|
Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista.
Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin
tarkistettavissa olevia
lahteita ja merkitsemalla ne
ohjeen
mukaan.
|
Kunniaritarikunnat
eli lyhemmin
ritarikunnat
ovat hallitsijoiden tai valtioiden perustamia organisaatioita, jotka jakavat
kunnia-
ja ritarimerkkeja.
Nimitys ritarikunta tarkoittaa alkujaan
ristiretkien
aikaan (1100-luku) perustettuja
hengellisia ritarikuntia
, joiden tehtavana oli suojella pyhiinvaeltajia. Sellaisia olivat esimerkiksi
Temppeliherrat
,
Johanniitat
ja
Saksalainen ritarikunta
.
Eurooppaan
syntyi 1300-luvulla myos maallisia ritarikuntia, joihin kuninkaat kutsuivat
aatelismiehia
jaseniksi. Nama olivat osa vallankayttoa. Varhaisin ja ehka tunnetuinkin naista oli
Sukkanauharitarikunta
Englannissa
. Muita tunnettuja maallisia ritarikuntia olivat
Kultaisen taljan ritaristo
Burgundissa
seka
valakialainen
Lohikaarmeen ritarikunta
. Maalliset ritarikunnat edustivat aristokraattista
romantiikkaa
ja mystiikkaa, jonka avulla hallitsijat yrittivat luoda tiiviita henkilokohtaisia siteita itsensa ja aateliston valille.
Nykyiset kunniaritarikunnat ovat vain nimellisesti yhdistyksia.
[1]
Niiden kaytannossa ainoana toimintamuotona on ritari- eli
kunniamerkkien
myontaminen ansioituneille henkiloille, joita ritarimerkin saatuaan pidetaan ritarikunnan jasenina. Ritarikuntien johtajasta kaytetaan nimitysta
suurmestari
, ja tavallisimmin sellaisena toimii valtion paamies, joka myos paattaa, kenelle ritarimerkki myonnetaan. Kunniaritarikuntien kunniamerkit on jaettu eri luokkiin arvon mukaan. Ritarikunnat on rajattu joko pelkastaan sotilaille tai sotilaille ja siviileille jaettaviin.
Entisaikaan useimmissa Euroopan maissa,
Britanniassa
viela nykyisinkin, korkean ritarikunnan ansiomerkin saanut saa ritarin
aatelisarvon
, joka ei ole nykyisin perinnollinen, mutta oikeuttaa usein kunnioittavaan puhutteluun, kuten
Sir
englanninkielisissa maissa. Suomessa alimpien aatelisarvojen puhuttelu oli
Teidan jalosukuisuutenne
Venajalta tulleen tavan mukaan, joka perustui
Pietari I Suuren arvojarjestysluetteloon
. Useimmissa muissakin maissa on kunniaritarikuntia, mutta niiden kunniamerkkien saamisesta ei myonneta aatelisarvoa.
Suomessa on nykyisin kolme virallista ja yksi puolivirallinen ritarikunta. Suluissa perustamisvuosi.
Viralliset:
Puolivirallinen:
- ↑
Iso tietosanakirja, 11. osa (Renqvist-Sielutiede), art. Ritarikunta, Otava 1937
- ↑
Ordo Sancti Constantini Magni ks. www.ocmonline.org