Kuwait (???????) Kuwait City Al-Kuwait
Kuvakollaasi Kuwaitista.
Kuwait
Koordinaatit: 29°22′11″N , 47°58′42″E
Valtio	Kuwait
Kuvernoraatti	Al Asimah
Pinta-ala
? Kokonaispinta-ala	169 km²
?  Metropolialue	493 km²
Vakiluku (2015)   (arvio)	544 156
?  Vaestotiheys	3 220 as./km²
? Metropolialue	2 821 499
? Vaestotiheys metropolialue	5 723 as./km²
Infobox OK Virheellinen NIMI-arvo

Kuwait ( Kuwait City , Al-Kuwait , arab. ?????? ‎) on Kuwaitin paakaupunki. Kaupungin nimi on johdettu arabian linnoitusta tarkoittavasta sanasta k?t . ^[1]

Kaupungin vakiluku on 544 156 ja koko metropolialueen noin 2,8 milj. (arvio 30.6.2015). Vakiluku on kasvanut voimakkaasti, silla vastaavat luvut olivat vuonna 2000 383 000 ja 1,2 miljoonaa. ^[2]

Kaupungin talous perustuu ennen kaikkea oljynjalostukseen. Siella tuotetaan myos katkarapuja ja helmia. Yliopisto on perustettu vuonna 1962. ^[3]

Kuwait on rannikkokaupunki, joka sijaitsee Persianlahden luoteisnurkassa ^[4] Kuwaitinlahden etelarannalla ^[1] . Kuwaitissa vallitsee kuuma ja kuiva ilmasto. Kuumimpia kuukausia ovat heina- ja elokuu, jolloin paivan maksimilampotilat nousevat yli 45 asteeseen. Kesakuun alusta syyskuun loppuun sadetta ei saada lainkaan, muulloinkin sateet ovat vahaisia. Vain joulu- ja tammikuun sademaarat ylittavat 20 millimetria. ^[5]

Kuwaitin ankara ilmasto piti alueen asukasluvun pitkaan pienena. 1700-luvulle saakka nykyisen Kuwaitin paikalla oli Bani Khalid-heimon hallitsema pieni kyla ja linnake. 1700-luvun aikana alueelle alkoi saapua Utab-heimoon kuuluneita siirtolaisia Najidista ja vuosisadan puolivaliin mennessa heidan yksi linjansa, as-Sabahien suku, oli noussut valtaan Kuwaitissa. Sama suku hallitsee Kuwaitia edelleen. 1760-luvulla tanskalainen tutkimusmatkailija Carstin Niebuhr kertoi kaupungissa olevan noin 10 000 asukasta. Viela tuolloin kaupungin asukkaiden paaasiallisia elinkeinoja olivat helmestys ja kaupankaynti. Kauppareitit kulkivat merta pitkin ja yhdistivat Kuwaitin esimerkiksi Muscatin ja Bahrainin kanssa. Joskus kaupparetkia tehtiin pitemmallekin, kuten Jemeniin ja Intiaan . Niebuhrin mukaan kaupunkilaisilla oli 800 pienta kauppalaivaa. Kauppa kulki myos maalla etenkin 1700-luvun lopulla, kun karavaanit kulkivat Persian miehittaman Basran sijaan Kuwaitin kautta. Suhteellisen varakas kaupunki heratti nykyisessa Saudi-Arabiassa vaikuttaneiden wahhabilaisten mielenkiinnon, mutta kuwaitilaisten onnistui Englannin Ita-Intian kauppakomppanian ja sittemmin vahvistuneen Osmanien valtakunnan tuella ajaa naiden sotajoukot alueelta 1800-luvun alussa. ^[4]

As-Sabahien suku jatkoi valtaansa Kuwaitissa ja 1800-luvulla kaupungissa oli arviolta 15 000?25 000 asukasta. Alue oli kaytannossa itsenainen vuoteen 1871 saakka, jolloin Osmanien valtakunta vahvisti siihenasti nimellista otettaan alueesta. Kuwaitilaiset tukivat al-Hasan maakuntaa miehittaneita osmaneja, jotka palkitsivat Kuwaitin hallitsijan kuvernoorin arvonimella. Kuwaitilaiset halusivat kuitenkin saavuttaa suuremman itsenaisyyden osmaneista ja he kaantyivat Britannian puoleen. Britit allekirjoittivatkin vuonna 1899 sopimuksen, jolla he takasivat Kuwaitin itsenaisyyden. 1900-luvun alussa kaupungissa asui kauppareittien johdosta arabien lisaksi esimerkiksi persialaisia, juutalaisia ja afrikkalaisia. Sen asukasluku oli noin 35 000 ja vuonna 1904 alueelle lahetetyn brittivirkamies J. G. Lorimerin mukaan kaupunki oli kaksinkertaistunut maantieteelliselta kooltaan edellisen vuosikymmenen aikana. Myos Kuwait karsi 1930-luvun lamasta , mutta tasta huolimatta saman vuosikymmenen aikana perustettiin terveydenhuoltojarjestelma, seka poliisi, tulli ja palokunta. ^[4]

Oljya loydettiin kaupallisesti merkittavassa mittakaavassa Kuwaitissa ensimmaisen kerran vuonna 1938, jolloin avattiin Burganin oljykentta. Kuwaitissa toimi Anglo-Persian Oil Companyn ja Gulf Oilin yhteisyrityksena vuonna 1934 perustettu Kuwait Oil Company . Toinen maailmansota hairitsi oljykentan hyodynnysta ja oljyn vienti aloitettiin vuonna 1946. Oljysta saaduilla varoilla rahoitettiin sijoituksia infrastruktuuriin, sahkontuotantoon, koulutukseen ja suolanpoistoon. Kuwait julistautui itsenaiseksi vuonna 1961, mutta se sailytti ystavyyssopimuksen Britannian kanssa. Kuwait Oil Company kansallistettiin vuonna 1975, mika toi lisaa rahaa valtion kassaan. Talouselaman kasvun myota kaupunkiin tuli siirtotyolaisia, joiden joukossa oli suuri joukko palestiinalaisia. Palestiinalaisia oli alkanut saapua vuodesta 1948 ja kaupungissa toita tehneiden palestiinalaisten joukossa oli esimerkiksi Jasser Arafat . Vuonna 1990 maassa oli yli 400 000 palestiinalaista ja suurin osa heista asui Kuwaitin kaupungissa. ^[4]

Irak hyokkasi vuonna 1990 Kuwaitiin ja sen joukot miehittivat koko maan. Vuonna 1991 Irakin joukot ajettiin maasta Persianlahden sodassa . Sodan jalkeen valtio joutui kayttamaan suuria maaria rahaa esimerkiksi infrastruktuurin korjaamiseen ja suurien ymparistotuhojen puhdistukseen. Palestiinalaiset ajettiin maasta, koska Palestiinan vapautusjarjesto oli tukenut Irakia. Kaupunki toipui taloudellisesti, vaikka sota jattikin arpensa. ^[4]

Nykyinen Kuwaitin kaupunkikuva on sekoitus perinteista ja nykyaikaista arkkitehtuuria. Yksi kaupungin symboleista ovat Kuwait Towers -tornit, jotka toimivat myos vesitorneina. Kuwaitin parlamenttitalon on suunnitellut tanskalainen arkkitehti Jørn Utzon , joka tunnetaan myos Sydneyn oopperatalon suunnittelijana. Rakennus jaljittelee perinteisen beduiiniteltan muotoja. Perinteisempiin rakennuksiin kuuluu as-Sadun talo ja Bayt al-Bader, joista jalkimmaisessa esitellaan nykyisin kasitoita. ^[4]

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kuwait (kaupunki) .

• Matkaopas aiheesta Kuwait City Wikivoyagessa (englanniksi)