Liberaalidemokraatit
(
engl.
Liberal Democrats
) on
sosiaaliliberalismia
edustava
brittilainen
poliittinen puolue. Liberaalidemokraattien johdossa on elokuusta 2020 lahtien toiminut
Ed Davey
.
[4]
Nykyinen liberaalidemokraattinen puolue syntyi vuonna 1988
liberaalipuolueen
jaanteiden ja
tyovaenpuolueesta
vuonna 1981 eronneen
sosiaalidemokraattisen puolueen
(SDP) yhdistyessa. Puolueet olivat muodostaneet ennen virallista yhdistymista vaaliliiton vuodesta 1981. Ensimmaisissa vaaleissaan 1983 liberaalipuolueen ja SDP:n yhteinen liittouma sai noin 25 prosenttia aanista.
[5]
Vuoden 1987 vaalien
jalkeen puolueet alkoivat neuvotella yhdistymisesta, mutta esimerkiksi uuden nimen loytaminen aiheutti kiistelya. Neuvottelujen jalkeen puolueet yhdistyivat 3. maaliskuuta 1988 ja ottivat kayttoon nimen sosiaali- ja liberaalidemokraatit (
The Social & Liberal Democrats
). Heinakuussa
Paddy Ashdown
valittiin sen ensimmaiseksi johtajaksi. Uuden puolueen alkuvaiheet olivat vaikeat yhdistymiseen liittyneiden sisaisten kiistojen vuoksi. Vuoden 1989 europarlamenttivaaleissa sosiaali- ja liberaalidemokraatit jaivat neljannelle sijalle saatuaan vain noin kuusi prosenttia aanista.
[5]
Lokakuussa 1989 puolue otti kayttoon nykyisen
liberaalidemokraatit
-nimensa.
[6]
Alkuvaikeuksista huolimatta liberaalidemokraatit onnistui kuitenkin pysymaan pinnalla Paddy Ashdownin johdolla. Liberaalidemokraatit toipuvat hiljalleen ja
vuoden 1992 parlamenttivaaleissa
puolue kerasi 18 prosenttia aanista ja sai 20 paikkaa alahuoneeseen.
[5]
Liberaalidemokraattien vuoden 2010 vaalikampanjaan kuului muun muassa vaaliuudistuksen ajaminen, jolla Britannian vaalijarjestelma muutettaisiin suhteellisemmaksi, jolloin puolueiden saamat paikkamaarat vastaisivat tarkemmin niiden kannatusta. Toinen uudistus oli kiintean mittaiset vaalikaudet, jolloin paaministeri ei voi yksipuolisesti valita, milloin vaalit jarjestetaan.
[7]
Kiistanalainen vaatimus oli laittomille maahanmuuttajille jarjestetty armahdus, josta puolue sittemmin luopui hallitusneuvotteluissa. Veropuolella liberaalidemokraatit puolestaan vastustivat konservatiivien ajamaa perintoveron verovapaan rajan nostoa, ja kannattivat alle 10 000 punnan ansiotulojen verovapautta, mika maksettaisiin nostamalla varallisuusveroa. Liberaalidemokraatit vastustivat myos konservatiivien ajamia verohelpotuksia aviopareille. Liberaalidemokraatit on pyrkinyt etsimaan Britannian ydinaseistukselle muita vaihtoehtoja ja ehka luopumaan
Trident-ohjuksista
.
[7]
Nick Cleggin
kaudella liberaalidemokraattien kannatus nousi kyselyissa ajoittain yli 20 prosentin ja toukokuussa 2009 jopa tyovaenpuolueen ohi. Huhtikuun 2010 vaalivaittelyiden jalkeen puolueelle mitattiin jopa johtavan puolueen asemaa.
[8]
Vaaleissa tulos jai kuitenkin 23 prosenttiin, jossa oli yksi prosenttiyksikko nousua, mutta puolueen paikkamaara vaheni viidella 57 paikkaan. Tulos johti siihen, etta mikaan puolue ei saanut yli puolta paikoista (niin kutsuttu
hung parliament
), ja paadyttiin hallitusneuvotteluihin. Konservatiivien kanssa liittoutuneet liberaalidemokraatit saivat hallitukseen viisi ministerinpaikkaa. Varapaaministerin aseman saaneen Cleggin lisaksi hallitukseen nousivat
Vince Cable
,
David Laws
,
Danny Alexander
ja
Chris Huhne
. David Lawsin eron jalkeen ministeriksi nousi
Michael Moore
.
Vuoden 2015 parlamenttivaaleissa
liberaalidemokraatit menetti 48 paikkaa, jolloin sille jai vain kahdeksan paikkaa alahuoneeseen. Vaalituloksen myota Nick Clegg ilmoitti eroavansa puoluejohtajan paikalta, jolloin puolueen puheenjohtajaksi tuli
Tim Farron
.
Vuoden 2017 parlamenttivaaleissa
liberaalidemokraattien saama aanimaara aleni noin puolella prosentilla, mutta sen ehdokkaista paasi silti parlamentin jaseniksi nelja enemman kuin edellisissa vaaleissa.
[9]
Tim Farron luopui talloin liberaalidemokraattien johdosta, minka jalkeen Vince Cable valittiin hanen seuraajakseen puolueen johtajaksi. Cablen aikana liberaalidemokraatit paasi hyodyntamaan brexit-vastaisuutta ja saavutti parhaimmat kannatuslukunsa sitten vuoden 2010, minka lisaksi puolue parjasi hyvin vuoden 2019 paikallisvaaleissa ja
eurovaaleissa
. Cablen seuraajaksi liberaalidemokraattien johtajana valittiin heinakuussa 2019
Jo Swinson
.
[10]
Liberaalidemokraattien parlamentin alahuoneen edustaja
Stephen Lloyd
erosi puolueesta joulukuussa 2018 voidakseen aanestaa liberaalidemokraattien vastustaman
Theresa Mayn
brexit
-sopimuksen puolesta, jolloin liberaalidemokraateille jai 11 edustajaa alahuoneeseen.
[11]
Vuoden 2019 aikana puolueeseen puolestaan loikkasi useita alahuoneen edustajia, mukaan lukien entinen konservatiivien ministeri
Sam Gyimah
. Syyskuussa 2019 Cable spekuloi, etta puolueeseen saattaa loikata edustajia viela enemmankin. Jotkin mielipidekyselyt ennustivat lisaksi liberaalidemokraateille merkittavaa suosion lisaysta seuraavissa parlamenttivaaleissa.
[12]
Samalla kun liberaalidemokraatit aloitti kampanjansa
vuoden 2019 parlamenttivaaleja
silmalla pitaen, puheenjohtaja Swinson toisti Vince Cablen arvion lisaantyvista alahuoneen edustajien loikkauksista puolueseen, etenkin jos puolue menestyy vaaleissa. Marraskuun alussa
Queen Maryn yliopiston
gallup arvioi puolueen kannatuslukujen olevan kaksi kertaa niin korkeat kuin vuoden 2017 vaaleissa.
[13]
Vaaleissa 2019 liberaalidemokraatit kerasi 12,5 prosentin aanisaaliin. Puolueen puheenjohtaja Swinson menetti paikkansa alahuoneessa ja erosi puheenjohtajan tehtavasta pian taman jalkeen. Hanen seuraajakseen valittiin elokuussa 2020
Ed Davey
, joka oli toiminut virkaatekevana puheenjohtajana Swinsonin erosta lahtien.
[4]
Vaalit
|
Paikkoja
|
Aanimaara
|
Aaniosuus
|
1992
|
|
5 999 606
|
17,8 %
|
1997
|
|
5 242 947
|
16,8 %
|
2001
|
|
4 814 321
|
18,3 %
|
2005
|
|
5 985 454
|
22,0 %
|
2010
|
|
6 836 825
|
23,0 %
|
2015
|
|
2 415 862
|
7,9 %
|
2017
|
|
2 371 772
|
7,4 %
|
2019
|
|
3 675 342
|
11,5 %
|
|
---|
| | | Puolueet
| Jasenpuolueet
|
- D66
,
VVD
- LA
- MR
,
Open VLD
- NS
- DPS
- Cs
- FF
- V
- +Europa
,
IR
- NEOS
- AKR
- HNS
,
IDS-DDI
- DP
,
UD
- LA
,
Par
- LS
- DP
- PL
- LPCC
- V
- LDP
- MR
,
UDI
- USR
- C
,
L
- FDP
- PS
- LM?
,
SMC
- KESK
,
RKP/SFP
- FDP
,
GLP
- R
,
V
- ANO 2011
- Holos
,
UEP
- M
- Jabloko
- KESK
,
REF
- LD
|
---|
| Liitannaisjasenet
| |
---|
|
---|
| Puolueen puheenjohtajat
| |
---|
| Europarlamentin
ryhmapuheenjohtajat
| |
---|
| Komissaarit
| |
---|
| Hallituksien johtajat
| |
---|
|