Kauvatsa
Entinen kunta ? nykyiset kunnat: Kokemaki
vaakuna	sijainti
Sijainti	61°20′12.4″N , 022°30′13″E
Laani	Turun ja Porin laani
Maakunta	Satakunnan maakunta
Kuntanumero	237
Hallinnollinen keskus	Kauvatsa
Perustettu	1892
? emapitaja	Huittinen
Liitetty	1969
? liitoskunnat	Kokemaki Kauvatsa
? syntynyt kunta	Kokemaki
Pinta-ala	km²   [1] (1.1.1968)
? maa	127,3 km²
Vakiluku	2 048   [2] (31.12.1968)
? vaestotiheys	16,76 as./km²
Infobox OK

Kauvatsa on Satakunnassa sijainnut entinen Suomen kunta. Kauvatsan naapurikunnat olivat Huittinen , Keikya , Kiikoinen , Kokemaki , Kullaa ja Lavia .

Kauvatsa perustettiin vuonna 1892 erottamalla alueita Huittisten kunnasta. Kauvatsan kunta liitettiin 1969 Kokemakeen. Pinta-alaltaan Kauvatsa on 127,3 neliokilometria. Alueella on 15 kylaa.

Kauvatsan kunnan ja myohemmin kylaalueen asukasluku oli suurimmillaan vajaat kolme tuhatta, viimeisena itsenaisena vuonna 2 133 ja vuonna 2005 vahan alle tuhat. ^lahde?

Kauvatsan kylia ovat Ahvenus, Asemakyla, Jalonoja, Kauvatsa, Kotka, Kulkkila , Kuoppakoski, Lievikoski, Piilijoenmaa, Piilijoki, Piitanoja, Plattilanmaa, Puurila, Rutuna, Sampu, Saakskoski , Tyotila ja Yttila.

Vuoden 1960 taajamarajauksen mukaan Kauvatsassa oli kaksi taajamaa: asemanseutu (393 asukasta) ja Yttila (263 asukasta). Kumpaakaan ei enaa lasketa taajamaksi. ^[3]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Kauvatsan vaestonkehitys kymmenen vuoden valein vuosina 1880?1960.

Paaartikkeli: Kauvatsan vaakuna

Kauvatsan vaakunan suunnitteli Gustaf von Numers ja se vahvistettiin 21.4.1951. ^[5] Vaakuna muuttui epaviralliseksi 1969 Kokemakeen liittymisen myota. Sen vaakunaselitys on "kulta-sinikatkoisen kilven ylakentassa musta, punavaruksinen silkkiuikun paa ja alakentassa kolme kultanaurista lehtineen ryhmitettyina 2:1." Silkkiuikun paa kuvaa runsasta linnustoa paikallisessa Puurijarvessa , ja nauriit viittaavat maatalouteen.

Kauvatsan alueella virtaa paikkakunnan nimea kantava Kauvatsanjoki , joka on 12,5 km pitka Kokemaenjoen sivujoki. Alueella on myos muita merkittavia luonnonaarteita, kuten Saaksjarvi ja Puurijarvi-Isosuon kansallispuisto . Saaksjarvi syntyi meteoriitin tormayksesta 500 miljoonaa vuotta sitten ja on kuuluisa luonnollisesta seka puhtaasta ymparistostaan, edustaen samalla myos alueen vanhinta historiaa. ^lahde? Sen rannoilla ei ole myoskaan ainuttakaan tehdasta, ^lahde? joten vesisto on erittain puhdas. Saaksjarven rannoille onkin noussut paljon mokkeja.

Saaksjarvi ja Puurijarvi laskujokineen houkuttelivat jo kivikauden kalastajaa ja metsamiesta. Kokemaenjoenlaakso asutettiin varhain. Huittislaisten eratie, virkatie, kulki Kauvatsanjokea pitkin aina Ahlaisiin saakka, jossa heilla oli merikalastusalueensa. Vahitellen jokilaaksoon alkoi nousta pysyvaa asutusta. Keskiaikana kylia syntyi runsaasti asutuksen tyontyessa yha ulommas valtajoen partaalta. Vanhimmat, vuosituhannen alkutaipaleella syntyneet kylat lienevat Rutuna, Kulkkila eli Untolan erakyla ja Lievikoski eli vanha Mulvoila, jossa myos Naantalin luostarilla oli aikanaan omistuksia.

Jalonoja ja Puurila ovat nuorempia ns. ruotsalaisen oikeuden kylia ja peraisin aikaisintaan 1300-luvulta. Naiden kylien taloja kuului laanityksina ylhaisille suvuille, muun muassa Horneille ja Kurki-suvulle . Myos Anolan kartanolla oli taalla omistuksia. Kauvatsalle asutettiin viime sotien jalkeen Pyhajarven (Vpl) siirtovakea.

Kauvatsalla sijaitsi aiemmin rautatieasema Porin radan varrella, noin nelja kilometria kirkonkylasta kaakkoon. Nykyisin junat eivat enaa normaalisti pysahdy siella. Kauvatsan ensimmainen asemarakennus valmistui vuonna 1895, jolloin alkoi junaliikenne Tampereen ja Porin valilla, Oulun radan pysakin tyyppipiirustusten mukaan (samoin piirustuksin kuin esimerkiksi Nokian , Siuron , Karkun ja Kiikan asemat samalla rataosalla). Asemarakennus poltettiin sisallissodan aikana vuonna 1918, ja sen tilalle tehty uusi asemarakennus paloi vuonna 1922. Kolmas asemarakennus valmistui vuonna 1923. Kauvatsan asema muutettiin miehittamattomaksi seisakevaihteeksi vuonna 1968 ja tavaraliikenne lopetettiin vuonna 1973. Asema lakkautettiin henkiloliikenteen loppuessa vuonna 1989 ja asemarakennus myytiin yksityisomistukseen 1994. ^[6] Radan varrella sijaitsi vv. 1932?1983 myos Ahvenuksen seisake pari kilometria Kauvatsan asemalta Porin suuntaan. ^[7] Sisallissodan aikana asemansedulla kaytiin kahakka suojeluskuntalaisten ja venalaisten sotilaiden valilla. ^[8]

Kauvatsan ensimmainen kirkko rakennettiin vuonna 1646 Rutunan kylaan. Se oli kuitenkin pikemminkin vain "julkinen tupa" kuin kirkko, ja se purettiinkin "epakaytannollisyytensa vuoksi" vuonna 1689. Tilalle rakennettiin uusi kirkko, joka sijaitsi 80 kyynaran , noin viidenkymmenen metrin, paassa Rutunan talosta. Isonvihan jalkeen kirkko laudoitettiin ja tervattiin. 1740-luvulla rakennettiin sakasti .

Vuonna 1781 pidetyssa piispantarkistuksessa otettiin esille uuden kirkon rakentaminen. Osa kappelin asukkaista jatti piispalle kirjeen, jossa anottiin kirkon siirtamista Rutunasta Yttilan kylaan. Rutunan kirkon sanottiin olevan kaukana kylista ja ajoteista, ja oli se myos kaynyt ahtaaksi. Hanke kuitenkin lykkaytyi, koska Huittisten emakirkkoa piti laajentaa, ja isannilla, jotka eivat halunneet naita tyotaakkoja yhta aikaa, oli manttaalienemmisto aanestyksessa. Lisaksi rovasti Nils Idman nuoremman mielesta Rutunan kirkko oli toistaiseksi riittava seka kunnoltaan etta tiloiltaan.

Kun Huittisten emakirkko oli laajennettu, kauvatsalaiset paattivat syyskuussa 1798 pidetyssa kappelinkokouksessa, etta kirkko rakennetaan Yttilaan sille maelle, joka vuonna 1781 pidetyssa katselmuksessa oli sopivaksi havaittu. Muurarimestari Johan Ahlstrom oli vuonna 1796 laatinut piirustukset Kauvatsan puukirkoksi, mutta Tukholman intendenttikonttori ei hyvaksynyt tata suunnitelmaa. Intendenttikonttorin konduktoori P. W. Pahlmrooth piirsi vuonna 1797 oman suunnitelmansa, jonka pohjalta tyo tehtiin. Kirkko "edusti 1700-luvun loppupuolen kuivahkoa virastotyylia" ^{kenen mukaan?} ja oli malliltaan pitkakirkko . Tornirakennus kirkkohuoneen laajennukseksi muodostettuine alakertoineen liittyi etelaisen pitkan sivun keskeen. Poikkipaisen pyhakon toisella pitkalla puolella oli alttari ja alttarin takana sakasti. Kirkossa ei ollut lehtereita.

Rutunan kirkko purettiin vuonna 1800 ja sen kelvollinen aines kaytettiin Yttilan pyhakkoon. Uusi kirkko ymparoivine kiviaitoineen oli valmis vuoden 1801 syksylla. Kirkkoherra Daniel Idman vihki sen 31. lokakuuta 1802. Kirkkoa korjattiin usein. Jo vuonna 1852 ehdotettiin, etta kirkko rakennettaisiin uudestaan, talla kertaa harmaakivesta. Ehdotus voitti aanestyksen kappelinkokouksessa, mutta lopulta paadyttiin kuitenkin kunnostamaan vanha kirkko vuonna 1855. Samalla lyijyiset ikkunanpuitteet vaihdettiin puisiin. Vuonna 1861 tehtiin sakastiin tulisija. ^[9]

Vuoden 1879 kevaalla kirkko lopulta purettiin uuden tielta, ja Kauvatsan nykyinen kirkko valmistui samalle paikalle viela saman vuoden aikana. ^[10]

Kauvatsan puukirkon on suunnitellut C. J. von Heideken vuonna 1879 ja se onkin alueen tarkeimpia historiallisia kulttuurikohteita. Kirkkoa on ehostettu vuonna 2006 sen alkuperaista ulkonakoa ja perinteita vaalien. Muita merkittavia historiallisia ja luontokohteita seka maisemia ovat mm. Kauvatsanjoki, Hautausmaat (Rutuna), Saaksjarvi, Lievijarvi: Lievikoski, Marttilan kivisilta: mylly, maalaistalot ja Seuratalo .

Ehka tunnetuin nahtavyys on kuitenkin Puurijarven ja Isonsuon kansallispuisto , joka perustettiin vuonna 1993 . Pinta-alaltaan 27 km² kokoinen kansallispuisto koostuu kansainvalisestikin arvokkaana lintujarvena tunnetusta Puurijarvesta ja viidesta kermikeidassuosta : Aron-, Iso-, Kiettareen-, Korkea- ja Ronkansuosta. Jarvella pesi vuonna 1993 yli 30 lajia kokonaisparimaaran noustessa yli 1500 pariin. ^lahde? Runsaimmat pesimalajit olivat nokikanan lisaksi naurulokki , ruokokerttunen ja pajusirkku . Myos suot ovat linnustoltaan runsaita. Yleisimmat lajit ovat niittykirvinen ja keltavastarakki , mutta myos kiuruja , pensastaskuja ja monia muita avomaalintuja pesii runsaasti. Merikotka ja Kalasaaksi ovat puiston uljaimpia nahtavyyksia.

Kauvatsalla on kylatoimintaa ja kesatapahtumia. Kauvatsapaiva ja Mopokarnevaalit keraavat kavijoita vuosittain. Kauvatsan kotiseutulaulu on Kauvatsa-valssi, joka on aanitetty cd:lle 1999 ja josta on tehty myos musiikkivideo.

Kauvatsan nuorisoseura on Suomen toiseksi vanhin nuorisoseura . Se perustettiin 3. syyskuuta 1882.

Kauvatsan perinneruoka on naurishauta . ^[11]

Kauvatsalla on toiminnassa Lahteenmaen koulu , joka on yli sata vuotta vanha, seka kunnallinen paivakoti. Ylaaste, lukio, ammatilliset ja muut toisen asteen koulutuspalvelut ovat Kokemaen keskustaajamassa. Rippikoulu jarjestetaan Aittakarin leirikeskuksessa, joka sijaitsee Saaksjarven rannalla.

Kauvatsalla toimii 'kesakauppa' jossa valttamattomyydet seka kahvilatoimintaa, kirjasto ja terveydenhoitopalveluja seka harvinainen Gulf -ketjun tunnuksin varustettu huoltamo ^[12] . Noin 70 yrityksella ja palveluntarjoajalla on toimintaa Kauvatsan alueella. Alueen tarkeimpia maatalouden muotoja ovat esimerkiksi mansikkaviljelmat , joita alueella onkin runsaasti. Kylassa on maalitehdas Uula Color.

• Kokemaki
• Kauvatsanjoki
• Kauvatsan kirkko

Tahan artikkeliin tai sen osaan on merkitty lahteita , mutta niihin ei viitata. Ala poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisatty. Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkelille asianmukaisia viitteita . Lahteettomat tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa .

• http://www.kauvatsa.fi ^{lahde tarkemmin?}
• http://www.kokemaki.fi ^{lahde tarkemmin?}
• http://www.karhuseutu.fi/upload/liitetiedostot/Kylamateriaalit/Kylasuunnitelmat/Kauvatsaks.pdf
• http://www.kokemaki.fi/hallinto/tietoa_kaupungista/historia/perinneruoat/
• http://www.kokemaki.fi/matkailija/historia/kauvatsa_eramaajuuret/
• WSOY Iso tietosanakirja ^{lahde tarkemmin?}

• Kauvatsan kylan kotisivut
• Ruissolki ja haapalastu leivan antajina. Keikyalaiset ja kauvatsalaiset valmistavat suomalaisten kenkiin irtopohjat , Helsingin Sanomat, 03.02.1939, nro 32, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

• Kokemaen karttapalvelu
• Etaisyydet isompiin kaupunkeihin

• Kauvatsan yritykset
• Kokemaen Kaupunkiopas

• Kauvatsa, eramaajuuret
• Suomen kansalliskirjasto: Historiallinen sanomalehtikirjasto: Kauvatsa
• Kauvatsan kylasuunnitelma vuosille 2005–2013.
• Kauvatsa Paiva - kesatapahtuma
• Ravintola Kauvatsan Tynnyri
• Puurijarven ja Isonsuon kansallispuisto
• LC Kauvatsan maailmanennatys rakovalkeassa
• Kauvattan Pelti Papat
• Kauvatsan ent. rautatieasema

n k m Satakunnan maakunnan kunnat Nykyiset kunnat Eura Eurajoki Harjavalta Huittinen Jamijarvi Kankaanpaa Karvia Kokemaki Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Rauma Siikainen Sakyla Ulvila Entiset kunnat Ahlainen Hinnerjoki Honkajoki Honkilahti Kauvatsa Kiukainen Kodisjoki Kullaa Koylio Lappi Lavia Luvia Noormarkku Porin maalaiskunta Rauman maalaiskunta Vampula