Lontoon City
Lontoon Cityn sijainti Lontoossa.
Kaupunki	Lontoo
Koordinaatit	51°30′58″N , 0°05′35″W
Pinta-ala	2,904 km 2
Vakiluku	8 583 ( 2021 )
Lahialueet	Camden , Islington , Hackney , Tower Hamlets , Southwark , Lambeth , City of Westminster
Lontoon City
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Lontoon City ( engl. City of London ) on Lontoon historiallisen keskustan kasittava hallintoalue Suur-Lontoon kreivikunnassa. Lontoon kaupunkiasutus kasvoi alun perin Lontoon Cityn ja viereisen Westminsterin ymparille, jotka molemmat ovat nykyisin Lontoon kaupunginosia Thamesin pohjoispuolella. Pinta-alaltaan City on 2,6 neliokilometrin suuruinen ? siksi se tunnetaankin myos nimella The Square Mile (neliomaili). Naita termeja kaytetaan usein metonymioina Yhdistyneen kuningaskunnan finanssipalvelutoimialalle , joka sai historiallisesti nailta alueilta alkunsa.

Vuoden 2021 vaestonlaskennassa Cityn asukasluku oli noin 8 600 ja asukastiheys lahes 3 000 as/km². ^[1] Cityssa tyoskentelee paivittain noin 400 000 henkiloa. ^[2]

Citya on hallittu erillisena vuodesta 886 lahtien, jolloin Alfred Suuri nimitti poikansa Lontoon kuvernooriksi. Cityn rajat maaritti kaupunginmuuri , joka nyttemmin on purettu. Vuonna 1132 Lontoolle annettiin kaupungin oikeudet ja 1141 sen vaki katsottiin yhdeksi yhteisoksi, jota hallitsemaan tuli Corporation of London . City on palanut maan tasalle vuosina 1212 ja 1666 . Ennen vuotta 1832 City valitsi nelja edustajaa ylahuoneeseen, mutta nykyisin vain yhden edustajan Etela-Westminsterin kanssa jaetusta vaalipiirista.

Lontoon Cityn asukasluku on laskenut tasaisesti, viela vuonna 1700 siella asui 208 000 asukasta, joista 139 000 kaupunginmuurien sisapuolella. Asuintalot purettiin kuitenkin konttorirakennusten tielta. Nykyisin Cityyn noin neliomailin alueelle sijoittuneet finanssisektorin yritykset tuovat kuudenneksen maan bruttokansantuotteesta. City nousikin vuonna 2007 ohi New Yorkin Wall Streetin maailman johtavaksi kansainvaliseksi finanssikeskukseksi . ^[3]

Paaartikkelit: City of London Corporation ja Lontoon ylipormestari

Cityn hallintoa kutsutaan virallisesti nimella Mayor and Commonalty and Citizens of the City of London mutta myos nimella The Corporation of London . City jakautuu 25 aanestysalueeseen ( Ward ), joista jokainen valitsee edustajikseen yhden oltermannin ( Alderman ) seka 2?10 valtuutettua ( Commoner ). Vaalit jarjestetaan neljan vuoden valein ja valitut edustajat ovat puoluepoliittisesti sitoutumattomia. Vaalissa aanioikeutettuja ovat paitsi Cityn asukkaat, myos siella toimivat yritykset. Yrityksilla on noin 32 000 aanta, kun asukkailla on alle 10 000 aanta. ^{[4] [5]}

Valtuutetut muodostavat valtuuston ( The Court of Common Council ), joka on Cityn korkein paatoksentekoelin. Oltermannit puolestaan muodostavat The Court of Aldermen -nimisen elimen, jonka tehtavat ovat jaaneet varsin vahaisiksi. Oltermannit toimivat kuitenkin rauhantuomareina seka erilaisten yleishyodyllisten yhteisojen hallintoelimissa.

Lontoon Cityn johdossa on pormestari ( Lord Mayor of London ); tama 1189 perustettu virka on eri virka kuin Lontoon pormestari ( Mayor of London ). Yhdistyneen kuningaskunnan 66 citysta vain 30:lla on Lord Mayor . Pormestari valitaan vaaleilla vuodeksi syys-lokakuun vaihteessa, ja ehdolle voivat asettua kaikki oltermannit, jotka ovat toimineet myos Cityn sheriffeina mutta eivat viela ole olleet pormestarina. Marraskuussa pormestari menee varikkaassa kulkueessa ( Lord Mayor's Show ) Westminsteriin vannomaan uskollisuutta kuningattarelle korkeimman oikeuden tuomarien lasna ollessa.

Citylla on myos oma poliisi, City of London Police , kun muu Lontoo on Metropolitan Policen valvonnassa.

Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentissa on ollut vuodesta 1579 nakyvalla paikalla Cityn oma Remembrancer (muistuttaja), jonka tehtavana oli alun perin muistuttaa kuninkaalle ? joskin silloin oli vallassa kuningatar Elisabet I ? etta han on velassa Citylle eli han on virallistettu elinkeinoelaman lobbari . ^[4]

Cityn kaupunkikuvassa yhdistyvat ainutlaatuisella tavalla historiallinen ja moderni arkkitehtuuri. Monet sen rakennuksista, kuten St Paulin katedraali , Barbican Estate ja Gherkin , ovat Lontoon tunnetuimpia maamerkkeja. ^{[6] [7]} Cityn arkeologisissa kerrostumissa on sailynyt jalkia niin roomalaisesta, saksilaisesta ja keskiaikaisesta asutuksesta kuin Lontoon suuresta palosta (1666). ^[6] Aluetta ymparoivat muurit 200-luvun alusta 1700-luvulle saakka, jolloin ne vahitellen purettiin kasvavan asutuksen tielta. ^{[6] [8]} Muurien ansiosta asemakaava on sailynyt monilta osin alkuperaisena, vaikka rakennuskanta on muuttunut aikojen saatossa voimakkaasti. ^[6]

Cityn kaupunkikuvaan on vaikuttanut myos sen vuosisatoja jatkunut asema Britannian ja koko Euroopan finanssimaailman keskuksena. ^{[7] [2]} Sen alueella toimivat muun muassa Bank of England , Lontoon porssi , Lloyd’s of London seka satoja pankkeja ja hyodyke- ja valuuttakaupan toimijoita. ^[2] Brexitin myota Cityn merkitys on kuitenkin alkanut heikentya, ja osa finanssi-alan toimijoista on siirtanyt toimintansa muualle Eurooppaan. ^[9]

Koska Lontoo sai alkunsa Citysta, sielta loytyy useita kaupungin historian kannalta merkittavia kohteita. ^[11] Roomalaisten aikaisesta Londiniumista on sailynyt osia kaupunginmuurista ja jaanteita amfiteatterista ja varustuksista. ^{[11] [12]} Bank Junctionin risteysta reunustavat monumentaaliset Mansion House , Royal Exchange ja Bank of England. ^[11] Goottilaistyylinen Guildhall on toiminut Cityn hallinnon keskuksena keskiajalta lahtien. ^{[11] [13]}

Muita historiallisesti kiinnostavia kohteita ovat Monument , Temple Bar , Leadenhall Market ja Old Bailey . ^[11] Sen sijaan Towerin linna ei sijaitse Cityssa vaan Tower Hamletsin kaupunkipiirissa, vaikka silla olikin historiallisesti erittain tarkea merkitys Citylle. ^[14]

Ennen Lontoon suurta paloa (1666) Cityssa oli reilusti yli sata kirkkoa, joista perati 90 tuhoutui katastrofissa 13 000 muun rakennuksen ohella. ^{[15] [16]} Vain muutama kirkko saastyi tulelta. ^[16] Lontoon Towerin vieressa sijaitsevaa All Hallows-by-the-Toweria pidetaan Cityn vanhimpana kirkkona (676), vaikka se tuhoutuikin pahoin toisen maailmansodan pommituksissa ja jouduttiin rakentamaan uudelleen tornia ja ulkoseinia lukuun ottamatta ja nekin ovat peraisin vuodelta 1658. ^{[16] [17]} Sen sijaan romaaninen St Bartholomew-the-Great (1123) selvisi suhteellisen vahingoittumattomana seka suuresta palosta etta maailmansotien pommituksista, ja sita pidetaan Cityn vanhimpana sailyneena rakennuksena. ^{[18] [19]}

Myos temppeliritarien rakentama pyorokirkko Temple Church (1163) pelastui taparasti vuoden 1666 palosta, mutta vaurioitui pahoin toisessa maailmansodassa ja korjattiin alkuperaiseen goottilaiseen asuunsa sodan jalkeen. ^{[20] [21] [22]} Muita palosta sailyneita kirkkoja ovat keskiaikainen St Helen’s Bishopsgate , joka selvisi vahingoittumatta myos maailmansodista mutta tuhoutui pahoin Irlannin tasavaltalaisarmeijan pommi-iskuissa vuosina 1992 ja 1993; ^{[16] [23]} niin ikaan keskiaikainen St Giles-without-Cripplegate , jonka katon ja sisatilat saksalaisten palopommit tuhosivat toisessa maailmansodassa; ^{[16] [24]} ja mahdollisesti Inigo Jonesin suunnittelema St Katherine Cree (1631), joka toimii nykyaan ns. kiltakirkkona Cityssa tyossakayville. ^{[16] [25]}

Kuninkaallinen paaarkkitehti Christopher Wren sai tehtavakseen suunnitella Lontoon suuressa palossa tuhoutuneet kirkot uudelleen. Hanen suunnitelmiensa pohjalta rakennettiin Cityyn yhteensa 51 kirkkoa, joista 24 on sailynyt nykypaivaan saakka. ^[26] Wrenin tunnetuin ja suurin saavutus on barokkityylinen St Paulin katedraali, joka rakennettiin vuosina 1675?1710. ^{[26] [27]} Muita hanen Cityyn suunnittelemiaan kirkkoja ovat esimerkiksi sisatiloiltaan ilmava ja valoisa St Stephen Walbrook , johon Henry Moore veisti modernin kivialttarin; ^{[26] [28]} korkealle Cheapsiden ylle kohoava St Mary-le-Bow , jonka kelloilla on suuri symbolinen merkitys lontoolaisille; ^{[26] [29]} ja vain vahan vaurioita sodassa karsinyt St Margaret Pattens , jonka tornin Wren restauroi poikkeuksellisesti keskiaikaiseen tyyliin. ^{[26] [30]}

Cityn vakiluvun laskettua vuosisatojen saatossa useita kirkkoja purettiin, ja niiden maara oli laskenut alle viiteenkymmeneen toisen maailmansodan alkaessa. Saksalaisten pommituksissa puolet jaljellaolevista kirkoista vaurioitui pahoin ja viisi tuhoutui korjauskelvottomiksi. Nykyaan Cityssa on 42 kirkkorakennusta seka yhdeksan kirkontornia tai -rauniota. Kaikki 51 rakennusta on hyvaksytty kansallisiksi perintokohteiksi, ja niista 38 on myos suojeltu Grade I -luokan kohteina. ^[15]

Toisen maailmansodan jalkeen Cityyn rakennettiin kaksi uutta asuinaluetta Golden Lane Estate (1957?1962) ja Barbican Estate (1956?1981), jonne nousivat sen ensimmaiset modernit tornitalot. ^{[31] [32]} Molemmat niista on suojeltu Grade II -luokan kohteina 2000-luvun taitteessa. ^{[33] [34]} Barbican Estaten suojelualueeseen kuuluvat myos Barbican Centre , City of London School for Girls , Guildhall School of Music and Drama ja St Giles-without-Cripplegate. ^[34]

Cityn ensimmainen pilvenpiirtajaksi luokiteltava rakennus oli 183 metria korkea Tower 42 (ent. NatWest Tower), joka valmistui vuonna 1983 arkkitehti Richard Seifertin suunnittelemana. ^{[35] [36]} Muita huomionarvoisia pilvenpiirtajia ovat sukkulamainen 30 St Mary Axe eli Gherkin (180 m), jonka on suunnitellut Norman Foster 2004; ^[37] vuonna 2019 valmistunut 22 Bishopsgate (278 m), joka on Cityn korkein ja Lontoon toiseksi korkein rakennus; ^[38] ja vuonna 2012 valmistunut Heron Tower (230 m), joka on Cityn toiseksi korkein ja Lontoon viidenneksi korkein rakennus. ^[39] Valtaosa pilvenpiirtajista on rakennettu Cityn itaosiin suhteellisen pienelle alueelle, jota rajaavat Bishopsgate ja Leadenhall Street . ^[35]

City tunnetaan myos vuonna 1986 valmistuneesta Lloyd’s buildingista , jonka arkkitehti Richard Rogers suunnitteli Lloyd’s of Londonin paakonttoriksi. Rakennuksen portaat, voimajohdot, putket ja muu tekniikka on jatetty ulkopuolelle samaan tapaan kuin Pariisin Pompidou-keskuksessa , jonka Rogers suunnitteli 1970-luvulla yhdessa Renzo Pianon kanssa. ^{[40] [41]} Vuonna 2003 avattiin London Stockexchangen ja St Paulin katedraalin valiin Paternoster Square , jonka ymparistossa yhdistyvat klassinen ja nykyaikainen taide ja arkkitehtuuri. Aukion reunalla on kauppojen ja ravintoloiden lisaksi restauroitu Temple Barin portti ja Elisabeth Frinkin tekema pronssiveistos Shepherd and Sheep . Aukion keskella on 23 metria korkea korinttilaispylvas, jonka esikuvana toimivat Inigo Jonesin St Paulin katedraalin lansipaatyyn suunnittelemat pylvaat. ^[42]

• Tall Buildings Topic Paper (PDF) City of London Corporation. (englanniksi)

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lontoon City .

• Virallinen sivusto (englanniksi)