Lemland

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lemland

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°04′10″N , 020°05′10″E
Maakunta Ahvenanmaan maakunta
Seutukunta Alands landsbygd
Kuntanumero 417
Hallinnollinen keskus Soderby
Perustettu –
Pinta-ala ilman merialueita 114,10 km²
289:nneksi suurin 2022  
Kokonaispinta-ala 965,30 km²
115:nneksi suurin 2022   [1]
? maa 113,22 km²
? sisavesi 0,88 km²
? meri 851,20 km²
Vakiluku 2 127
250:nneksi suurin 31.12.2023   [2]
? vaestotiheys 18,79 as./km²  (31.12.2023)
Ikajakauma 2020  [3]
? 0–14-v. 20,6 %
? 15–64-v. 61,2 %
? yli 64-v. 18,2 %
Aidinkieli 2023  [4]
? suomenkielisia 3,4 %
? ruotsinkielisia 91,3 %
? muut 5,4 %
Kunnallisvero 17,50 %
14:nneksi suurin 2024   [5]
Kunnanjohtaja Mikael Smeds
www.lemland.ax

Lemland on Suomen kunta , joka sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa . Kunnassa asuu 2 127 ihmista [2] , ja sen pinta-ala on 965,30 km 2 , josta 851,20 km 2 on merialueita ja 0,88 km 2 sisavesia. [1] Vaestotiheys on 18,79 asukasta/km 2 . Lemlandin naapurikunnat ovat Foglo , Jomala , Lumparland , Maarianhamina ja Sund .

Yleista [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kunta on yksikielisesti ruotsinkielinen ja 91,3 prosenttia sen asukkaista puhuu aidinkielenaan ruotsia. [4] Kunnan vaakunan suunnitteli Matts Dreijer ja se vahvistettiin vuonna 1951 . [6]

Lemlandin paasaari on pinta-alaltaan Ahvenanmantereen jalkeen Ahvenanmaan suurin saari. Kaikista Suomen merialueiden saarista se on kuudenneksi suurin. [7] Lemlandiin kuuluu myos paasaaren lansipuolella pengerteilla Maarianhaminasta yhdistetyt Nato , Bergo ja Jarso . Jalkimmaiset ovat sittemmin yhdistyneet yhdeksi saareksi kannaksella. Asutus on sijoittunut kunnan halki Maarianhaminasta Langnasin satamaan kulkevan paatie 3:n varteen ja saaren etelaisille rantamille. Tarkeimmat palvelut ovat keskittyneet vierekkaisiin Soderbyn ja Hellestorpin kyliin, joista on noin 15 kilometrin matka seka Maarianhaminaan etta Langnasiin. Soderbyssa sijaitsee urheilukeskus Bengtsbole Idrottspark . Vessingsbodan kylan lahistolla on Ahvenanmaan moottorikerhon kartingrata .

Lemlandin ja Jomalan rajalla on vuonna 1882 valmistunut Lemstromin kanava , joka lyhentaa huomattavasti veneilijoiden matkaa Ahvenanmaan koillisesta saaristosta Maarianhaminaan. Kanava rakennettiin vankityovoimalla Venajan keisari Aleksanteri II:n maarayksesta ja sen pituus on noin 350 metria, leveys 20 metria seka keskisyvyys 3,6 metria. Paatie 3 ylittaa kanavan avattavaa siltaa pitkin. Lemlandin ja Lumparlandin erottaa toisistaan kapea ja sokkeloinen Lumparsundin salmi. Kanavan etelapuolella sijaitsee Knutsboda, jonne rakennettiin vuonna 1997 Knutsbodan tuulivoimapuisto . Se oli Suomen ensimmainen tuulivoimapuisto .

Lemlandin alueella sijaitsee kaksi majakkaa , joista toinen, Nyhamn , Lilla Batskarin ja toinen Lagskarin saarella. Alun perin kaivostorniksi rakennettu Nyhamnin majakka poistettiin kaytosta vuonna 2007 ja samana vuonna saarella otettiin kayttoon tuulivoimala . Flakan kylan etelapuolella Herrossa on lintutorni .

Lemlandin alueella sijaitsee suurin osa hyvin harvinaisen miehenkammekan esiintymista Ahvenanmaalla. Kasvia ei ole tavattu Manner-Suomessa.

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kivikaudella nykyisen Lemlandin alueesta pistivat vedesta esiin ainoastaan Knutsbodan ja Bistorpin kylien lahistolla sijaitsevat korkeimmat maastonkohdat. Vaikka kivikauden lopulla maata paljastui meresta jo huomattavasti runsaammin, mitaan merkkeja ihmiselamasta talta ajalta ei ole loytynyt. Vanhimmat merkit asutuksesta Lemlandissa ovat kunnan pohjoisosasta loydetyt pronssikautiset hiidenkiukaat , jotka ovat todennakoisesti alueella kayneiden hylkeenpyytajien rakentamia. Niista on tullut esiin muun muassa traanin sailytykseen tarkoitettujen saviastioiden kappaleita, ja niiden koristelu on tyyliltaan taysin skandinaavista. Pysyva asutus saapui alueelle Ruotsista 500-luvulla ajanlaskun alun jalkeen. Vuoden 1537 maakirjan mukaan Lemlandissa oli 76 veroa maksanutta talonpoikaa, minka perusteella silloiseksi vakiluvuksi on arvioitu liki 500 henkea. [8]

Lembote oli jo 1200-luvulla Itamerella liikkuneiden purjehtijoiden tarkea etappipaikka. Lemlandilaisten merkittavaksi sivuelinkeinoksi maanviljelyn ja kalastuksen rinnalle muodostui vahitellen rahdinkuljetus. Aluksi kuljetettiin pitajan omista metsista kaikki liikeneva puutavara polttopuuksi Tukholmaan , ja myohemmin rahdattiin valtakunnan paakaupunkiin sysia ja polttopuuta myos manner-Suomesta. 1800-luvun lopulla Lemlandista varustettiin enemman purjelaivoja kuin mistaan muusta maakunnan pitajasta. [8]

Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf majaili Lemlandin pappilassa Suomen sodan aikana ollessaan johtamassa laivastonsa operaatioita. Lemlandin etelaosissa on jaanteita venalaisten ensimmaisen maailmansodan aikana rakentamista, mutta keskeneraisiksi jaaneista linnoitteista. [8]

Lemlandin vakiluku vaheni 1900-luvun kuluessa maaltamuuton seurauksena. Vuoden 1960 vaestonlaskennan mukaan kunnassa asui 938 henkiloa [9] ja kymmenen vuotta myohemmin asukkaita oli tasan 600 [10] . Sittemmin Lemlandin vakiluku alkoi kuitenkin nousta niin, etta vuoden 1985 lopussa asukkaita oli 1 121 [11] ja vuoden 2001 alussa jo 1 585 [12] .

Vuoden 1961 alussa siirrettiin pieni maa-alue Lemlandista Maarianhaminaan.

Lemlandista on 1900-luvun alkupuolella joissakin yhteyksissa kaytetty suomenkielista nimea Lemlanti. [13]

Seurakunnat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Lemlandissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat: [14]

Seurakunta toimii myos Lumparlandin kunnan alueella.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Lemlandin alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta . [15]

Entiset seurakunnat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Lemlandin kunnan nykyisella alueella. [14]

Lemlandin seurakunnan arvellaan syntyneen 1200-luvulla ja olevan koko Ahvenanmaan vanhin. Lumparlandin seurakunta itsenaistyi Lemlandista vuonna 1961 , mutta seurakunnat yhdistyivat uudelleen jo vuonna 1971 . [16] Yhdistyneen seurakunnan ensimmainen ja samalla koko Suomen ensimmainen naiskirkkoherra Sirkka-Liisa Enqvist tuli virkaansa vuonna 1988 . Knutsbodan kylassa sijaitsee Ahvenanmaan seurakuntien yhteinen leirialue.

Urheilu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lemlandissa toimivat yleisseura Lemlands IF ja naisjalkapalloilun erikoisseura Aland United , jonka joukkue pelaa Naisten Liigassa . [17] Aland United voitti naisten Suomen-mestaruuden vuonna 2009. [18]

Vaestonkehitys [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan vaestonkehitys viiden vuoden valein vuodesta 1980 lahtien. Kaytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Lemlandin vaestonkehitys 1980?2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
954
1985
  
1 125
1990
  
1 269
1995
  
1 443
2000
  
1 585
2005
  
1 695
2010
  
1 814
2015
  
1 991
2020
  
2 047
Lahde: Tilastokeskus. [19]

Taajamat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuoden 2017 lopussa Lemlandissa oli 2 028 asukasta, joista 571 asui taajamassa , 1 401 haja-asutusalueilla ja 56:n asuinpaikat eivat olleet tiedossa. Lemlandin taajama-aste on 29,0 %. [20] Kunnassa on vain yksi taajama, Soderby . [21]

Kylat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lemboten kappelin rauniot vuonna 1892.

Kunnassa on 19 kylaa : Bengtsbole, Bistorp, Bjorklund, Flaka, Granboda, Haddnas, Hellestorp, Jarso, Knutsboda, Kungsholm, Lembote, Norrby, Nato , Prestgarden, Rorstorp, Stackskar, Soderby, Vessingsboda ja Vesteranga. [22]

Nahtavyyksia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Vakiluvun kasvu suurin lahes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
  3. ↑ Vaesto ian (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972?2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ a b Vakiluvun kasvu suurin lahes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Mita-Missa-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980 , s. 164. Otava 1979, Helsinki.
  7. ↑ Suomen merialueiden sata suurinta saarta. Suomen Kuvalehti 24B/15.6.1987, s. 64.
  8. ↑ a b c Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 4: Maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos , s. 382?388. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1971.
  9. ↑ Mita-Missa-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1963 , s. 162. Helsinki: Otava, 1962.
  10. ↑ Mita-Missa-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1972 , s. 140. Helsinki: Otava, 1971.
  11. ↑ Mita-Missa-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1987, s. 176. Helsinki: Otava, 1986.
  12. ↑ Mita-Missa-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 2002 , s. 202. Helsinki: Otava, 2001.
  13. ↑ Pieni tietosanakirja , s. 1044. Helsinki: Otava, 1925?1928. Verkkoversio (viitattu 31.7.2011).
  14. ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  15. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  16. ↑ Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki:  Historian suursanakirja , s. 292, art. Lemland. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2 .
  17. ↑ Aland United Suomen Palloliitto. Arkistoitu 25.4.2013. Viitattu 13.3.2013.
  18. ↑ Pietarinen, Heikki: Finland ? List of Women Champions 18.10.2012. RSSSF. Viitattu 13.3.2013. (englanniksi)
  19. ↑ Vaesto kielen mukaan seka ulkomaan kansalaisten maara ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 8.1.2018.
  20. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  21. ↑ Taajama- ja haja-asutusaluevaesto ian ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  22. ↑ Invanarantalet i byar och stadsdelar 1990?2012 (XLS) Alands statistik- och utredningsbyra (ASUB). Arkistoitu 6.7.2015. Viitattu 18.4.2013. (ruotsiksi)
  23. ↑ Jarso 2 km ? kalliorantoja, merimaisemia ja lehdesniittyja book.visitaland.com . Viitattu 28.1.2024.
  24. ↑ Nato 2?3,3 km ? lehdesniityn mykistavan kaunis kevainen kukkaloisto book.visitaland.com . Viitattu 28.1.2024.

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lemland&oldid=22341410 ”