Koadjuuttorisota

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Koadjuuttorisota
Paivamaara:

1556 ? 1557

Paikka:

Liivinmaa

Lopputulos:

Puolalaismielisten voitto.

Osapuolet

Liivinmaan ritarikunta

Riian arkkihiippakunta
Puola-Liettua

Komentajat

Wilhelm von Furstenberg

Wilhelm von Brandenburg

Koadjuuttorisota oli Vanhalla-Liivinmaalla vuosina 1556?1557 kayty sisallissota . Sodan osapuolina olivat puolalaismielinen Riian arkkipiispa ja tata vastustanut Liivinmaan ritarikunta . Sota paattyi Puolan sekaantumiseen sotaan ja Posvolissa vuonna 1557 solmittuun puolustus- ja hyokkaysliittoon.

Riian arkkihiippa Wilhelm von Brandenburg .

Riian arkkipiispana toimi ennen sotaa maakreivi Wilhelm, jolla oli laheiset suhteet veljeensa, Preussia johtaneeseen Albrektiin ja serkkuunsa Puolan kuninkaaseen Sigismund II:een . Wilhelm oli lisaksi koonnut ymparilleen puolalaispuolueen, jota han aikoi kayttaa noustakseen Vanhan-Liivinmaan johtoon. Lahentaakseen suhteita Puolaan Wilhelm valitsi koadjuuttorikseen Mecklenburgin herttuan Kristoferin. [1] Lisaksi han solmi suhteet ritarikunnan puolalaismieliseen maamarsalkkaan Jaspar Munsteriin , joka pyrki puolestaan ritarikunnan koadjuuttoriksi. Munsterin sijaan ritarikunta valitsi kuitenkin koadjuuttorikseen puolalaisvastaisen Wilhelm von Furstenbergin . [2]

Kun ritarikunnalle oli paljastunut puolalaismielisten valtapyrkimykset, se hyokkasi Riian arkkihiippakuntaan ja valtasi kaikki alueen linnat. Myos itse arkkipiispa ja hanen koadjuuttorinsa jaivat vangeiksi. Tapahtumien seurauksena Puola keskitti runsaasti joukkoja rajalle ja pakotti nain ritarikunnan kanssaan neuvotteluihin. [3] Neuvotteluihin lahti ritarikunnan Furstenberg, joka oli talla valin valittu maamestariksi. [2]

Puolalaiset ja ritarikunta solmivat sodan paattaneen sopimuksen Posvolissa syyskuussa 1557. Sopimuksen mukaan Riian arkkipiispa ja hanen koadjuuttorinsa palautettiin virkoihinsa ja ritarikunnan oli pakko solmia hyokkays- ja puolustusliitto Puolan kanssa. Liiton oli maara tulla voimaan Puolan ja Venajan valisen valirauhansopimuksen rauettua viiden vuoden kuluttua. Posvolin sopimus lisasi merkittavasti puolalaisten vaikutusvaltaa Liivinmaalla, mutta se ei tarjonnut suojaa ulkoista hyokkaysta vastaan. Venaja hyokkasikin maahan vuoden kuluttua ja aloitti Vanhan-Liivinmaan hajoamiseen johtaneen Liivinmaan sodan . [2]

  • Vilho Niitemaa:  Baltian historia . taydentanyt Kalervo Hovi. Helsinki: Kustannusosakeyhtio Tammi, 1991. ISBN 951-30-9112-0 .
  • Seppo Zetterberg:  Viron Historia . Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 9517465203 .
  1. Niitemaa ja Hovi 1991, s. 162
  2. a b c Niitemaa ja Hovi 1991, s. 163
  3. Zetterberg 2007, s. 159

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]