Tahan artikkeliin tai sen osaan on merkitty lahteita , mutta niihin ei viitata. Ala poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisatty. Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkelille asianmukaisia viitteita . Lahteettomat tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa . Tarkennus: Laitetut viitteet ovat lahinna naennaisviitteita

Korsholman linnalaani ^[2] oli keskiaikainen ruotsalainen linnalaani Peramerta ymparoivalla alueella. Linnalaani ulottui alun perin Uumajan seudulta lannessa aina Vaasaan saakka idassa. Se sai nimensa Vaasan edustalla olevasta Korsholman linnasta , joka mainitaan ensimmaisen kerran 1384 Bo Joninpoika Gripin testamentissa nimella Krytzeborg .

Bo Joninpoika oli vuodesta 1374 ollut kaikkien Suomen laanien seka Suur- Halsinglandin hallitsija. Hanen kuolemansa jalkeen vitaaliveljet kuten Arent Styke olivat herroina Korsholmassa, mutta luovuttivat 1399 linnan alueineen kruunulle. Kuningatar Margareeta I asetti entisen vitaaliveljen Otte Peccatelin linnanvoudiksi. Bridget Ottentytar Peccatel, joka oli todennakoisesti hanen tyttarensa, nai vuonna 1428 Nils Gustafinpoika Batin Rossvikin suvusta. Hanesta tuli seuraava Korsholman linnan vouti.

Viimeistaan tahan aikaan Perameren ymparisto muodosti erillisen linnalaaniin. Hallinnollinen yhteys Halsinglandiin oli lopullisesti katkennut.

Vuonna 1413 tehtiin verollepano seuraavissa Korsholman linnalaanin pitajissa: Mustasaari , Kyro , Kemi ja Ranta (muodostivat yhden pitajan), Tornio , Luulaja , Piitime , Skelleftea , Lovanger , Bygdea ja Uumaja .

Nils Gustafinpojan kuoleman jalkeen valtionhoitaja Kaarle VIII Knuutinpoika Bonde otti haltuunsa Korsholman linnalaanin ja koko Suomen . Hanen vastustajansa Krister Niilonpoika Vaasa onnistui kuitenkin voittamaan kuningas Kristoferin luottamuksen ja sai riistettya Kaarle Knuutinpojalta suuren osan laanista. Ratkaisu johti siihen etta Korsholman linnalaani jaettiin vuonna 1435 kahteen laamannikuntaan Upsalan ja Turun hiippakuntien valisen rajan mukaisesti, Kemijoesta hieman pohjoiseen.

Vuonna 1441 myos itse laani jaettiin saman rajan mukaisesti. Entisen suurlaanin lansiosaa alettiin nimittaa Vasterbotteniksi ja itaosaa Pohjanmaaksi ( ruots. Osterbotten ). Tasta lahtien Korsholman laani kasitti ainoastaan Pohjanmaan. Kaarle Knuutinpojan jalkeen laania hallitsivat useat muut Ruotsin ylimykset. Tunnetuimpia heista on Sten Sture vanhempi . Vuoden 1634 laaniuudistuksen jalkeen entisen Korsholman linnalaanin alue tuli kuulumaan Pohjanmaan laaniin

Viela vuonna 1569 kayttivat Vasterbottenin talonpojat Korsholman laanin lansiosan (provincie Corsholms partis occidentalis) sinettia, jossa kaksi karhua hyokkaa miesta vastaan. Silla sinetoitiin saadyn uskollisuudenvala Juhana III :lle.

• Wallerstrom, Thomas (1995). Norrbotten, Sverige och medeltiden. Lund Studies in Medieval Archaeology 15:1. Sivut 13?14
• Ovre Norrlands historia, del I: tiden till 1600. 1962. Sivut 179?201