Perintoprinssi Kustaa Aadolfin ja hanen puolisonsa
Sibyllan
hauta.
Kustaa Aadolf
(Gustaf Adolf Oscar Fredrik Artur Edmund;
22. huhtikuuta
1906
Tukholma
,
Ruotsi
?
26. tammikuuta
1947
Koopenhamina
,
Tanska
) oli Ruotsin perintoprinssi,
Vasterbottenin
herttua ja Ruotsin nykyisen kuninkaan
Kaarle XVI Kustaan
isa.
[1]
Kustaa Aadolfin vanhemmat olivat Ruotsin kruununprinssi
Kustaa Aadolf
(myohemmin kuningas Kustaa VI Aadolf), kuningas
Kustaa V
:n poika, ja taman vaimo
Margareta
. Han meni naimisiin 19. lokakuuta 1932 prinsessa
Sibyllan
kanssa, joka oli Kustaa Aadolfin tavoin
kuningatar Viktorian
lapsenlapsenlapsi; Sibylla ja Kustaa Aadolf olivat siis pikkuserkuksia. Heille syntyi nelja tytarta,
Margaretha
(s.
1934
),
Birgitta
(s.
1937
),
Desiree
(s.
1938
) ja
Christina
(s.
1943
) seka poika
Carl Gustaf
(s.
1946
).
Perintoprinssi Kustaa Aadolfin suhtautumista
natsi-Saksaan
ja natseihin on joskus vaitetty myonteiseksi. Perintoprinssi oli naimisissa saksalaisen
Saksi-Coburg-Gothan
prinsessan Sibyllan kanssa. Taman isa, prinssi
Charles Edward
, oli
Saksan kansallissosialistinen tyovaenpuolueen
jasen toimien lukuisissa natsi-Saksan tehtavissa, muun muassa Saksan Punaisen Ristin puheenjohtajana. Asia heratti muun muassa
maaliskuussa
2006
paljon keskustelua ja sai jopa Ruotsin hovin kiistamaan vaitteet. Hovin edustajan mukaan Kustaa Aadolf hoiti natsi-Saksassa ainoastaan diplomaattisia asioita.
Syyskuun 7.?8. paivana 1940 Suomi, Ruotsi ja Saksa kavivat yleisurheilun kolmimaaottelun
Helsingin olympiastadionilla
, jonka piti olla olympianayttamona jo kesalla 1940. Tapahtuma nahtiin merkkina ajan muuttumisena eli Saksan lahentymisena Suomen suuntaan. Paikalla oli arvovaltainen kutsuvieraskatsomo. Kuvassa vasemmalta
Suomen Urheiluliiton
puheenjohtaja
Urho Kekkonen
, sotamarsalkka
Mannerheim
, Ruotsin perintoprinssi Kustaa Aadolf, paaministeri
Risto Ryti
ja Saksan urheilujohtaja
Hans von Tschammer und Osten
.
Kustaa Aadolf ilmaisi tukensa Suomelle
jatkosodassa
ja olisi jopa halunnut osallistua vapaaehtoisena
talvisotaan
, mutta suunnitelma kaatui Ruotsin kuninkaan vastustukseen.
[2]
Valirauhan
aikana syyskuussa 1940 perintoprinssi Kustaa Aadolf oli kunniavieraana aikansa merkittavassa urheilutapahtumassa yleisurheilun kolmimaaottelussa Suomi-Ruotsi-Saksa, koska han oli
Ruotsin urheilun valtakunnanliiton
puheenjohtaja. Jatkosodan hyokkaysvaiheen aikaan syksylla 1941 Kustaa Aadolf vieraili Suomessa
Mikkelin
paamajassa
ja teki edelleen kiertomatkan rintamalle
Ita-Karjalaan
, muun muassa
Pitkarantaan
ja
Kontupohjaan
. Toisen kerran jatkosodan aikana han vieraili Suomessa kevaalla 1942.
[3]
Ruotsin urheilun valtakunnanliiton puheenjohtajuuden lisaksi perintoprinssi Kustaa Aadolf toimi myos Ruotsin olympiakomitean, Ruotsin metsastysliiton ja Kansainvalisen partiokomitean puheenjohtajana. Han osallistui
Berliinin olympialaisiin 1936
Ruotsin ratsastusjoukkueessa, mutta hanen suorituksensa hylattiin, koska hanen hevosensa kieltaytyi esteesta.
[1]
Kustaa Aadolf kuoli lento-onnettomuudessa
Koopenhaminassa
26. tammikuuta
vuonna
1947
. Prinssi ja kaksi seuralaista olivat palaamassa
Tukholmaan
metsastysretkelta ja
Hollannin
vierailulta, missa han oli ollut tapaamassa kruununprinsessa
Julianaa
ja
prinssi Bernhardia
.
KLM:n
Douglas DC-3
-lentokone PH-TCR
Amsterdamista
Tukholmaan teki valilaskun
Koopenhaminan lentoasemalle
. Valilaskun jalkeen se nousi ja oli yltanyt 50 metriin, kun kone putosi nokalleen maahan ja rajahti. Kaikki 16 matkustajaa ja kuusi miehiston jasenta saivat surmansa. Syyna onnettomuuteen oli paikalleen unohtunut korkeusvakaimen lukitussokka.
[4]
Kustaa Aadolfin kuoleman aikaan prinssi Carl Gustaf, tuleva kuningas
Kaarle XVI Kustaa
, oli vajaan vuoden ikainen. Kustaa Aadolf oli kuollessaan toisena kruununperimysjarjestyksessa heti isansa kruununprinssi
Kustaa Aadolfin
jalkeen.
|
|---|
| | Kansainvaliset
| |
|---|
| | Kansalliset
| |
|---|
| | Taiteenala
| |
|---|
| | Henkilot
| |
|---|
| | Muut
| |
|---|
|