Kylmyysnapa
on
maapallon
pohjoisen tai etelaisen
pallonpuoliskon
kylmin paikka. Kylmyys maaritellaan tavallisimmin alimman mitatun
lampotilan
mukaan. Pohjoinen kylmyysnapa on Siperiassa Sahan tasavallassa, ja etelainen kylmyysnapa on Etelamantereella.
Maapallon kylmimmat paikat sijaitsevat lahella napoja, kaukana meresta ja korkealla merenpinnasta. Tallaisia paikkoja ovat Etelamantereen itainen ylatasanko, ita-Siperian keskiosat ja Gronlannin keskiosat. Kylminta on kun on tyynta ja taivas on kirkas, mutta aurinko ei paista.
[1]
Tammikuun keskilampotilat
arktisilla
alueilla kahden metrin korkeudella pinnasta. Sahan tasavallan alue erottuu pallon oikeassa ylaosassa tummana laiskana.
Pohjoisen pallonpuoliskon
kylmyysnapa on
Venajan
Ita-
Siperian
Sahan tasavallassa
.
Verhojanskin
kaupungissa (67°33′N, 133°23′E) mitattiin tammikuussa 1885 lampotilaksi ?67,8 °C
[2]
ja
Oimjakonin
kylassa (63°15′N, 143°9′E) mitattiin helmikuussa 1933 ?67,7 °C. Kumpikin paikka sijaitsee korkeudeltaan noin 100 metria merenpinnasta.
[1]
[2]
Verhojansk ja Oimjakon kilpailevat nykyisin kylmyysnapaturisteista.
[2]
Vostokin sijainti Etelamantereella
Etelaisella pallonpuoliskolla
kylminta on
Etelamantereella
. Kahden metrin korkeudelta maan pinnasta mitattu matalin lampotila on venalaisella
Vostok-tutkimusasemalla
(78°28′S, 106°52′E) vuonna 1983 mitattu ?89,2 °C. Vuoden 2010 elokuussa tehdyissa satelliittimittauksissa mantereelta loydettiin kohtia, jossa lampotila oli jaan pinnalla alimmillaan ?93,2 °C. Kylmin paikka sijaitsi kohdassa 81,8° etelaista leveytta ja 59,3° itaista pituutta 3,9 kilometrin korkeudessa merenpinnasta. Kaikkein kylmimmat paikat Etelamantereella ovat korkeimpia kohtia toisiinsa yhdistavilla harjanteilla sijaitsevia "taskuja".
[3]
[4]