Luodonjarvi Larsmosjon
Luodonjarven Gloskarsfjardenia
Valtiot	Suomi
Maakunnat	Keski-Pohjanmaa , Pohjanmaa
Kunnat	Kokkola , Kruunupyy , Luoto , Pedersore , Pietarsaari
Koordinaatit	63°44′00″N , 22°50′00″E
Vesistoalue ja valuma-alueen tietoja
Paavesistoalue	Varsinaisen Perameren vesistoalue  (99)
Valuma-alue	Uudenkaarlepyyn?Larsmon rannikkoalue  (99.11)
Tulojoet	Kovjoki , Purmonjoki , Ahtavanjoki , Kruunupyynjoki
Lasku-uoma	Farholmstrommen , Gertrudsstrommen , Bysundet
Taajamat	Holm , Pietarsaari
Jarvinumero	99.110.1.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	0,2 m [1]
Pituus	17,9 km [1]
Leveys	8,7 km [1]
Rantaviiva	312,6 km [2]
Pinta-ala	67,66 km² [2]
Tilavuus	0,168 km³ [3]
Keskisyvyys	2,6 m [4] [3]
Suurin syvyys	10 m [4] [3]
Valuma-alue	4 300 km² [4]
Keskiylivirtaama	160 m³/s [3]
Keskivirtaama	30 m³/s [3]
Keskialivirtaama	7 m³/s [3]
Veden viipyma	53 vrk [3]
Luodonjarvi
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Luodonjarvi ( ruots. Larsmosjon ) on merenlahdista pengertamalla muodostettu tekojarvi Kokkolan ja Pietarsaaren valissa. Jarvessa kohtaavat edellisten lisaksi myos Pedersoren , Kruunupyyn ja Luodon kuntien rajat. Luodonjarvi on seka Pohjanmaan - etta Keski-Pohjanmaan suurin jarvi, Suomen kolmanneksi suurin tekojarvi ja Suomen jarvien 62. suurin jarvi pinta-alansa takia. Lisaksi se valittiin Pohjanmaan maakuntajarveksi vuoden 2011 kilpailussa ^[5] . ^{[1] [4] [6]}

Luodonjarvi on 17,9 kilometria pitka, 8,7 kilometria levea, ja sen pinta-ala on 6 766  hehtaaria eli 67,66  neliokilometria . Toisessa lahteessa mainitaan pinta-alaksi 73 neliokilometria ^[3] ja kolmannessa lahteessa 85 neliokilometria, mutta viimeisessa yleensa yhdessa viereisen tekojarven Ojanjarven kanssa ^[6] . Tekojarven maapadot sijaitsevat Gertrudstrommenissa, Storstrommenissa, Farstrommenissa ja Varassaaren pohjoisessa salmessa. Maapadot toimivat samalla seututien 749 ylityspaikkoina. ^{[1] [4]}

Jarven pohjois- ja lansiosissa on laajoja jarvenselkia , kun muualla on paljon saaria. Haston ja Fagernasin valissa on 2,5 kilometria levea kapeikko, jonka pohjoispuolella aukeaa laaja Hastofjarden. Se jatkuu Luodon pohjoispuolelle Kalvholmsfjardenina. Hastofjardeniin laskee idasta tuleva Kruunupyynjoki , jonka kautta on kanavayhteys Bysundetiin ja Ojanjarvelle. Fagernasin ja Kalvholmenin valista on venevayla Gloskarfjardeniin, jota ymparoi eri suunnilla jarven saaristo. Saariston etelaosassa Pirilon ja Hummelholmenin valissa pitka Storfjardenin lahti, jonne laskevat Kovjoki , Purmonjoki ja Ahtavanjoki . Hummelholmenin itapuolella on Bofjarden, jonka pohjukassa on Lepplaxin kyla. Hastolandetin etelapuolelle jaa Langrevelin suojaan Hallorsfjarden, joka on kokonaan luonnonsuojelualuetta . ^[1]

Luodonjarven venevaylat ovat syvaykseltaan metrin syvyisia. Jarvelta on suorat venevaylat merelle kahden sulun kautta. Molemmissa suluissa on niin sanottu ”giljotiiniportti”. Gertrudin sulku on noin 9 metria pitka ja 3 metria levea. Sulun korkeus on 2,3 metria. Hastgruntetin sulku on 10 metria pitka, 5 metria levea ja sen alikulkukorkeus on 2,5 metria. ^[7] Merelle paasee myos Ojanjarven kautta. Jarvelle johtaa Luodonjarvelta kanava venevayla, joka hyodyntaa Kruunupyynjokea ja 400 metria pitkaa kanavaa. ^[4]

Luodonjarven vesi on erittain humuspitoista ja hapanta . Sita uhkaa happamoituminen ja myos rehevoityminen . Jarven tila on kuitenkin viela tyydyttava, vaikka siina esiintyy toisinaan levakukintoja . ^[4]

Luodonjarvella ja viereisella Ojanjarvella kalasti vuonna 2019 yli 500 henkiloa ja 14 ammatti tai sivuammattikalastajaa. Kalasaalista on kyselyn perusteella kertynyt yli 55 tonnia. Luodonjarvessa tavataan lahnaa , haukea , ahvenia , kuhaa , sarkea , saynavaa , muikkua , salakkaa , taimenta , siikaa , kirjolohta , kiiskea ja madetta . Kala liikkuu jarvesta siihen laskeviin jokiin seka kahden sulun ja kolmen kalatien kautta jarven ja meren valilla. ^{[4] [6] [3]}

Vesiston vedenlaadun vaihteluun vaikuttavat monet seikat. Etela-Pohjanmaan liiton mukaan turvetuotanto vaikuttaa pikemmin alueen fosfaattikuormaan , eika kyseessa ole suurimman riskin kohde. ^[8] Alueen kalaston heikkenemiseen vaikuttavat FT Janne Toivosen vaitoskirjan mukaan raskasmetallit seka alumiinisulfaatti , jota muodostuu Pohjanmaan vanhan merenpohjan happamilla viljelysmailla, kun ojitusta ja kalkitusta ei toteuteta optimaalisesti. ^[9] Ymparistoongelmaksi on noussut muun muassa Alholmens Kraftin biovoimalaitokselta tuotavan raskasmetalleja sisaltavan lentotuhkan mahdollinen kaytto Luodonjarven laheisella golfkentalla . ^[10] Abo Akademin geologian professori Olav Eklundin mukaan Luodonjarveen kulkeutuu vuosittain kymmenkertainen maara raskasmetalleja kuin Talvivaaran kaivos on paastanyt yhteensakaan. ^[11]

Luodonjarvi sijaitsee Varsinaisen Perameren vesistoalueen ( vesistoaluetunnus  99) Uudenkaarlepyyn?Larsmon rannikkoalueella  (99.11). Siihen laskee Kruunupyynjoki , joka on Kruunupyynjoen vesiston  (48) laskujoki , Ahtavanjoki , joka on Ahtavanjoen vesiston  (47) laskujoki, Purmonjoki , joka on Purmonjoen vesiston  (46) laskujoki, ja Kovjoki , joka on Kovjoen vesiston  (45) laskujoki. Jarveen laskevien jokien ja Luodonjarven ja Ojanjarven yhteinen valuma-alue on 3 973 neliokilometria ^[3] . Toiset lahteet ilmoittavat pinta-alaksi 4 300 neliokilometria. ^{[4] [6] [1]}

Luodonjarvi perustettiin vuonna 1962 raakaveden saannin turvaamiseksi. Se muodostettiin patoamalla maapadoilla useita merenlahtia yhdeksi makeanvedenaltaaksi, jonka vedenpintaa pidetaan 10?20 senttimetria merenpinnan normaalitasoa korkeammalla. Sen vetta ovat kayttaneet UPM-Kymmene ja Pietarsaaren kaupunki. Lisaksi vetta on kaytetty jonkin verran viljelysten kasteluun. Vuonna 1968 rakennettiin viereiseen merenlahteen Ojanjarven makeanvedenallas ja niiden valille rakennettiin kanavayhteys. ^[6]

• Palko, Jukka & Rasanen, matti & Alasaarela, Erkki: Luodon-Ojanjarven valuma-alueen maaperan ja vesiston happamuuskartoitus ( Arkistoitu ? Internet Archive)
• Sutela, Tapio & Vuori, Kari-Matti & Louhi, Pauliina & Hovila, Karoliina: Happamien sulfaattimaiden aiheuttamat vesistovaikutukset ja kalakuolemat Suomessa

n k m Luoto Pohjanmaa Pietarsaaren seutukunta Kylat ja kunnanosat Bosund Eugmo Eugmossa Holm Kackur Kirkonkyla Larsmo Larsmossa Mittiby Vasterby Luonto Saaret 7 sillan saaristo Luodon saaristo Djupon Eugmo Fallskar Halsingon Kopmanholmen Orrskar Stockon Tolvmanssgrunden Orarna Jarvet ja vesistoalueet Luodonjarvi Talous Baltic Yachts Brannbacka Nautor Luodon villanjalostamo Tyynelan Tontut Kulttuuri Bjargasin kotiseutumuseo Bosundin vene-, kalastus- ja metsastysmuseo Inremissionshemmet Luodonreitti Ouranin kalastajakyla Luettelo taideteoksista Seurakunnat Luodon seurakunta Luodon kirkko Bosundin rukoushuone Nasin rukoushuone Risohallin rukoushuone Luodon baptistiseurakunta Urheilu ja liikunta Urheiluseurat IF Pucken Larsmo Bollklubb Larsmo IF Liikuntapaikat Luodon kentta Luodon urheilupuisto Luodon vaellusreitisto Koulutus Bosundin koulu Nasin koulu Holmin koulu Rison koulu Liikenne Seututie 749 Muuta Luodon vaakuna