Tassa artikkelissa tai sen osassa aihetta kasitellaan lahinna Suomen tai suomalaisten nakokulmasta . Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin nakokulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisaa tietoa saattaa olla keskustelusivulla . Tasmennys: Suomen lisaksi kirkollisveroa kerataan monissa muissakin maissa.

Kirkollisvero Suomessa on Suomen evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon kunnallisveroa maksavien jasenten maksama vero. Kirkollisvero maksetaan paikalliselle seurakunnalle tai seurakuntayhtymalle. Veroprosentti vaihtelee paikkakunnittain. Kirkollisvero koskee edella mainittuihin kirkkoihin kuuluvia. Muilla uskonnollisilla yhdyskunnilla ei ole verotusoikeutta, mutta ne voivat peria jasenmaksua muiden yhdistysten tapaan. ^lahde?

Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista. Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin tarkistettavissa olevia lahteita ja merkitsemalla ne ohjeen mukaan.

Nykyisen kaltaisen rahamaaraisen kirkollisveron perinta alkoi vuonna 1923. Jo vuosisatoja aikaisemmin maksuja kirkolle on peritty aikakauden ja paikallisten elinkeinojen mukaan rahan lisaksi esimerkiksi haukina, rukiina ja muina luonnontuotteina tai tyovelvollisuutena pappilan kunnostamiseen. Maksut ovat jakautuneet eri aikoina eri tavoin papin, seurakunnan ja tuomiokapitulin kesken.

Kirkollisvero perittiin erillisena maksuna vuoteen 1959 saakka. Sen jalkeen vero on kuulunut ennakkoperinnan piiriin. Vuoden 1960 muutos oli periaatteessa vain tekninen, mutta kaytannossa erittain merkittava: rastiin jaaneiden verojen maara putosi murto-osaan, ja samalla kirkosta eroaminen tyrehtyi niin, etta eroajia oli vain aavistuksen enemman kuin liittyjia. Eroaminen kasvoi uudelleen vuonna 1969, mutta taman muutoksen syy ei ollut verotus.

Nimestaan huolimatta kirkollisveroa ei makseta kirkolle vaan paikalliselle seurakunnalle tai seurakuntayhtymalle. Evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen seurakunnan jasenyys maaraytyy asuinpaikan perusteella. Poikkeuksia ovat Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvat Olaus Petrin seurakunta ja Suomen saksalainen evankelis-luterilainen seurakunta , joissa jasenen asuinkunta ei vaikuta kirkollisveron maaraan. ^[1]

Kukin seurakunta tai seurakuntayhtyma paattaa itse kirkollisveron suuruuden. Pienemmillaan vuonna 2015 vero oli yksi prosentti ( Espoon , Helsingin , Kauniaisten , Vantaan ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymat ) enimmillaan 2010 kaksi prosenttia. ^[2] Iniossa oli vuonna 2004 maan korkein kirkollisvero, 2,25 prosenttia (vuoden 2009 alusta lahtien kuntaliitoksen myota osa Paraisten seurakuntayhtymaa). ^[3] Keskimaarin evankelis-luterilaisten kirkollisvero on 1,39 prosenttia vuonna 2022. ^[4]

Kirkollisvero peritaan edellisen vuoden viimeisen paivan tilanteen mukaan. Ellei vuoden paattyessa kuulu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon tai ortodoksiseen kirkkoon kuuluvaan seurakuntaan eika maksa kunnallisveroa, ei seuraavalta vuodelta mene kirkollisveroa. Jos seurakunnan jasen eroaa kirkosta viimeistaan vuoden viimeisena paivana, han valttyy seuraavan vuoden kirkollisverolta. Henkilon liittyessa kirkkoon ei liittymisvuodelta viela perita kirkollisveroa. Jos seurakunnan jasen muuttaa kesken vuoden, kirkollisvero maksetaan muuttovuodelta sille seurakunnalle, jonka jasen oli edellisen vuoden lopussa. Seurakunnan jasenten lisaksi myos kuolinpesat voivat olla kirkollisverovelvollisia. ^[5]

Kirkollisvero suoritetaan kunnallisverotuksessa verotettavien tulojen mukaan. Kirkollisveroa koskevat yleiset saannokset verotuksen toimittamisesta: vero on ulosottokelpoista, oikaisua voi vaatia kuten muistakin veroista, vero katsotaan pakolliseksi menoksi sosiaalietuuksien maaraa laskettaessa jne.

Kunnallisverosta kohtuullisuusperusteilla vapautettu vapautuu automaattisesti myos kirkollisverosta. Kirkkolain (1054/1993) 15 luvun 2 §:n mukaan kirkollisverosta voi anoa taydellista tai osittaista vapautusta evankelis-luterilaisen seurakunnan kirkkoneuvostolta tai yhteiselta kirkkoneuvostolta. Vastaavasti ortodoksisen kirkon jasen voi anoa vapautusta seurakunnanneuvostolta. ^[6]

Kirkollisveroprosentin vahvistaa evankelis-luterilaisilla kirkkovaltuusto tai yhteinen kirkkovaltuutusto ja ortodokseilla seurakunnanvaltuusto. ^lahde?

Kirkollisveroa maksoi vuonna 2013 yhteensa 2,9 miljoonaa veronmaksajaa. Veron tuotto oli 916 miljoonaa euroa. ^[7]

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen selvityksen perusteella kirkollisveron nousu ei kuitenkaan nay eroamisina kirkosta. ^[8] Eroakirkosta.fi -sivuston mukaan se kautta eronneiden yleisin ilmoittama erosyy oli vuonna 2019 kirkollisvero. Syy kuitenkin vaihtelee eri vuosina. Kirkkoon voi liittya kesalla 2009 avatun kirkkoon.fi:n kautta. ^[9]

Yritykset maksoivat Suomessa kirkolle kymmenyksia jo keskiajalta lahtien. Myllyt, sahat, vuorikaivokset ja tehtaat osallistuivat paikallisseurakunnan papin palkkaukseen. ^[10]

Yrityksilta perittiin kirkollisveroa vuoteen 1993 asti. Kirkko ja valtio -komitea esitti mietinnossaan vuonna 1977, etta yhtioiden ja muiden yhteisojen maksama kirkollisvero olisi jaettu eri uskonnollisten yhdys­kuntien kesken niiden jasen­maarien suhteessa. Uskonto­kuntiin kuulumattomien osuus olisi mennyt valtiolle. ^[11]

Vuoden 1993 jalkeen erillinen yhteisojen ja yritysten kirkollisvero lopetettiin. Tilalle otettiin kayttoon yhteisovero , joka peritaan mm. osakeyhtioiden ja osuuskuntien tuloksesta. Yhteisoveron tuotosta tilitettiin osa evankelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle, tai oikeammin paikallisseurakunnille, valtiontukena. Osuuden suuruuteen ei vaikuttanut se, moniko yhteison tyontekijoista, jasenista tai omistajista kuului seurakuntaan. Osuus katsottiin korvaukseksi kirkon suorittamista yhteiskunnallisista palveluksista kuten hautaustoimesta, kirkonkirjojen pidosta (vaestokirjanpito) ja historiallisten rakennusten yllapidosta (kulttuuriperinnon yllapito). ^lahde?

Vuonna 2013 seurakuntien osuus yhteisoveron tuotosta oli 2,35 prosenttia. ^[12] Rahasta 99,92 prosenttia sai Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja 0,08 prosenttia ortodoksinen kirkko. Vuosina 2007-2012 tuotto-osuus vaihteli 95 ja 133 miljoonan euron valilla. ^[13] Yhteisoveron tuotto ei riittanyt kattamaan yhteiskunnallisten palvelusten hoitamisesta koituneita kustannuksia vuonna 2012. ^[14]

Seurakuntien saama yhteisovero-osuus poistui vuoden 2016 alusta. Se korvattiin valtion rahoituksella. ^[15]

• Verotus Suomessa
• Verotuksen historia Suomessa

• Verotus Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sivuilla ( Arkistoitu ? Internet Archive)