Osa artikkelisarjaa
Kristinusko
Jeesus Kristus Syntyma Ristiinnaulitseminen Ylosnousemus
Raamattu Vanha testamentti Uusi testamentti Evankeliumi Raamatun kaanon
Teologia Jumala Kolminaisuus Isa Poika Pyha Henki Apologetiikka Kaste Kirkko Kristologia Lahetystyo Pelastus Uskontunnustus
Historia Aikajana Apostolit Pietari Paavali Maria Varhaiskristillisyys Kirkkoisat Konstantinus Kirkolliskokoukset Augustinus Suuri skisma Ristiretket Akvinolainen Uskonpuhdistus Luther
Tunnustuskunnat Lantinen Katolinen Protestantismi Adventismi Anabaptismi Anglikanismi Baptismi Kalvinismi Evankelikalismi Pyhitysliike Luterilaisuus Metodismi Helluntaiheratys Itainen Idan katoliset kirkot Ortodoksinen kirkko Orientaaliortodoksiset kirkot Restorationismi Jehovan todistajat Myohempien aikojen pyhien liike Ykseyshelluntailaisuus
Muuta aiheesta Jumalanpalvelus Kirkko Kirkkovuosi Taide Kritiikki Ekumenia Musiikki Rukous Saarna Symbolit
Kristinuskon teemasivu
n k m

Kirkkoisiksi kutsutaan kristinuskon alkuvaiheen ensimmaisia ja vaikutusvaltaisimpia teologeja ja kirjoittajia, jotka ovat luoneet pohjan koko kristinuskon teologialle.

Kirkkoisat vaikuttivat aikana, jolloin kristillinen oppi, teologia ja elama muotoutuivat voimakkaasti, toiselta vuosisadalta 500-luvulle. Tata ajanjaksoa kutsutaan kirkkohistoriassa patristiseksi ajaksi heidan mukaansa ( latinan sanasta patres , ”isat”). Nimitys kirkkoisa on myohemmin, lahinna keskiajalla , annettu kunnianimitys niille kirkon opettajille, joiden on katsottu saavuttaneen yleiskirkollisen auktoriteettiaseman kirkon piirissa.

Ensimmaisia kristillisia kirjoittajia ja teologeja, jotka elivat kahden ensimmaisen sukupolven aikana apostolien jalkeen, kutsutaan apostolisiksi isiksi tai apostolisiksi kirkkoisiksi. Heidan oletetaan tunteneen joitain apostoleja henkilokohtaisesti. Myohaisemmat kirkkoisat taas tunsivat apostolien perinnon suullisena ja kirjallisena perimatietona. Kirkkoisilla ei siis tarkoiteta kristinuskon alkuaikojen marttyyreja, askeetteja tai muita pyhimyksia ? suurin osa on tosin julistettu pyhimyksiksi myohemmin ? ei myoskaan apostoleja eika Uuden testamentin kirjojen kirjoittajia.

Kirkkoisien merkittavin aikaansaannos on heidan edustamansa kristinuskon haaran (joka oli suhteellisen yhtenainen vuoteen 1054, jolloin se jakautui lantiseen katoliseen ja itaiseen ortodoksiseen kirkkoon) maarittely suhteessa antiikin filosofiaan , monijumalaisiin uskontoihin seka muihin kilpaileviin kristinuskon tulkintoihin. Tama maarittely on tapahtunut kirkon opin tasmennys- ja maarittelytyon kautta (saarnat, teologiset kirjoitukset, kirkolliskokoukset), julkisissa seka yksityisissa elamanohjeissa (saarnat, kirjeet, moraaliset kirjoitukset) seka kristinuskoa puolustavissa kirjoituksissa ( apologiat ). Ekumeenisten kirkolliskokousten paatoksiin ja Raamatun kaanonin muodostumiseen kirkkoisien vaikutus on ollut ratkaiseva.

Kirkkoisat jaetaan usein kahteen ryhmaan, naiden kirjoituksissaan kayttaman kielen mukaan: latinalaisiin ja kreikkalaisiin kirkkoisiin. Kuitenkin esimerkiksi kreikkalaiset kirkkoisat olivat tunnettuja opettajia myos lantisen Valimeren latinankielisella alueella ja painvastoin ? 'kirkkoisyys' sisaltaa ajatuksen kirkkoisan opetuksen luonteesta yleisena ja (teoriassa) koko kristilliseen maailmaan levinneena. Osa kirkkoisista kirjoitti muilla kuin latinan ja kreikan kielilla. Esimerkiksi Pyha Efraim Syyrialainen kirjoitti syyriaksi, mutta hanen teoksiaan kaannettiin jo varhain ja laajalti kreikaksi ja latinaksi.

Kirkkoisien ajattelua, tyota ja opetusta tutkivaa tieteenhaaraa kutsutaan patristiikaksi . Kirkkoisien teoksista on koottu laitoksia nimella Patrologia .

Paaartikkeli: Apostoliset isat

Kaikkein ensimmaisia kirkkoisia kutsutaan apostolisiksi isiksi, koska on ajateltu nailla olleen suoran kontaktin apostoleihin ja naiden opetukseen. Merkittavimmat olivat:

• Pyha Klemens eli Klemens I (k. 97)
• Pyha Ignatios (k. 107)
• Pyha Polykarpos (69/80?155/167)
• Papias (ensimmainen ja toinen vuosisata)
• Hermas (toisen vuosisadan alku)

Kuuluisimmat latinalaiset kirkkoisat olivat:

• Tertullianus (160?220)
• Cyprianus (noin 200?258)
• Pyha Augustinus (354?430)
• Pyha Ambrosius (340?397)
• Pyha Hieronymus (342?420), Vulgatan kaantaja
• Leo Suuri (Paavi Leo I) (k. 461)

Kuuluisimmat kreikkalaiset kirkkoisat olivat:

• Pyha Irenaeus (noin 130?202)
• Klemens Aleksandrialainen (noin 150?215)
• Origenes (noin 182?251)
• Pyha Athanasios Aleksandrialainen (298?373)
• Pyha Epifanios (noin 330?402)
• Pyha Johannes Krysostomos (347?407)
• Kolme kappadokialaista, nk. kappadokialaiset isat :
  • Pyha Basileios Suuri (k. 379)
  • Gregorios Nazianzilainen (Teologi) (k. 389)
  • Gregorios Nyssalainen (k. 395)

Edella lueteltujen tunnetuimpien kirkkoisien lisaksi joukkoon voidaan lukea useita muita ensimmaisten vuosisatojen kristillisia apologeetteja, muita kirjoittajia ja piispoja. Katolisessa kirkossa Pyhan Johannes Damaskoslaisen , joka eli 700-luvulla, katsotaan perinteisesti olleen viimeinen kirkkoisista, ja samalla ensimmaisia skolastikoista . Ortodoksinen kirkko ei varsinaisesti katso kirkkoisien ajan paattyneen koskaan, ja laskee mukaan myos muita myohaisempia, vaikutusvaltaisia teologeja.

Aavikkoisat olivat varhaisia munkkeja, jotka elivat Egyptin autiomaassa. Vaikka he eivat kirjoittaneet paljon, heidan vaikutuksensa oli suuri. Heihin kuuluvat muiden muassa Pyha Antonius Suuri ja Pyha Pakhomios . Suuri maara heidan lyhyista sanonnoistaan on koottu teokseen Apophthegmata Patrum .

• Hegesippos (noin 110?180)
• Aristeides Ateenalainen (noin 130/140??)
• Justinus Marttyyri (??165)
• Athenagoras Ateenalainen (noin 180??)
• Tatianos (noin 155?172)
• Meliton Sardeslainen (noin 160/170??)
• Theofilos Antiokialainen (noin 180??)
• Diognetos (noin 140?200)

• Hippolytos Roomalainen (noin 170 ? noin 235)
• Minucius Felix (noin 200??)
• Dionysios Aleksandrialainen (k. 264/265)

• Eusebios Kesarealainen (noin 265?339), kirkkohistorioitsija
• Pietari Aleksandrialainen (??311)
• Kyrillos Jerusalemilainen
• Efraim Syyrialainen (k. 378), kirkonopettaja
• Hilarius Poitierslainen (noin 300?367/368)
• Arnobius (k. 330)
• Lactantius (noin 260 ? 325)
• Marius Victorinus (k. 362)
• Nemesios Emesalainen (noin 390)
• Diodoros Tarsoslainen (k. 394)
• Macrobius (300?400-lukujen vaihde)
• Sulpicius Severus (noin 360?420/425)
• Johannes Cassianus (noin 360?435)

• Martianus Capella
• Kyrillos Aleksandrialainen (noin 380?444)
• Theodoros Mopsuestialainen (??428)
• Pseudo-Dionysios Areopagita
• Tyrannius Rufinus (n. 345?410/411)

• Gregorius Suuri (540?604), paavi, kirkonopettaja
• Isidorus Sevillalainen (noin 560?636), kirkonopettaja

• Maksimos Tunnustaja (noin 580?662)

• Johannes Damaskolainen (noin 675?749)

• Fotios Suuri (k. 891)
• Simeon Uusteologi (k. noin 1020)
• Gregorios Palamas (noin 1296?1359)
• Nikolaos Kabasilas (1323?1391)
• Simeon Thessalonikalainen (n. 1381?1429)
• Markus Efesolainen (1392?1444)
• Nikodemos Athosvuorelainen (1749?1809)

• Patrologia
  • Patrologia Graeca
  • Patrologia Latina
  • Patrologia Orientalis
• Apostoli
• Apostoliset isat
• Kirkonopettaja

• Halldorf, Peter:  21 kirkkoisaa. Kristillisen uskon muotoutumisen historiaa . (21 kyrkofader. Historien om hur kristendomen formades, 2000.) Suomentanut Jorma Aspegren. Kokkola: Barents Publishers-Fin, 2001. ISBN 952-5179-11-7 .
• Metropoliitta Johannes:  Kirkkoisien perinto . Pieksamaki: Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto, 1984. ISBN 951-9071-66-0 .
• Russell, Bertrand:  Lansimaisen filosofian historia 1 . (History of Western Philosophy, 1946.) Suomentanut J. A. Hollo. 9. painos (1. painos 1948). Helsinki: WSOY, 1999. ISBN 951-0-17867-5 .
• Surakka, Aari:  Patrologia. Johdanto kirkon isien kirjoituksiin ja niihin sisaltyvaan oppiin . Rauschen-Nowackin teosta "Zarys patrologji, pisma ojcow ko?ciola i nauka w nich zawarta" noudattaen laatinut Aari Surakka, pastori, pappisseminaarin opettaja. Kuopio: Suomen ortodoksinen kirkollishallitus, 1959.

• Societas Patristica Fennica ? Suomen patristinen seura ? Suomalainen patristiikkaan keskittynyt tieteellinen seura
• Societas Patristica Fennica ? Suomeksi ilmestynytta patristisen ajan kirjallisuutta
• New Advent: Fathers of the Church ? kirkkoisat ja heidan kirjoituksiaan. (englanniksi)
• Christian Classics Ethereal Library: The Early Church Fathers ? kirkkoisien kirjoituksia. (englanniksi)
• Tomi Vuolteenaho: Theologica collectanea ? suomennoksia ja perustietoja kirkkoisien kirjoituksista.

n k m Kristinuskon historia Kristinuskon aikajana Alku ja apostolinen aika Jeesus Kaste Ristiinnaulitseminen Ylosnousemus Kastekasky Pyha Henki Apostolit Alkuseurakunta Paavali Jerusalemin kokous Erkaantuminen Uusi testamentti Evankeliumit Apostolien teot Paavalin kirjeet Katoliset kirjeet Ilmestyskirja Varhaiskristillisyys Moninaisuus Adoptianismi Areiolaisuus Doketismi Donatolaisuus Gnostilaisuus Markionismi Montanolaisuus Kaanon Vainot Kirkkoisat Apostoliset isat Pyha Klemens I Polykarpos Ignatios Irenaeus Justinos Marttyyri Tertullianus Origenes Valtionuskonnoksi Konstantinus Suuri Munkkilaisuus Nikea I Nikean uskontunnustus Athanasios Suuri Hieronymus Augustinus Konstantinopoli I Efesos I Khalkedon Kaanon Itainen kristinusko Khrysostomos Nestoriolaisuus Ikonit Suuri skisma Konstantinopolin piiritys Katolisuus Paavius 4. Lateraanikonsiili Leo X Vastauskonpuhdistus Trento Jesuiitat Francisco Xavier Thomas More Sodat Guadalupen neitsyt Jansenismi Avilan Teresa Vatikaani I Vatikaani II Keskiaika Gregorius I Investituurariita Anselm Abelard Bernhard Bogomiilit Kataarit Ristiretket Valdolaiset Inkvisitio Skolastiikka Mystiikka Pyha Dominicus Franciscus Bonaventura Tuomas Akvinolainen John Wycliffe Avignonin vankeus Lantinen skisma Boomilainen reformi Jan Hus Uskonpuhdistus ja protestantismi Erasmus Arminiolaisuus Sodat Luterilaisuus Martti Luther 95 teesia Wormsin valtiopaivat Raamattu Philipp Melanchthon Tunnustuskirjat Puhdasoppisuus Kalvinismi Ulrich Zwingli Jean Calvin Hugenotit John Knox Anglikanismi Uskonpuhdistus Henrik VIII Thomas Cranmer Puritanismi Englannin sisallissota Book of Common Prayer Kuningas Jaakon Raamattu Anabaptismi Thomas Muntzer Menno Simons John Smyth Ennen valistusta Heratys Lahetystyo Baptismi Ensimmainen suuri heratys Metodismi Pietismi Uusluterilaisuus Moderni aika Toinen suuri heratys Jehovan todistajat Mormonismi Adventismi Lestadiolaisuus Herannaisyys Kristillinen eksistentialismi Kolmas suuri heratys Gospel Pasifismi Ekumenia Viisi periaatetta Jeesus-liike Helluntaiheratys Karismaattisuus Vapautuksen teologia Neljas suuri heratys Evankelikalismi ja paalinja Kristillinen oikeisto ja uskonnollinen vasemmisto