Lansimaiden perikato: Maailmanhistorian morfologian aariviivoja
Der Untergang des Abendlandes: Umrisse einer Morphologie der Weltgeschichte
Alkuperaisteos
Kirjailija	Oswald Spengler
Kieli	saksa
Genre	kulttuurifilosofia
Kustantaja	Verlag C. H. Beck
Julkaistu	1918, 1922
Suomennos
Suomentaja	Yrjo Massa (lyhennetty laitos)
Kustantaja	Kirjayhtyma
Julkaistu	1961
Ulkoasu	sidottu
Sivumaara	459
Loyda lisaa kirjoja Kirjallisuuden teemasivulta
Infobox OK

Lansimaiden perikato: Maailmanhistorian morfologian aariviivoja ( saks. Der Untergang des Abendlandes: Umrisse einer Morphologie der Weltgeschichte) on kulttuurifilosofi Oswald Spenglerin paateos. Spenglerin 1 200-sivuisen teoksen ensimmainen osa julkaistiin 1918. Spengler oli aloittanut kirjoittamisen 1911. Teos saavutti tayden mittansa 1922, kun toinen osa julkaistiin. Kirjassaan Spengler pyrkii todistamaan, etta kulttuurit ovat eloperaisen kaltaisia jarjestelmia, jotka syntyvat, kayvat lapi tietyt kehitysvaiheet ja lopulta kuolevat ? aivan kuten mika tahansa elio ? ja etta talla kehityksella on tietty saannonmukaisuus, joka toistuu kaikissa menneissa, nykyisissa ja tulevissa kulttuureissa.

Spengler pitaa kulttuurien nousuun ja rappeutumiseen liittyvia syysuhteita ihmiselle selittamattomina tapahtumasarjona. Han esittelee kirjassaan kahdeksan maailmassa esiintynytta kulttuuria: babylonialainen , egyptilainen , kiinalainen , intialainen , meksikolainen ( mayat ja asteekit ), apolloninen ( antiikki ), arabialainen ja faustinen ( lansimainen ). Spengler vertailee erityisesti antiikkia ja lansimaista kulttuuria tarkastellen esimerkiksi tieteiden , taiteiden ja aatteiden esiintymista seka niiden ajallista vastaavuutta. Lansimaisen kulttuurin huippukohdan han sijoittaa 1700-luvun loppuun, ja nakee rappion alkavan 1800-luvusta. Taiteiden viimeisena ? kaikille kuoleville kulttuureille eli sivilisaatioille tyypillisena ? pyrahdyksena han nakee 1800-luvun loppupuolen, jonka jalkeisesta taiteesta (siis 1910-luvulle saakka) han sanoo:

≫Se mita nykyaan harjoitetaan taiteena, on voimattomuutta ja valhetta. Sita on Wagnerin jalkeinen musiikki samoin kuin Manet'n , Cezannen , Leiblin ja Menzelin jalkeinen maalaustaide ? ?≫

≫Lansi-Euroopan maailmankaupungeissa esiintyy keinotekoisen kehityksen, persoonallisen omalaatuisuuden, ”uuden tyylin” ja ”aavistamattomien mahdollisuuksien” illuusioiden etsintaa ? ?≫

≫ Faustinen taide kuolee, kuten apolloninen, egyptilainen ja jokainen muu taide, vanhuuden heikkouteen toteutettuaan sisaiset mahdollisuutensa ja taytettyaan tarkoituksensa oman kulttuurinsa elamankulussa.≫

Spengler naki ”jaljittelyn” alkaneen jo 1800-luvun alusta. Han arvioi lansimaisen kulttuurin tulevan tiensa paahan 200?300 vuoden kuluttua. Siihen asti se rappeutuisi, kunnes tuhoutuisi tavalla tai toisella. Spenglerin mukaan kulttuurin tyypillisia vanhuudenmerkkeja ovat muun muassa kaupungistuminen , syntyvyyden vaheneminen, individualismi , jaljittely (lansimaissa kertaustyylit ), ammattiarmeijat ja uskonnottomuus .

Pseudomorfoosi on Spenglerin esittama kasite tilanteesta, jossa jokin vanhempi sivilisaatio vaikuttaa nuorempaan niin vahvasti, etta nuoremman mahdollisuudet loytaa itselleen ominainen kulttuuri estyvat. Spenglerin morfologiseen kiinnostukseen vaikuttivat Goethen ajatukset. Esimerkkeja pseudomorfooseista ovat esimerkiksi kreikkalaisen kulttuurin vaikutus roomalaiseen sivilisaatioon ja lansimaiset vaikutteet keisarilliseen Venajaan , erityisesti Pietarin kaupungin synty.

Oswald Spengler tarkastelee tiedetta kulttuurin tuotteena ja kyseenalaistaa nain tieteellisen objektiivisuuden ajatusta. Hanen mukaansa nykyaikainen lansimainen tiede on faustisen kulttuurin ja sielun ilmentymaa ja sen itsetoteutusta ja se kehittyy kulttuurissa vaikuttavien perusmyyttien varassa. Antiikin tiede puolestaan oli apollonista ja arabialainen maagista. Faustisen kulttuurin ja ihmisen perusmyytit, sielullisuus tai henki liittyvat hanen mukaansa tahtoon, aarettomyyteen ja traagisuuteen ja nama tulevat esiin kulttuurin kaikilla alueilla. Faustiset perusmyytit eivat hanen mukaansa saaneet samaa asemaa muissa kulttuureissa, mutta mahdollistivat lansi-Euroopassa tieteellisten teorioiden ? kuvien ? uudenlaisen faustisen muodon. Lansimaisessa fysiikassa, erityisesti barokin aikana tulee hanen mukaansa keskeiseksi taman vuoksi voiman ja tilan kasitteet ja taman vuoksi han pitaa esimerkiksi atomioppia myyttina. Matematiikka kehittyy myos antiikin geometriasta monimutkaiseksi analyysiksi, jossa aarettomyyden kasitteella on merkittava rooli ja luku ”suureena” korvataan ” funktiolla ”. Muissa kulttuureissa nama eivat olisi olleet mahdollisia, eika tieteen tekija valttamatta tiedosta kulttuurisia vaikuttimiaan. ^[1]

Spenglerin mukaan tieteet kehittyvat kohti loppuaan lopulta ”jarjen tyrannian” vaiheen kautta. Tallaiseksi han nimittaa aikakautta, jonka antiikki kohtasi myohais hellenismissa ja jonka lansimainen kulttuuri kohtasi barokissa. ”Jarjen tyrannian” ilmauksia ovat ”eksaktien tieteiden, dialektiikan , todistelun, kokemuksen ja kausaliteetin kultti” ^[2] . Spengler pitaakin tiedetta vahvasti uskonnon kaltaisena myyttien jarjestelmana. Lopulta hanen mukaansa lansimaiset tieteet eivat kykene enaa uusiin mittaviin saavutuksiin kun kulttuurin sisainen henkinen rakenne on ammennettu tyhjiin ja ne ovat toteuttaneet itsensa ”faustisen sielullisuuden idean” kuvana. Taman vuoksi lansimaisen tieteen suurten keksintojen paivat ovat ohi ja tiede lopulta naivettyy liialliseen hienosteluun ja pikkutarkkuuteen, eika herata enaa suuria tunteita. Uutena kaiken suhteellistamisen vaiheena han lyhyesti esittelee 1900-luvun alussa syntyneen suhteellisuusteorian ja siihen liittyvia ristiriitoja. ^[1]

• Spengler, Oswald:  Lansimaiden perikato: Maailmanhistorian morfologian aariviivoja . Lyhennetty laitos. Suomentanut Yrjo Massa. Helsinki: Kirjayhtyma, 1961.
• Spengler, Oswald:  Lansimaiden perikato: Maailmanhistorian morfologian aariviivoja . Lyhennetty laitos. Suomentanut Yrjo Massa. 2. korjattu painos, 4. painos. Helsinki: Kirjayhtyma, 1996. ISBN 951-26-4185-2 .
• Spengler, Oswald:  Lansimaiden perikato: Maailmanhistorian morfologian aariviivoja . Lyhennetty laitos. Suomentanut Yrjo Massa. 5. painos (1. painos 1961). Tammen klassikkopokkarit. Helsinki: Tammi, 2002. ISBN 951-31-2439-8 .

• Lansimaiden perikato, osa 1 ja osa 2 Internet Archivessa. (englanniksi)
• Juho Lindholm: Miksi ja kuinka lukea Spengleria ( Arkistoitu ? Internet Archive). Lokakuu 2011.
• Hannu Salmi: Kulttuurihistoria ja lansimaiden perikato ( Arkistoitu ? Internet Archive). Luento Turun akatemiatalossa 30.5.2012.
• Marja Jalava: Oswald Spengler ja suuret kulttuurikaudet . Historiallinen yhdistys ry.
• Georg Henrik von Wright: Ajatus ja julistus , WSOY 1961