Lipunnosto kolmen valtakunnan rajapyykille on kuuluisa toisen maailmansodan valokuva, joka otettiin  Lapin sodan  paattymisen jalkeen 27. huhtikuuta 1945 . Samalla paattyi myos Suomen osuus toisessa maailmansodassa . Valokuvassa nahdaan maavoimien  taisteluosasto Loimun partio nostamassa  Suomen lippua   Norjan , Ruotsin ja Suomen valiselle  kolmen valtakunnan rajapyykille  viimeisten saksalaisten joukkojen vetaydyttya Suomesta. Valokuvan otti jalkavakirykmentti 1:n komentaja, eversti Vaino Oinonen . Valokuvasta tuli laajalti levinnyt sotien paattymisen symboli Suomessa.

Suomi taisteli  talvisodassa  ja jatkosodassa   Neuvostoliittoa vastaan. Jatkosodan aikaan Suomen liittolainen oli Saksa , jonka  20. vuoristoarmeija  oli sijoitettu Lappiin . Syyskuussa 1944 Suomi suostui erillisrauhaan Neuvostoliiton kanssa. Rauhanehdoissa vaadittiin, etta Suomi riisuu aseista tai karkottaa kaikki saksalaiset sotilaat Suomen maaperalta. Tilanne johti Lapin sotaan , ja 20. vuoristoarmeija alkoi vetaytya pohjoiseen kohti miehitettya Norjaa .  Suomen III armeijakunta  lahti takaa-ajoon kenraali Hjalmar Siilasvuon  johdolla. Marraskuuhun mennessa sota kaytannollisesti katsoen muuttui Kasivarren asemasodaksi , kun useimmat Saksan yksikoista olivat vetaytyneet Norjaan Yykean linjalle, vaikka muutamat Saksan joukot pysyivatkin viela linnoittautuneina Suomessa Kilpisjarven alueella. ^{[1] [2]}

25. huhtikuuta 1945 oli havaittu, etta Saksan viimeiset osastot olivat vetaytymassa Norjan puolelle. Sen takia kapteeni Valkosen johtama 60 sotilaan taistelupartio maarattiin tiedustelemaan, onko Kasivarren Lappi vapaa  Wehrmachtin  joukoista. Partio koottiin taisteluosasto Loimun 1. komppaniasta, ja se lahti tehtavalleen kello 13.00 samana paivana Kilpisjarven etelaosista. Sotilaat hiihtivat luoteeseen kohti Norjaa, kunnes osasto jaettiin kahtia lahella Saanaa . Pienempi puoli lahestyisi Norjan rajaa tieta pitkin, kun suurempi osa partiosta jatkaisi kapteeni Valkosen johdolla kohti kolmen valtakunnan rajapyykkia . Valkosen partio saapui rajapyykille 26. huhtikuuta yolla kello 1.15. Pioneeri Antti Poikola kiinnitti pienen ja vaatimattoman  Suomen lipun  rajapyykille, ja partio ilmoitti radiolla, etta saksalaisia ei ollut havaittu Suomen maaperalla. Valkonen ja hanen partionsa ampuivat kolme kunnialaukausta ennen lahtoaan; laukaukset kaikuivat tuntureilla ja hatkahdyttivat Ruotsin rajavartiota lahella. ^{[3] [4]}

26. huhtikuuta keskipaivan aikaan 1. pataljoonan komentaja majuri Martti Santavuori ja suomalais-ruotsalainen partio saapuivat rajapyykille. Saksalainen Gebirgsjager -yksikko lahestyi heita Norjan puolelta. Koska Santavuori luotti siihen, etteivat saksalaiset ampuisi ruotsalaisia kohti, han viestitti yksikon johtajalle kutsun tulla tapaamaan hanta rajalle. Itavaltalainen vaapeli hiihti pian lahemmas, ja miehet keskustelivat sodasta, seka menneesta etta tulevasta. Santavuori ja vaapeli tervehtivat, kattelivat ja toivottivat toisilleen ”niin hyvaa tulevaisuutta kuin kohtalo vain tarjota saattoi”, ennen kuin jatkoivat matkaansa. ^[3]

Kolmen valtakunnan rajapyykin sijainti kasivarressa.

27. huhtikuuta jalkavakirykmentti 1:n komentaja eversti Vaino Oinonen saapui rajapyykille erillisosaston kanssa tarkastaakseen tilanteen. Mukana oli TK-komppanian valokuvaajia suuremman lipun ja paremman lippusalon kanssa. Osasto nosti Suomen sotalipun juhlallisesti rajapyykille ja eversti Oinonen otti tilanteesta valokuvan 894 metria korkea Golddabakti-tunturi taustalla. ^{[3] [4]} Saksalainen yksikko oli kuitenkin valmiudessa Norjan puolella rajaa, ja kesken juhlien ” Wer da ?” -huuto ( suom. Kuka siella? ) yllatti suomalaisosaston. Suomalaissotilaat suojautuivat rajapyykin taakse. Taistelu valtettiin, kun ruotsalainen rajavartio saapui tilanteeseen tuomariksi. Eversti Oinonen keskusteli kahden saksalaisen yliluutnantin kanssa, jotka tarjosivat hanelle saksalaisia Juno-savukkeita. Upseerit tervehtivat toisiaan ja lahtivat omille teilleen; kello oli 13.30. Seuraavana paivana kenraali Siilasvuo lahetti ylipaallikko  Mannerheimille  sahkeen:  Wehrmacht oli karkotettu Pohjois-Suomesta. ^[3]

Alkuperainen kuva on Sotamuseossa ja eversti Oinonen antoi sille nimen ”Kohtaus kolmen valtakunnan rajakivella 27.4.1945”. ^[5] Yleensa kuva kuitenkin nimetaan seuraavaan tapaan: ”Suomalaissotilaat nostavat lipun kolmen valtakunnan rajapyykille”. Valokuvasta tuli tunnettu sotakuva Suomessa ja esimerkki ikonisesta kuvasta suomalaisessa toisen maailmansodan historiankirjoituksessa. Sita verrattiin vastaavanlaisiin kuviin, kuten yhdysvaltalaiseen  Iwo Jiman lipunnostoon  ja neuvostoliittolaiseen Voitonlippu Berliinin valtiopaivatalon katolla , vaikka sen ei katsottu tulleen yhta symboliseksi. Suomalaiseen muistoon sodista vetosivat pikemminkin fiktiiviset kuvat, kuten  Tuntemattoman sotilaan  kansi. ^{[4] [6] [7] [8] [9]}

• Jowett, Philip; Snodgrass, Brent:  Finland at War 1939?45 . Bloomsbury Publishing, 2012. ISBN 9781782001560 .
• Kulju, Mika:  Kasivarren sota ? lasten ristiretki 1944?1945 . Gummerus, 2017. ISBN 978-951-24-0770-5 .
• Nenye, Vesa; Munter, Peter; Wirtanen, Toni; Birks, Chris:  Finland at War: The Continuation and Lapland Wars 1941?45 . Osprey Publishing, 2016. ISBN 1472815262 .
• Oilinki, Pekka:  Oilingin varrelta ? Kotiseututarinoita Utajarvelta . Utajarven kotiseutuyhdistys, 1998. Teoksen verkkoversio . ( Arkistoitu ? Internet Archive)