Kirkkoisiksi
kutsutaan
kristinuskon
alkuvaiheen ensimmaisia ja vaikutusvaltaisimpia
teologeja
ja kirjoittajia, jotka ovat luoneet pohjan koko kristinuskon teologialle.
Kirkkoisat vaikuttivat aikana, jolloin kristillinen oppi, teologia ja elama muotoutuivat voimakkaasti, toiselta vuosisadalta 500-luvulle. Tata ajanjaksoa kutsutaan kirkkohistoriassa patristiseksi ajaksi heidan mukaansa (
latinan
sanasta
patres
, ”isat”). Nimitys kirkkoisa on myohemmin, lahinna
keskiajalla
, annettu kunnianimitys niille kirkon opettajille, joiden on katsottu saavuttaneen yleiskirkollisen auktoriteettiaseman kirkon piirissa.
Ensimmaisia kristillisia kirjoittajia ja teologeja, jotka elivat kahden ensimmaisen sukupolven aikana
apostolien
jalkeen, kutsutaan
apostolisiksi isiksi
tai apostolisiksi kirkkoisiksi. Heidan oletetaan tunteneen joitain apostoleja henkilokohtaisesti. Myohaisemmat kirkkoisat taas tunsivat apostolien perinnon suullisena ja kirjallisena perimatietona. Kirkkoisilla ei siis tarkoiteta kristinuskon alkuaikojen marttyyreja, askeetteja tai muita
pyhimyksia
? suurin osa on tosin julistettu pyhimyksiksi myohemmin ? ei myoskaan
apostoleja
eika
Uuden testamentin
kirjojen kirjoittajia.
Kirkkoisien merkittavin aikaansaannos on heidan edustamansa kristinuskon haaran (joka oli suhteellisen yhtenainen vuoteen 1054, jolloin se jakautui lantiseen
katoliseen
ja itaiseen
ortodoksiseen
kirkkoon) maarittely suhteessa
antiikin filosofiaan
,
monijumalaisiin
uskontoihin
seka muihin kilpaileviin kristinuskon tulkintoihin. Tama maarittely on tapahtunut kirkon opin tasmennys- ja maarittelytyon kautta (saarnat, teologiset kirjoitukset, kirkolliskokoukset), julkisissa seka yksityisissa elamanohjeissa (saarnat, kirjeet, moraaliset kirjoitukset) seka kristinuskoa puolustavissa kirjoituksissa (
apologiat
).
Ekumeenisten kirkolliskokousten
paatoksiin ja
Raamatun
kaanonin
muodostumiseen kirkkoisien vaikutus on ollut ratkaiseva.
Kirkkoisat jaetaan usein kahteen ryhmaan, naiden kirjoituksissaan kayttaman kielen mukaan: latinalaisiin ja kreikkalaisiin kirkkoisiin. Kuitenkin esimerkiksi kreikkalaiset kirkkoisat olivat tunnettuja opettajia myos lantisen Valimeren latinankielisella alueella ja painvastoin ? 'kirkkoisyys' sisaltaa ajatuksen kirkkoisan opetuksen luonteesta yleisena ja (teoriassa) koko kristilliseen maailmaan levinneena. Osa kirkkoisista kirjoitti muilla kuin latinan ja kreikan kielilla. Esimerkiksi
Pyha Efraim Syyrialainen
kirjoitti syyriaksi, mutta hanen teoksiaan kaannettiin jo varhain ja laajalti kreikaksi ja latinaksi.
Kirkkoisien ajattelua, tyota ja opetusta tutkivaa tieteenhaaraa kutsutaan
patristiikaksi
. Kirkkoisien teoksista on koottu laitoksia nimella
Patrologia
.
Kaikkein ensimmaisia kirkkoisia kutsutaan apostolisiksi isiksi, koska on ajateltu nailla olleen suoran kontaktin apostoleihin ja naiden opetukseen. Merkittavimmat olivat:
Kuuluisimmat latinalaiset kirkkoisat olivat:
Kuuluisimmat kreikkalaiset kirkkoisat olivat:
Edella lueteltujen tunnetuimpien kirkkoisien lisaksi joukkoon voidaan lukea useita muita ensimmaisten vuosisatojen kristillisia apologeetteja, muita kirjoittajia ja piispoja.
Katolisessa kirkossa
Pyhan Johannes Damaskoslaisen
, joka eli 700-luvulla, katsotaan perinteisesti olleen viimeinen kirkkoisista, ja samalla ensimmaisia
skolastikoista
.
Ortodoksinen kirkko
ei varsinaisesti katso kirkkoisien ajan paattyneen koskaan, ja laskee mukaan myos muita myohaisempia, vaikutusvaltaisia teologeja.
Aavikkoisat olivat varhaisia munkkeja, jotka elivat Egyptin autiomaassa. Vaikka he eivat kirjoittaneet paljon, heidan vaikutuksensa oli suuri. Heihin kuuluvat muiden muassa
Pyha Antonius Suuri
ja
Pyha Pakhomios
. Suuri maara heidan lyhyista sanonnoistaan on koottu teokseen
Apophthegmata Patrum
.
- Halldorf, Peter:
21 kirkkoisaa. Kristillisen uskon muotoutumisen historiaa
. (21 kyrkofader. Historien om hur kristendomen formades, 2000.) Suomentanut Jorma Aspegren. Kokkola: Barents Publishers-Fin, 2001.
ISBN 952-5179-11-7
.
- Metropoliitta Johannes:
Kirkkoisien perinto
. Pieksamaki: Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto, 1984.
ISBN 951-9071-66-0
.
- Russell, Bertrand:
Lansimaisen filosofian historia 1
. (History of Western Philosophy, 1946.) Suomentanut J. A. Hollo. 9. painos (1. painos 1948). Helsinki: WSOY, 1999.
ISBN 951-0-17867-5
.
- Surakka, Aari:
Patrologia. Johdanto kirkon isien kirjoituksiin ja niihin sisaltyvaan oppiin
. Rauschen-Nowackin teosta "Zarys patrologji, pisma ojcow ko?ciola i nauka w nich zawarta" noudattaen laatinut Aari Surakka, pastori, pappisseminaarin opettaja. Kuopio: Suomen ortodoksinen kirkollishallitus, 1959.