Ludvig XVIII
Ranskan kuningas
Valtakausi	8. heinakuuta 1815 ? 16. syyskuuta 1824
Edeltaja	Napoleon I (keisari)
Seuraaja	Kaarle X
Valtakausi	6. huhtikuuta 1814 ? 20. maaliskuuta 1815
Edeltaja	Napoleon I (keisari)
Seuraaja	Napoleon I (keisari)
Syntynyt	17. marraskuuta 1755 Versailles , Ranska
Kuollut	16. syyskuuta 1824  (68 vuotta) Pariisi , Ranska
Hautapaikka	Saint-Denis’n basilika
Puoliso	Marie Josephine de Savoie
Koko nimi	Louis-Stanislas-Xavier
Suku	Bourbon ( kapetingi -dynastia)
Isa	dauphin Ludvig
Aiti	Maria Josepha von Sachsen
Uskonto	roomalaiskatolilaisuus
Nimikirjoitus

Ranskan monarkia (Kapeting-dynastia, Bourbon-haara)

Henrik IV

• Ludvig XIII
• Gaston Orleans
• Henriette-Marie

Ludvig XIII

• Ludvig XIV
• Filip I , Orleansin herttua

Ludvig XIV

• Ludvig , Grand Dauphin
  • Ludvig , Burgundin herttua
  • Filip V , Espanjan kuningas
  • Kaarle , Berryn herttua
    • Ludvig XV

Ludvig XV

• Ludvig , Dauphin
  • Ludvig XVI
  • Ludvig XVIII
  • Kaarle X

Ludvig XVI

• Ludvig XVII

Ludvig XVII

Ludvig XVIII

Kaarle X

Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista. Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin tarkistettavissa olevia lahteita ja merkitsemalla ne ohjeen mukaan.

Ludvig XVIII ( 17. marraskuuta 1755 ? 16. syyskuuta 1824 ) oli Ranskan kuningas vuosina 1814?1824 lukuun ottamatta Napoleonin hetkellista paluuta valtaan vuonna 1815. Han oli Bourbon-sukua ja ensimmainen Ranskan vallankumouksen jalkeisista kolmesta Ranskan kuninkaasta.

Ludvig XVIII, eli Louis-Stanislas-Xavier , oli vallankumousta edeltaneen kuninkaan Ludvig XVI:n veli. Hanen isansa oli nuorena kuollut kruununprinssi Ludvig ja isoisansa kuningas Ludvig XV . Han pakeni maasta vallankumouksen pyorteissa 1791 ja asui Westfalenissa , kun Ludvig XVI teloitettiin 1793. Kruununperimyksessa seuraava, poikaikainen Ludvig XVII ei koskaan hallinnut, vaan kuoli vankeudessa 1795, jolloin Louis julistautui maanpaosta kasin Ranskan kuningas Ludvig XVIII:ksi. Ludvig toivoi Ranskaan rajoitetusti perustuslaillista monarkistista jarjestelmaa. Han siirtyi Euroopassa paikasta toiseen, asuen muun muassa Kuurinmaalla Jelgavan palatsissa ja asettuen lopulta Englantiin . Siihen mennessa Napoleon oli julistautunut keisariksi, ja uuden Bourbon-kuninkaan valtaannousu naytti epatodennakoiselta. Napoleonin kukistuttua Ludvig XVIII nousi kuitenkin vuonna 1814 Napoleonin vastustajien tuella Ranskan hallitsijaksi, mutta han joutui hyvaksymaan kuninkaan valtaoikeuksia vahvasti karsineen perustuslain ( vuoden 1814 peruskirja ). Ludvigin valtaanpaluu aloitti Ranskassa Bourbon-restauraatioksi kutsutun ajan.

Ludvigin pyrkimys lahinna symbolisella tasolla haivyttaa vallankumouksen merkitysta teki hanesta nopeasti epasuositun. Napoleonin noustua uudelleen valtaan Ludvig pakeni Gentiin, mutta palasi Waterloon taistelun ja Napoleonin lopullisen tappion jalkeen kuninkaaksi. Tata ”toista restauraatiota” seurasi etenkin Ranskan etelaosissa kuningasmielisten terrori Napoleonia kannattaneita kohtaan. Kuningas ja hanen ministerinsa vastustivat julkisesti vakivallantekoja, mutta eivat kaytannossa tehneet paljoakaan niiden estamiseksi. Ludvigin ministerit olivat aluksi suvaitsevia, mutta hallinto muuttui myohemmin konservatiivisemmaksi.

Ludvig XVIII kuoli 16. syyskuuta 1824 ja hanta seurasi hanen veljensa Kaarle X .

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ludvig XVIII .

Edeltaja: Napoleon I (Ranskan keisarina)

Ranskan kuningas 1814?1815

Seuraaja: Napoleon I (Ranskan keisarina)

Edeltaja: Napoleon I (Ranskan keisarina)

Ranskan kuningas 1815?1824

Seuraaja: Kaarle X

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset FAST ISNI VIAF WorldCat Kansalliset Norja Espanja Ranska BnF data Katalonia Saksa Italia Israel Belgia Yhdysvallat Latvia T?ekki Alankomaat Puola Vatikaani Tieteilijat CiNii Taiteenala ULAN Henkilot Deutsche Biographie Muut Europeana RISM IdRef Te Papa (New Zealand)