Tassa artikkelissa tai sen osassa aihetta kasitellaan lahinna Suomen tai suomalaisten nakokulmasta . Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin nakokulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisaa tietoa saattaa olla keskustelusivulla .

Kirurgi on laakari , joka suorittaa leikkauksia . Kouluttautuakseen kirurgiksi Suomessa ensin tulee suorittaa 6-vuotinen laaketieteen lisensiaatin (LL) tutkinto ja sen lisaksi erikoislaakarin kuusi vuotta kestava tutkinto.

Kirurgisia erikoistumisaloja Suomen laaketieteellisissa tiedekunnissa ovat:

• gastroenterologinen kirurgia (eli maha-suolikirurgia)
• kasikirurgia
• lastenkirurgia
• plastiikkakirurgia
• suu- ja leukakirurgia (yhteinen erikoisala hammaslaaketieteen kanssa)
• sydan- ja rintaelinkirurgia
• verisuonikirurgia
• yleiskirurgia
• ortopedia (tuki- ja liikuntaelimiston kirurgia)
• neurokirurgia (eli aivojen ja hermoston kirurgia)
• traumatologia (Suomessa sisaltyy ortopedian opetukseen)
• urologia

Erikoislaakaritutkintoon kuuluu yhdeksan kuukautta kestava perusterveydenhuollon jakso, kahden vuoden ja kolmen kuukauden mittainen kirurgian runkokoulutusvaihe, seka kolme vuotta kestava eriytyva koulutus. Runkokoulutusvaihe palvellaan paasaantoisesti yliopistosairaalan ulkopuolisissa sairaaloissa kaytannon tyossa sairaalalaakarina, eri kirurgian osa-alueilla. Runkokoulutuksen jalkeen suoritettava eriytyva koulutusosio palvellaan paasaantoisesti yliopistosairaalassa, yhteensa kolmen vuoden ajan.

Neurokirurgiaan erikoistuminen ei sisalla kirurgian runkokoulutusta, vaan erikoistuminen tapahtuu erillisessa koulutusohjelmassa.

Suu- ja leukakirurgiaan erikoislaakarit ovat suorittaneet joko hammaslaaketieteen tai laaketieteen lisensiaatin tutkinnon seka vuodesta 1999 lahtien kuuden vuoden kirurgisen erikoistumisjakson. Suu- ja leukakirurgian erikoistuminen hammaslaaketieteen puolelta sisaltaa valikoidusti kolme vuotta yleislaaketieteen opintoja (mm. sisataudeista mutta ei gynekologiasta) seka kolme vuotta kirurgian opintoja. Yleislaakarin erikoistuminen suu- ja leukakirurgiaan sisaltaa hammaslaaketieteen yleisia opintoja seka kirurgian opintoja. Hammaslaaketieteen lisensiaatti voi suu- ja leukakirurgiaan erikoistuessaan opiskella opintosuunnitelmansa lisaksi viela yhden vuoden lisaa, jolloin han saavuttaa erikoistumisensa lisaksi myos laaketieteen lisensiaatin tutkinnon.

Laaketieteen ja kirurgian tohtorin (LKT) tutkinto on Helsingin yliopiston nykyisen laaketieteen tohtorin (LT) tutkinnon vanha tutkintonimike, joka ei valttamatta tarkoita sita, etta laakari olisi koulutukseltaan kirurgi.

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kirurgi .

• Kirurgin haastattelu
• Suomen Kirurgiyhdistys r.y
• Laakari