Lehtimaki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tama artikkeli kertoo entisesta Suomen kunnasta. Muista merkityksista kertoo Lehtimaki (tasmennyssivu) .
Lehtimaki
Entinen kunta ? nykyiset kunnat:
Alajarvi

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°49′04″N , 023°56′36″E
Laani Lansi-Suomen laani
Maakunta Etela-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Kuusiokuntien seutukunta
Kuntanumero 414
Hallinnollinen keskus Keskikyla
Perustettu 1866
Liitetty 2009
? liitoskunnat Alajarvi
Lehtimaki
? syntynyt kunta Alajarvi
Pinta-ala 288,8 km²  [1]
(1.1.2008)
? maa 271,84 km²
? sisavesi 16,96 km²
Vakiluku 1 849   [2]
(31.12.2008)
? vaestotiheys 6,8 as./km²  (31.12.2008)
Ikajakauma 2007  [3]
? 0–14-v. 14,5 %
? 15–64-v. 62,0 %
? yli 64-v. 23,5 %
Lehtimaen Keskikylaa.

Lehtimaki on entinen Suomen kunta , joka sijaitsi Etela-Pohjanmaahan kuuluvassa Kuusiokuntien seutukunnassa , Lansi-Suomen laanissa . Sen asukasluku oli 1 848 ja pinta-ala 288,8  km² , josta 16,96 km² vesistoja (31.12.2008). Kunta lakkasi olemasta ja yhdistyi Alajarveen vuonna 2009. Lehtimaen naapurikunnat ennen lakkauttamista olivat Alajarvi , Kuortane , Soini , Toysa ja Ahtari . Kunta oli yksikielisesti suomenkielinen.

Lehtimaki tunnettiin ranki-pitajana, silla siella on aikanaan valmistettu paljon puisia lankia . Tasta ovat saaneet nimensa alueen vuosittaiset kesatapahtumat Rankirock ja Rankipaivat. [4] [5]

Suokonmaki, yksi Etela-Pohjanmaan korkeimmista kohdista, sijaitsee Lehtimaen Perakylassa . Se on antanut nimensa myos paikkakunnalle, silla sana suokko on tarkoittanut lehtikasvia tai hieskoivua . [6]

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Esihistoria ja pysyvan asutuksen syntyminen [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lehtimaelta on tehty kivikautisia loytoja vain vahan. Soukanpuron varrelta on tavattu tuluskivi ja reikakivia on loydetty muun muassa Verijarven rannalta. Pronssi - ja rautakauden ajalta on loydetty pronssinen tikari ja rautaiset nuolenkarjet. [6]

Lehtimaen seutu oli pitkaan erakavijoiden kohde. Alueen kautta kulki pirkkalaisten kayttama erareitti Nasijarven ja Ahtarinreitin kautta Ahtavanjokea pitkin aina Pohjanlahden rannalle asti. Erakautta kesti koko keskiajan 1500-luvulle saakka. Talloin myos pysyva asutus sai alkunsa. [6]

Asutus talle seudulle on tullut Savosta , Hameesta ja Pohjanmaalta , tasta syysta Lehtimaen on kuvailtu sijaitsevan “kolmen heimon rajamailla”. [7] Joissakin 1500-luvun asiakirjoissa seudusta on kaytetty nimea Savo. Ensimmaisen kerran Lehtimaen kyla mainitaan vuoden 1582 kymmenysluetteloissa nimella Lecttmekij.

[6]

Suokonmaella on ollut asutusta ja viljelyksia pisimpaan Pohjanmaalla. Vanhimmat viitteet asutuksesta ajoittuvat esikeraamisen Suomusjarven kulttuurin aikoihin. Pysyva asutus alkoi 1500-luvulla, jolloin perustettiin ensimmaiset tilat. Suokonmaki oli 1700-luvulla Lehtimaen keskus ja liikenteellinen risteyspaikka. Suokonmaki kohoaa 231 metriin ja on Pohjanmaan korkeimpia kohtia. [8]

Seurakunnan synty [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ennen oman seurakunnan muodostamista Lehtimaki kuului paaasiassa Pietarsaaren seurakuntaan. Lehtimaen kyla kuului vuodesta 1637 Lappajarven kappeliin ja vuodesta 1751 lahtien Alajarven kappeliin. Livonkylan lahialue oli taas osa Ahtarin kappelia, joka kuului Ruoveden seurakuntaan . [6]

Saarnahuonekunta perustettiin Lehtimaelle vuonna 1799 ja kappeliseurakunta Lehtimaesta tuli 1859. Vasta 1904 siita perustettiin itsenainen seurakunta. Vuonna 1800 valmistuneen Lehtimaen kirkon on rakentanut kirkonrakentaja Jacob Rijf . Kirkon yhteyteen rakennettiin kellotapuli Aabraham Hernesmaan johdolla vuonna 1833 joka myohemmin yhdistettiin solarakennuksella kirkkoon. [6]

Lehtimaen kunta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Omaksi pitajakseen Lehtimaki erosi Lappajarvesta vuonna 1866. [9] Asukasluku kasvoi tasaisesti 1900-luvun alussa, ja sen huippukohta nahtiin 1960-luvulla jolloin luku oli jo melkein 3 000. Vakimaara vaheni taman jalkeen mutta 1980-luvulla se vakiintui noin 2 500 asukkaaseen. [6] 1990-luvulla asukasluku lahti taas laskuun. 2000-luvun alussa vakiluku alitti kahdentuhannen rajapyykin.

Asukkaiden toimeentulo perustui paaasiassa maatalouteen, kalastukseen ja metsastykseen. Viela 1800-luvun loppupuolella tervanpoltto oli tarkea elinkeino. Sahatavaran arvon noustua siita kuitenkin luovuttiin. [6]

Lehtimaki alkoi teollistua 1970-luvun lopulla nopeasti, teollisia tyopaikkoja oli lahinna puunjalostuksessa ja tekstiiliteollisuudessa. Vuonna 1980 suurin osa asukkaista sai toimeentulonsa maa- ja metsataloudesta. [6]

Kuntaliitos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuonna 2005 Lehtimaki oli Suomen kolmanneksi alijaamaisin kunta. Kunnassa pohdittiin talloin liitosneuvottelujen kaynnistamista naapurikuntien Ahtarin ja Kuortaneen kanssa. Vaikka kuntalaisista enemmisto kannatti Ahtariin liittymista, kunnanvaltuusto aloitti neuvottelut Kuortaneen kanssa. Kevaalla 2006 Lehtimaki kuitenkin torjui kuntaliitosesityksen. [10]

Alkuvuonna 2007 Lehtimaen kunta kuului erityisen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa oleville kunnille tarkoitetun selvitysmenettelyn piiriin. Talloin alettiin tiedustella Toysan ja Alajarven liitoshalukkuutta. Neuvottelut Alajarven kanssa etenivat nopeasti ja liitos hyvaksyttiin molemmissa kunnissa joulukuussa 2007. Nain ollen Lehtimaen kunta liittyi Alajarven kaupunkiin 1. tammikuuta 2009. [10]

Maantiede [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Maastollisesti Lehtimaki jakautuu kahtia. Lansialueilla leviaa Etela-Pohjanmaalle tyypillinen lakeus kun taas ita- ja pohjoisosat ovat Suomenselan vedenjakajamaaston kumpuilevaa metsaista ylankomaata. Makiset ja harjuiset maastot seka laajat suoalueet ovat Lehtimaelle tyypillisia ja paikka tunnetaankin vaihtelevista retkeilymaastoista seka pitkasta hiihtokaudesta. Tasta paikkakunta onkin saanut lempinimen lakeuden lappi . [6]

Kalliopera , joka kuitenkin harvoin pistaytyy esiin maalajijen alta, on paaasiassa graniittia . Luoteessa on myos kiillegneissia , amfiboliittia ja uraliittiporfyriittia . Moreeni on yleisin maalaji, joka on paikoin erittain hedelmallista. Kumpareiden valisiin painanteisiin on moreenin paalle kerrostunut turvetta . Lehtimaen seudun lapi kulkee pohjois?etela-suunnassa harjujakso , joka alkaa Lappajarven kaakkoisosista ja jatkuu aina Toysaan asti. [6]

Vesisto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lehtimaki sijaitsee Suomenselan vedenjakaja-alueella. Suurin jarvi on Ahtarinjarvi , jonka pohjoisosa sijaitsee Lehtimaen alueella. Muita jarvia ovat muun muassa Iso-Rayrinki ja Vaha-Rayrinki seka Katkanjarvi . [6]

Kokemaenjoen vesistoon kuuluva Ahtarinjarvi laskee Hankasalmen kautta Hankaveteen . Ahtarinjarveen taas virtaa useita puroja ja jokia Suomenselan vedenjakajalta. Katkanjoki virtaa Katkanjarven kautta Lapuanjokeen . [6]

Kylat ja taajamat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lehtimaen kylia ovat Keskikyla , Perakyla , Rannankyla , Kirkonkyla , Lansikyla , Jaakkolankyla , Saarimaankyla , Rantakangas ja Latojoki .

Vuoden 2019 taajamarajauksessa entisen Lehtimaen kunnan alueella oli yksi taajama: Lehtimaen taajama . Talloin siella asui 570 asukasta. [11]

Vuonna 1995 Lehtimaen taajamia olivat Keskikyla (981 asukasta) ja Lehtimaen kirkonkyla (211 asukasta). [12]

Liikenne [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kantatie 68 Virroilta Pietarsaareen kulkee Lehtimaen lavitse. Kirkonkylan risteyksesta lahtee seututie 697 Seinajoelle ja Soiniin seka yhdystie 7060 Toysaan .

Lahimmat rautatieasemat ovat Ahtarin rautatieasema ja Tuurin seisake , jotka molemmat sijaitsevat Haapamaki?Seinajoki-radalla .

Lahimmat lentokentat ovat Vaasan lentoasema ja Tikkakosken lentoasema .

Etaisyydet maanteitse [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Koulutus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lehtimaen erityiskansanopisto on vuonna 1971 perustettu kansanopisto ja Suomen ainoa erityiskansanopisto. Sen yhteydessa toimii muun muassa terapiaosasto ja ratsastuskoulu .

Nykyaan Lehtimaella toimii yksi peruskoulu , joka on Keskikylassa sijaitseva Taimelan koulu. Siella opetuksen saa luokat 1-6. Vuosina 2004-2015 Taimelan koulu oli yhtenaiskoulu . Syksylla 2014 Alajarven kaupunginvaltuusto paatti lakkauttaa Taimelassa toimineet ylakoulun vuosiluokat 7-9 ja tarkoituksena oli siirtaa nama oppilaat Alajarven keskustan ylakouluun. Suurin osa ylakouluikaisten oppilaiden vanhemmista kuitenkin ilmoittivat lapsensa Soinin yhtenaiskouluun sen laheisemman sijainnin vuoksi. [13] [14]

Aikaisemmin Lehtimaella on ollut myos Kirkonkylan, Lansikylan, Leppasen ja Rannankylan kylakoulut. Taimelan koulu jai Lehtimaen ainoaksi peruskouluksi Rannankylan koulun lopettaessa vuonna 2006. [13]

Kulttuuri [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Nahtavyydet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ruoka [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lehtimaen pitajaruoaksi nimettiin 1980-luvulla lampaanpaaperunat. [15]

Urheilu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lehtimaella toimivia urheiluseuroja ovat Lehtimaen Jyske (LeJy), Lehtimaen Ampujat (LehA), Lehtimaen Ratsastajat (LehRa) ja Lehtimaen Urheilukalastajat (LeUK).

Tunnettuja asukkaita ja Lehtimaella syntyneita [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  2. ↑ Laanien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjarjestyksessa 31.12.2008. Vaestorekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  3. ↑ Vaesto ian ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
  4. ↑ Mitka ranget ovat? Lehtimaen kunnan verkkosivut (Wayback Machine) . Arkistoitu 6.10.2007. Viitattu 15.01.2021.
  5. ↑ Lehtimaen kotiseutumuseo museot.fi . Viitattu 15.01.2021.
  6. ↑ a b c d e f g h i j k l m Oysti, Ari:  Finlandia, Otavan Maammekirja 7 , s. 144-145. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7 .
  7. ↑ Kulttuuri Lehtimaen kunnan verkkosivut (Wayback Machine) . Arkistoitu 5.7.2007. Viitattu 15.01.2021.
  8. ↑ https://retkipaikka.fi/etela-pohjanmaan-huipulla-suokonmaen-nakotorni/
  9. ↑ Alajarven historiaa ja murre  (Lehtimaen kunta 1866-2009 alaotsikko) alajarvi.fi . Alajarven kaupunki. Viitattu 15.01.2021.
  10. ↑ a b Leinamo, Kari: Yhdeksan hyvaa ja kymmenen kaunista ? Vuosina 2001-2009 toteutettujen maaseutu-kaupunki kuntaliitosten tarkastelua (pdf) 2010. Vaasan yliopisto, Levon-instituutti. Viitattu 15.01.2021. [ vanhentunut linkki ]
  11. ↑ Taajamat vakiluvun ja vaestontiheyden mukaan 31.12.2019 Tilastokeskus. Arkistoitu 19.10.2021. Viitattu 15.01.2021.
  12. ↑ Taajamat 1995 Tilastokeskus. Viitattu 15.01.2021.
  13. ↑ a b Taimelan koulun historiaa peda.net . Viitattu 15.01.2021.
  14. ↑ Jokiaho, Tuula: Lehtimaki on hakeutumassa Alajarvelta Kuusiokuntiin Torstai-lehti . 19.12.2014. Jarvi-Pohjanmaan Viestinta Oy. Viitattu 15.01.2021.
  15. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.):  Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitajaruoat , s. 152. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1 .

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Auktoriteettitunnisteet : Henkilot Muokkaa Wikidatassa
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lehtimaki&oldid=22310883 ”