Liedon Vanhalinna
Liedon Vanhalinnan linnavuori . Etualalla museotieksi maaritelty osuus Hameen Harkatiesta .
Sijainti
Liedon Vanhalinna
Koordinaatit	60.48663446°N , 22.37690639°E
Valtio	Suomi
Paikkakunta	Lieto
Historia
Tyyppi	Linnavuori
Aiheesta muualla
Liedon Vanhalinna Commonsissa
Infobox OK Virheellinen NIMI-arvo

Liedon Vanhalinna on yksi Suomen merkittavimmista esihistoriallisista ja varhaishistoriallisista muinaislinnoista . Vanhalinnan jyrkkarinteinen kalliomaki kohoaa 55 metria merenpintaa korkeammalle. ^[1] Se sijaitsee Liedon kaupungissa kahden historiallisen valtareitin, Aurajoen ja Hameen Harkatien , valissa.

Vanhalinna on ollut kaytossa jo kivikaudelta lahtien, jolloin se oli laajojen vesialueiden ymparoima kallioinen saari. ^[2] Linnoituskaytossa se oli rautakaudelta lahtien. ^[3] Vanhalinnan myohaisin kayttovaihe on ajoitettu 1360-luvulle. Vanhalinnan merkitys oli todennakoisesti vahentynyt kuitenkin jo aiemmin Turun linnan valmistuttua Aurajoen suulle 1280-luvun alussa. ^[2]

Vanhalinnan kalliomaella tehdyissa kaivauksissa on voitu erottaa kolme aktiivista kautta sen historiassa. Ensimmainen aktiivikausi oli nuoremmalla pronssikaudella (1100?500 eaa.) ja toinen merovingiajalla (500?700 jaa.). Vanhalinnan kolmas aktiiviaika vuosien 1000?1370 valilla voidaan jakaa kahteen vaiheeseen. Ensimmaiselle vaiheelle vuosien 1000?1150 valilla olivat ominaista saksalaiset rahat seka esihistoriallisen ajan esineisto, kun taas jalkimmaiselle vaiheelle, noin vuosien 1200?1370 valille ovat tyypillisia skandinaaviset brakteaatit ja sydankeskiaikainen esineisto. ^[2] Linnavuori on kuulunut alkujaan paikalliselle vaestolle, mutta se paatyi viimeisena kayttojaksonaan lopulta ruotsalaisten tukikohdaksi. ^{[4] [5] [6]} Ruotsalaisten haltuun linna on joutunut mahdollisesti 1170-luvulla ^[7] tai samoihin aikoihin, kun Suomen ensimmainen kirkollinen keskus vakiintui Koroisiin . ^[3] Ruotsalaiset varustivat linnan uudelleen ja kayttivat sita mahdollisesti hamalaisia vastaan. ^[7]

Kaivauksissa muinaislinnalta on havaittu kaikkiaan 11 rakennuksen jaanteet. ^[8] Esihistoriallisella ajalla maen laella olleet rakennukset ovat olleet risupunosseinaisia, ja myohemmin keskiajalla rakennusaineena on kaytetty myos tiilta . Maen laki on ollut myos tasoitettu pihakivetyksella kulkemisen helpottamiseksi. ^[9] Rautakaudella laen tasoittamiseen on kaytetty laattakivia ja keskiajalla mukulakivia. Maelta on loytynyt jalkia useista eri puolustuslaitteista eri aikakausilta. Varhaisimmat muinaislinnan puisen rintavarustuksen jaanteet on voitu ajoittaa aikaan ennen 500 eaa. Keskiajalle kaytossa on ollut kaksi sisakkaista puolustuslinjaa. ^[8]

Linnan ymparistosta loytyneet 14 nuolenkarkea seka 150 jalkajousen nuolenkarkea ^[10] seka useat tulipaloista kertovat jaljet, mm. hiiltyneet hirrenkatkelmat seka savimaahan upotetut palaneet risukimput, joita kaytettiin yleisesti puuvarustusten sytyttamiseen ^[11] , viittaavat siihen, etta Vanhalinna on ollut historian saatossa myos taistelupaikkana. Varhaisimmat tulipalon jaljet on ajoitettu kansainvaellusaikaan ja myohaisimmat 1360-luvulle. ^[2] Alueelta on loydetty myos 33 rengaspanssarista peraisin olevaa rautarengasta ^[12] seka keihaankarkia, joista vanhin on ajoitettu 500-luvulle. ^[13]

Ruotsinvallan aikana Vanhalinnasta tuli ensin piispantila ja sitten laanitetty aatelistila. 1700- ja 1800-luvuilla Vanhalinnan tila oli Littoisten verkatehtaan perustajasuvun Hjeltin tila. Niilta ajoilta periytyy maatalouden ja talonpoikaiskulttuurin arvostus, jota tilan viimeinen omistajasuku, Wanhalinnat, jatkoi menestyksekkaasti.

Mauno Wanhalinna sai tilan hoitaakseen vuonna 1930, jolloin kartanokeskuksen massiivinen uusklassinen paarakennus oli juuri valmistunut. Avioiduttuaan vuonna 1944 Mauno ja Ester Wanhalinna alkoivat rakentaa kodistaan elavaa museota. Wanhalinnat halusivat turvata elamantyonsa lahjoittamalla tilan silloin viela yksityiselle Turun yliopistolle Snellmanin paivana vuonna 1956. Turun yliopisto valtiollistettiin vuonna 1974, jolloin Vanhalinna jai muun yliopiston lahjoitusomaisuuden tavoin Turun Yliopistosaation omistukseen. Vuonna 1998 Turun Yliopistosaatio perusti erillisen Liedon Vanhalinna -saation kehittamaan kartanon toimintaa museo-, kulttuuri- ja seminaarikeskuksena.

Vanhalinnan museossa voi tutustua Mauno ja Ester Wanhalinnan museoksi sisustamaan kartanokotiin. Kartanon kellarikerroksen arkeologisessa nayttelyssa esitellaan arkeologista loytoesineistoa Vanhalinnan alueelta mutta myos muualta Varsinais-Suomesta kivikaudelta keskiajan alkuun. Harkatallin "Elamanlanka"-nayttely kertoo ihmiselaman kulusta, arjesta ja juhlasta 1800-luvun lopun Lounais-Suomessa. Naiden lisaksi Vanhalinnassa esitellaan vuosittain useita vaihtuvia nayttelyita.

Museovirasto on maaritellyt Liedon Vanhalinnan yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittavista rakennetuista kulttuuriymparistoista . ^[14]

Vanhalinnantie eli Liedon Vanhalinnan kohdalla oleva osuus Hameen Harkatiesta, joka on jaanyt sivuun 1960-luvun alussa rakennetusta valtatiesta 10 , kuuluu Liikenneviraston maarittelemiin museoteihin . Sorapaallysteinen tie on Harkatien pisin vanhassa asussaan sailynyt tieosuus. Toinen, niin ikaan sorapaallysteinen museotie Harkatien varrella, loytyy Rengosta . ^[15]

• Luoto, Jukka:  Liedon Vanhanlinnan makilinna . Vaitoskirja. Suomen muinaismuistoyhdistys, aikakauskirja 87, 1984. ISBN 951-9056-65-3 .

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Liedon Vanhalinna .

• Liedon Vanhalinnan kotisivu
• Liedon Vanhalinna Turun Yliopistosaation kotisivuilla