Litja Maria Ilmari
(ent. Waaramo,
29. elokuuta
1890
Teisko
?
21. heinakuuta
1966
) oli
suomalainen
nayttelija
. Han tyoskenteli useilla puhenayttamoilla vuosina 1910?1944 ja teki sivurooleja lukuisissa draama- ja komediaelokuvissa mykkafilmin aikakaudelta aina vuoteen 1960.
Litja Ilmari syntyi tyonjohtaja Andreas Gronlundin ja Amanda Hogforsin perheeseen. Han suoritti kauppaopiston
Tampereella
vuonna 1907 ja
Suomen Kansallisteatterin
oppilaskoulun 1908?1909. Ilmari aloitti uransa nayttelijana
Tampereen Teatterissa
1910?1915. Sen jalkeen hanella oli useita lyhyita kiinnityksia: Komediateatteri 1915?1916, Turun Tyovaen Teatteri 1916?1917 ja Tampereen Teatteri 1917?1918. Vuosina 1919?1934 Ilmari oli kiinnitettyna
Turun Teatteriin
, jota seurasi hanen kolmas tyorupeamansa Tampereen Teatterissa 1934?1937. Ilmarin ammattilaisuran viimeinen kiinnitys oli Suomen Kansallisteatteriin vuosina 1937?1944.
[1]
[2]
Litja Ilmarin nayttamotehtavia olivat muun muassa Pirkko naytelmassa
Anna Liisa
, Maiju naytelmassa
Papin perhe
ja
Rouva Suorasuun
nimiosa. Suomalaisessa klassikkonaytelmassa
Pohjalaisia
Ilmari tulkitsi Liisan ja Kaisan roolit;
Teuvo Pakkalan
suositussa naytelmassa
Tukkijoella
han naytteli Maijan ja Polho-Kustaan osat.
[1]
[2]
Litja Ilmari teki useita elokuvarooleja vuosina 1924?1960. Suurin osa niista oli sivuosia ja kreditoimattomia avustajantehtavia. Ilmari debytoi valkokankailla Amalia Drittelin roolissa mykassa komediaelokuvassa
Kihlauskylpyla
(1924); elokuva on tuhoutunut uimarantajaksoa lukuun ottamatta.
[3]
Puolisonsa
Wilho Ilmarin
ja
Axel Slanguksen
ohjaamassa, jalkipolville sailyneessa mykkafilmissa
Tukkijoella
(1928) han tulkitsi Pahna-Maijan osan. Niin ikaan Wilho Ilmarin ohjaamassa elokuvassa
Rakkaus on nopeampi Piiroisen passiakin
(1950) hanella oli Piiroisen emannan rooli.
Edvin Laineen
Niskavuoren Aarnessa
(1954) Litja Ilmari teki pienen sivuosan Nikkilan emantana.
[4]
Litja Ilmari avioitui teatterinjohtaja
Wilho Ilmarin
kanssa 1914; liitto paattyi eroon.
[2]
Pariskunnan tytar,
Maija-Liisa Ilmari
(s. 1927) on tyoskennellyt vanhempiensa tavoin nayttamotaiteilijana.
[5]
[6]
- Kotimaisia nayttamotaiteilijoita sanoin ja kuvin, Kustannusliike Opas, Viipuri 1930
- Teatterin maailma - Maamme teatterit ja niiden taiteilijat, toim. Veistaja, Verneri, Kustannusosakeyhtio Tammi, Helsinki 1950
- Elonet
