Linssi
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Kasvit Plantae
Alakunta:	Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari:	Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari:	Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka:	Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko:	Fabales
Heimo:	Hernekasvit Fabaceae
Suku:	Linssit Lens
Laji:	culinaris
Kaksiosainen nimi
Lens culinaris Medik.
Synonyymit
Vicia lens (L.) Coss. & Germ.
Katso myos
Linssi (kasvi) Wikispeciesissa   Linssi (kasvi) Commonsissa
Infobox OK Nimi-testi OK

Linssi eli rokkalinssi eli kylvovirvila ( Lens culinaris , syn. Vicia lens ) on herne­kasveihin kuuluva viljelyskasvi, jota kaytetaan seka ihmis­ravinnoksi etta rehuksi . Se muistuttaa paljon virnoja ( Vicia ) ja natkelmia ( Lathyrus ). Kasvi on yksivuotinen . Se on rentovartinen. Lehdet ovat parijakoiset, ja paissa on karhia . Sen tertussa on harvassa kaksi tai kolme sinisensavyista kukkaa . Kukka muodostaa palkohedelman , jossa on yleensa vain yksi tai kaksi siementa .

Linssi on peraisin Lahi-idasta . Nykyaan sen tarkeimpia viljely­alueita ovat Intia , Turkki ja Kanada . ^[1] Euroopassa sita on viljelty etupaassa karjanrehuna, Suomessa vaatimattomalla menestyksella ^[2] .

Kylvovirvilan siemen eli linssi on yleinen raaka-aine itamaisessa ruuassa ja erinomainen kasvisperainen proteiinin ja ravinto­kuidun lahde. Roomalaiset laivasivat linsseja Eurooppaan Egyptista . Valimeren alueella linsseista on tehty loydoksia, jotka on kyetty ajoittamaan 11 000 eaa. ^[3] Linssista tunnetuimmat ovat vihreat ja punaiset.

Linssin nimi on vanha. Monissa kielissa sama sana, esimerkiksi latinan lens , ranskan lentille , saksan Linse ja suomen linssi , tarkoittaa seka kasvia etta optista linssia . Alun perin nama sanat tarkoittavat kasvia. Kun optisia linsseja alettiin valmistaa, niista ryhdyttiin kayttamaan samaa nimea, koska kupera linssi muistuttaa muodoltaan linssi­n siementa. ^[1] Englannissa kuitenkin lens tarkoittaa vain optista linssia, kun taas kasvin nimi on lentil .

Linssi on erittain hyva kasvisproteiinin lahde ja onkin siksi kasvissyojien ruokavalion yksi kulmakivista. Siina on noin 25 prosenttia proteiinia . ^[1] Intiassa , jossa linsseja kaytetaan paivittain, valmistetaan niista dal -nimella tunnettu linssikeitto, jota tarjoillaan riisin ja kasvisten kera.

Linssit kannattaa huuhtoa hyvin ennen keittamista, mieluiten valjassa vedessa. Linsseja ei tarvitse liottaa, joskin liotettuina ne kypsyvat nopeammin. Vihreiden linssien keittoaika on noin puoli tuntia. Punaiset linssit kypsyvat 10?20 minuutissa. Linsseista keitetaan usein linssikeittoa, jota on parempi kayttaa kastikkeen tapaan kuin syoda yksistaan, silla runsaat maarat linsseja tai muita palkokasveja sulavat heikosti ja tuottavat helposti ilmavaivoja.

• Suomen Lajitietokeskus: Linssi (rokkalinssi) ( Vicia lens )
• Fineli: Linssi vihrea/ruskea ( Arkistoitu ? Internet Archive)
• ITIS: Lens culinaris (englanniksi)
• United States Department of Agriculture (USDA): Lens culinaris (englanniksi)
• Flora of China: Lens culinaris (englanniksi)
• Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Lens culinaris ( Arkistoitu ? Internet Archive) (englanniksi)