonna 2020 raitiovaunulinjaa jatketaan kaupungin keskustan kautta rautatieasemalle. Vuonna 2021 linjaa aiotaan jatkaa lentokentalle. ^[6]

Luxemburg karsii pahoista liikenneruuhkista. Ruuhkien helpottamiseksi koko maan juna-, bussi- ja raitiovaunuliikenne muutettiin maksuttomaksi maaliskuusta 2020 lahtien. ^[7]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Luxemburg Wikimedia Commonsissa

n k m Euroopan paakaupungit Itsenaiset valtiot Amsterdam , Alankomaat Andorra la Vella , Andorra Ankara , Turkki Astana , Kazakstan Ateena , Kreikka Baku , Azerbaid?an Belgrad , Serbia Berliini , Saksa Bratislava , Slovakia Bern , Sveitsi Bryssel , Belgia Budapest , Unkari Bukarest , Romania Chi?in?u , Moldova Dublin , Irlanti Helsinki , Suomi Jerevan , Armenia Kiova , Ukraina Koopenhamina , Tanska Lissabon , Portugali Ljubljana , Slovenia Lontoo , Iso-Britannia Luxemburg , Luxemburg Madrid , Espanja Minsk , Valko-Venaja Monaco 2 Moskova , Venaja Nikosia , Pohjois-Kypros 1 Oslo , Norja Praha , T?ekki Pariisi , Ranska Podgorica , Montenegro Pristina , Kosovo 1 Reykjavik , Islanti Riika , Latvia Rooma , Italia San Marino , San Marino Sarajevo , Bosnia ja Hertsegovina Skopje , Pohjois-Makedonia Sofia , Bulgaria Suhumi , Abhasia 1 Tallinna , Viro Tbilisi , Georgia Tirana , Albania Tiraspol , Transnistria 1 Tskhinvali , Etela-Ossetia 1 Tukholma , Ruotsi Vaduz , Liechtenstein Valletta , Malta Varsova , Puola Vatikaani 2 Vilna , Liettua Wien , Itavalta Zagreb , Kroatia 1 Valtio tai alue on julistautunut itsenaiseksi, mutta sen itsenaisyytta ei ole kansainvalisesti tunnustettu. 2 Valtio on kaupunkivaltio .