Kenraali

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tama artikkeli kasittelee sotilasarvoa. Kenraali on myos elokuva.

Kenraali (lyhenne kenr. [1] ) on korkea sotilasarvo , jota kaytetaan eri maiden maa- ja ilmavoimissa .

Sanana kenraali voi viitata joko kaikkiin kenraalikuntaan kuuluviin sotilasarvoihin tai sitten vain niista ylimpaan eli niin sanottuun tayden kenraalin arvoon. Se taas on monissa maissa korkein sotilasarvoista, joskin useissa maissa on viela korkeampi marsalkan arvo. Sana kenraali juontaa juurensa latinan kielen sanaan " generalis ", suomeksi "yleinen". Nimitys on lyhentynyt ranskan capitaine general - ja colonel general -nimityksista. [2] Kenraaliksi voidaan ylentaa ammattiupseeri, joka on suorittanut yleisesikuntaupseerin tutkinnon ja palvellut upseerien vaativimmissa everstin tehtavissa seka hankkinut laajan kokemuksen eri tehtavatasoilla ja urapoluilla ja useimmiten myos palvellut kansainvalissa tehtavissa.

Merivoimissa kenraalia vastaava sotilasarvo on amiraali . Taytta kenraalia alempia, mutta kenraalikuntaan luettavia sotilasarvoja on Suomen maa- ja ilmavoimissa kaytossa kolme, ylimmasta alimpaan kenraaliluutnantti , kenraalimajuri ja prikaatikenraali . Kenraaliluutnantti on kenraalimajuria ylempi, vaikka majuri on luutnanttia ylempi. Tama on seurausta siita, etta luutnantti on tarkoittanut aikanaan samaa kuin adjutantti. Nain ollen kenraaliluutnantti on siis kenraalin "adjutantti". Joissain maissa on lisaksi ollut kaytossa muitakin kenraalinarvoja, kuten edella mainittuja korkeampi kenraalieversti .

Suomessa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suomessa puolustusvoimien komentaja ylennetaan kenraalin tai, mikali han on merivoimista, amiraalin sotilasarvoon. Tayden kenraalin arvo eroaakin muista sotilasarvoista siten, etta puolustusvoimissa voi olla aktiivipalveluksessa vain yksi taysi kenraali kerrallaan. Reservissa voi olla muitakin tayskenraaliarvoisia. He ovat ylenneet tahan arvoonsa joko jo aktiivipalvelusaikanaan eli ovat entisia puolustusvoimien komentajia tai heidat on ylennetty palvelusajan jalkeen tayskenraaleiksi ansioittensa vuoksi.

Tayden kenraalin sotilasarvoon voidaan liittaa aselajia osoittava maarite, joka aikaisemmin liittyi kiinteasti nimitykseen, mutta nykyisin sita on jaettu vain kunnianosoituksena. Esimerkkeja naista ovat jalkavaenkenraali , ratsuvaenkenraali , jaakarikenraali ja tykistonkenraali . Jalkavaenkenraaleita on ollut 17 (muun muassa Erik Heinrichs , Adolf Ehrnrooth , Armas-Eino Martola ), jaakarikenraaleita muutama (muun muassa Vaino Valve ), ratsuvaenkenraaleita kaksi ( C. G. E. Mannerheim , Ernst Linder ) ja tykistonkenraaleita yksi ( Vilho Nenonen ). Muita aselajikenraaleita ei itsenaisella Suomella ole toistaiseksi ollut.

Suomen puolustusvoimissa kaikkia kenraalikuntaan kuuluvia puhutellaan aina nimityksella ”kenraali”.

Pehr Evind Svinhufvudin tasavallan presidenttina ja Suomen puolustusvoimien ylipaallikkona Mannerheimille 1933 myontama sotamarsalkan arvonimi ilmaisi, etta ratsuvaenkenraalina Mannerheim on virkaialtaan tayskenraaliakin ylempi. Tama liittyi siihen, etta Neuvostoliiton kehityksen muuttuessa Suomessa luotiin tavanomaisen organisaation oheen puolustusneuvosto , joka tarjosi mahdollisuuden Mannerheimille puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajalle rinnakkaisesti osallistua maanpuolustuksen suunnitteluun elakkeelle jo siirtyneena kenraalina.

Marsalkka Mannerheimin arvomerkkina univormussa olivat tayskenraalin kauluslaatat, joissa oli leijonien edessa lisaksi marsalkansauvoja esittavat tunnukset. Mannerheim sai 75-vuotissyntymapaivanaan 4. kesakuuta 1942 viela sotamarsalkkaa korkeammaksi mielletyn Suomen marsalkan arvonimen.

Arvomerkit [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Talvisodan aikaisia puna-armeijan arvoja [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Talvisodassa puna-armeijan kenraaleja vastaavan ylimman paallyston tehtavaan liittyvat palvelusarvot olivat:

Vuoden 1940 toukokuussa puna-armeijan paallyston tehtavaan liittyvat palvelusarvot korvattiin henkilokohtaisilla sotilasarvoilla:

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. Lyhenneluettelo 07.01.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 29.3.2013.
  2. Kaisa Hakkinen:  Nykysuomen etymologinen sanakirja , s. 399. WSOY, 2004. ISBN 951-0-27108-x .

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]