|
|
Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista.
Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin
tarkistettavissa olevia
lahteita ja merkitsemalla ne
ohjeen
mukaan.
|
Lazar Kaganovit?
Lazar Moisejevit? Kaganovit?
(
ven.
Ла?зарь Моисе?евич Кагано?вич
,
22. marraskuuta
(
J
: 10. marraskuuta)
1893
Habnoje
,
Kiovan alue
,
Ukraina
?
25. heinakuuta
1991
[1]
) oli
neuvostoliittolainen
poliitikko.
Kaganovit? oli
Molotovin
kanssa
Stalinin
lahin apulainen ja luottomies 1930-luvulta lahtien.
Han johti vuodesta 1930 puolueen Nimitysosastoa (Orgraspred), joka hallitsi puolueen nimityksia ja sai nain vaikutettua
keskuskomitean
nimityksiin. Han johti myos kommunistisen puolueen Moskovan osastoa.
Kaganovit? oli myos rautatieministerina ja sotilaskomentajana
toisessa maailmansodassa
.
Kaganovit? syntyi
juutalaiseen
perheeseen. Opiskellessaan itsenaisesti han omaksui
ateistisen
maailmankatsomuksen. Ennen vallankumousta han toimi suutarina.
Kaganovit? liittyi
bol?evikkeihin
vuonna 1911, ja hanet pidatettiin 1915.
Lokakuun vallankumouksen
aikana Kaganovit? oli kapinan johtajana
Homelissa
. Puolueen keskuskomitean jasen hanesta tuli vuonna 1918. Vuonna 1918 Kaganovit? oli puolueen propagandakomissaarina. Vuosina 1920?1922 han johti bol?evikkeja
Turkmenistanissa
, jossa han oli kukistamassa muslimikapinaa. Toimittuaan eri tehtavissa, muun muassa
Ukrainan
kommunistisen puolueen keskuskomitean ensimmaisena sihteerina 1925?1928, han kuului vuodesta 1930 lahtien Moskovan puoluejarjeston johtoon. Ensimmaisen Ukrainan paasihteeriyden aikanaan han auttoi
Nikita Hru?t?ovin
uran nousuun.
Stalin oli ollut puolueen paasihteerina vuodesta 1922. Han hallitsi keskeisia puolueen organisaatioita kuten Orgburo ja sihteeristo, seka Nimitysosasto (Orgraspred), joka hallitsi puolueen nimityksia.
[2]
Vuonna 1930 Stalin nimitti Molotovin kansankomissaarien neuvoston (Sovnarkom) johtoon eli paaministeriksi ja Tyo- ja puolustusneuvoston (STO) johtoon
Aleksei Rykovin
tilalle. Kaganovit? tuli Molotovin seuraajaksi Orgraspredin johtoon. Kaganovit? toimi myos 1932 valitussa politbyroossa sihteerina ja Moskovan puoluejohtajana.
[2]
Neuvostodiplomaatti Grigori Besedovski arvioi muistelmissaan etta Stalin?Molotov?Kaganovit?-troikka oli keskeinen neuvostojohdon valtaklikki. Stalin dominoi troikkaa pelkalla tahdonvoimallaan, mutta oli riippuvainen Molotovista ja Kaganovit?ista avustajina ja neuvonantajina.
[2]
Hru?t?ovin mukaan Kaganovit?ia pidettiin Neuvostoliiton parhaana hallintomiehena. Hanen toimintansa kukoistavinta aikaa oli Moskovan rakennustyon vuosikymmen eli
1930-luku
.
Moskovan metron
valmistuminen kruunasi hanen tyonsa, ja hanen johdollaan rakennettu maanalainen kantoi monia vuosia hanen nimeaan. Puoluevalvontatoimikunnan puheenjohtajana Kaganovit? valttyi joutumasta puhdistuksien uhriksi,
maatalouden kollektivisoinnin
aikaan hanet lahetettiin Ukrainaan ja
Siperiaan
kulakkien
kimppuun. On arvioitu, etta vuosina 1932?1933
ukrainalaisiin
kohdistuneessa hyokkayksessa kuoli noin 7?10 miljoonaa ihmista. Suurin osa heista kuoli nalkaan, ja naita tapahtumia kutsutaan ukrainalaisten holokaustiksi eli
holodomoriksi
. Hanta ja hanen puoluetoveriaan
Vjat?eslav Molotovia
pidetaan
Ukrainan nalanhadan
paaarkkitehteina
[3]
.
Vuonna 1947 Kaganovit? nousi Hru?t?ovin seuraajaksi Ukrainan ensimmaisena sihteerina, ja kuusi vuotta myohemmin, Stalinin kuoleman jalkeen, hanen saamansa ensimmaisen varapaaministerin virka oli
Kremlissa
hanen viimeisia tehtaviaan, ennen kuin hanet
suojasaan
aikana vuonna 1957 erotettiin keskuskomitean puhemiehistosta "puolueenvastaisen ryhman toimintaan osallistumisesta".
Kaganovit? nimitettiin mineraalikaivoksen johtajaksi
Uraleille
[4]
.
Leonid Bre?nevin
aikaan siirtyneessa Neuvostoliitossa han muiden aikansa entisten valtiomiesten tapaan eli elakepaivansa tavallisen neuvostokansan parissa. Kaganovit?in kotiapulainen on maininnut hanen viimeisiksi sanoikseen "Tama on katastrofi!" hanen katsoessaan televisiosta
Mihail Gorbat?ovin
ja
Boris Jeltsinin
kahdenkeskista vaittelya, jonka jalkeen han kuoli. Seuraavassa kuussa Neuvostoliitossa tapahtui
epaonnistunut vallankaappausyritys
, joka johti maan hajoamiseen.
Myos Kaganovit?in veli
Mihail Kaganovit?
oli merkittava neuvostoliittolainen poliitikko.
|
|---|
| | Kansainvaliset
| |
|---|
| | Kansalliset
| |
|---|
| | Taiteenala
| |
|---|
| | Henkilot
| |
|---|
| | Muut
| |
|---|
|