Kunniaritarikunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kunniaritarikunnat eli lyhemmin ritarikunnat ovat hallitsijoiden tai valtioiden perustamia organisaatioita, jotka jakavat kunnia- ja ritarimerkkeja.

Nimitys ritarikunta tarkoittaa alkujaan ristiretkien aikaan (1100-luku) perustettuja hengellisia ritarikuntia , joiden tehtavana oli suojella pyhiinvaeltajia. Sellaisia olivat esimerkiksi Temppeliherrat , Johanniitat ja Saksalainen ritarikunta .

Eurooppaan syntyi 1300-luvulla myos maallisia ritarikuntia, joihin kuninkaat kutsuivat aatelismiehia jaseniksi. Nama olivat osa vallankayttoa. Varhaisin ja ehka tunnetuinkin naista oli Sukkanauharitarikunta Englannissa . Muita tunnettuja maallisia ritarikuntia olivat Kultaisen taljan ritaristo Burgundissa seka valakialainen Lohikaarmeen ritarikunta . Maalliset ritarikunnat edustivat aristokraattista romantiikkaa ja mystiikkaa, jonka avulla hallitsijat yrittivat luoda tiiviita henkilokohtaisia siteita itsensa ja aateliston valille.

Nykyiset kunniaritarikunnat ovat vain nimellisesti yhdistyksia. [1] Niiden kaytannossa ainoana toimintamuotona on ritari- eli kunniamerkkien myontaminen ansioituneille henkiloille, joita ritarimerkin saatuaan pidetaan ritarikunnan jasenina. Ritarikuntien johtajasta kaytetaan nimitysta suurmestari , ja tavallisimmin sellaisena toimii valtion paamies, joka myos paattaa, kenelle ritarimerkki myonnetaan. Kunniaritarikuntien kunniamerkit on jaettu eri luokkiin arvon mukaan. Ritarikunnat on rajattu joko pelkastaan sotilaille tai sotilaille ja siviileille jaettaviin.

Entisaikaan useimmissa Euroopan maissa, Britanniassa viela nykyisinkin, korkean ritarikunnan ansiomerkin saanut saa ritarin aatelisarvon , joka ei ole nykyisin perinnollinen, mutta oikeuttaa usein kunnioittavaan puhutteluun, kuten Sir englanninkielisissa maissa. Suomessa alimpien aatelisarvojen puhuttelu oli Teidan jalosukuisuutenne Venajalta tulleen tavan mukaan, joka perustui Pietari I Suuren arvojarjestysluetteloon . Useimmissa muissakin maissa on kunniaritarikuntia, mutta niiden kunniamerkkien saamisesta ei myonneta aatelisarvoa.

Suomalaiset ritarikunnat

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suomessa on nykyisin kolme virallista ja yksi puolivirallinen ritarikunta. Suluissa perustamisvuosi.

Viralliset:

Puolivirallinen:

Kuuluisia kunniaritarikuntia

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  1. Iso tietosanakirja, 11. osa (Renqvist-Sielutiede), art. Ritarikunta, Otava 1937
  2. Ordo Sancti Constantini Magni ks. www.ocmonline.org

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]