Karjalohja Karislojo
Entinen kunta ? nykyiset kunnat: Lohja
vaakuna	sijainti
Karjalohjan vanha kunnantalo, nykyinen Kylatalo Kehra, 2022.
Sijainti	60°14′25″N , 023°43′05″E
Maakunta	Uudenmaan maakunta
Seutukunta	Helsingin seutukunta
Kuntanumero	223
Hallinnollinen keskus	Karjalohjan kirkonkyla
Perustettu	1614
Kuntaliitokset	Osa Sammattiin (1934)
Liitetty	2013
? liitoskunnat	Lohja Nummi-Pusula Karjalohja
? syntynyt kunta	Lohja
Pinta-ala	163,39 km²  [1] (1.1.2012)
? maa	121,28 km²
? sisavesi	42,11 km²
Vakiluku	1 474   [2] (31.12.2012)
? vaestotiheys	12,15 as./km²  (31.12.2012)
Infobox OK

Karjalohja ( ruots. Karislojo ) on entinen Suomen kunta , joka sijaitsi Uudenmaan maakunnassa . Vuoden 2013 alussa Karjalohja liitettiin Lohjan kaupunkiin. Karjalohjan ainoa taajama oli Karjalohjan kirkonkyla . ^[3] Karjalohjan kaavoitetut alueet muodostavat nykyaan Lohjan 102. ^[4] kaupunginosan.

Kunta oli yksikielisesti suomenkielinen ja siella asui ennen sen lakkauttamista 1 474 ihmista, ^[2] ja sen pinta-ala oli 163,39 km², josta 42,11 km² oli vesistoja. ^[1] Vaestotiheys oli 12,15 asukasta/km². Karjalohjan kuntaliitosta edeltaneet naapurikaupungit olivat Lohja , Raasepori ja Salo ., naapurikunnat puolestaan Sammatti , Lohjan kunta , Karjaa , Pohja , Kisko ja Suomusjarvi .

Karjalohjan nimi muodostuu kahden vanhan suurpitajan nimista Karjaa ja Lohja. Karjalohjan vanhin asutus on sijainnut Lohjanjarven lansirannalla Iloniemen, Lohjantaipaleen, Pellonkylan ja Tallaan alueilla. Nimiston perusteella Ahtilan ja Immulan on asuttanut aikoinaan Lohjan suunnalta tullut vaesto. Jotkin alueen paikannimet viittaavat Varsinais-Suomesta tulleeseen vaestoon. ^[5]

Ruotsinkielinen nimi Karislojo mainitaan ensi kerran 1400-luvun puolivalissa. Itsenaiseksi kirkkoherrakunnaksi Karjalohja muodostettiin 1614 mutta kappeliseurakuntana se oli ollut jo 1200-luvulla. Suuri osa nykyisista Karjalohjan kylista oli jo 1400-luvulla olemassa ja se oli yksi Raaseporin linnanlaanin pitajista. ^[6]

Itsenainen seurakunta Karjalohjasta tuli 1614 sen erotessa Karjaasta. Karjalohjan etelaosa oli perinteisesti ruotsinkielista.

Karjalohja liittyi Lohjan kaupunkiin 1. tammikuuta 2013 . Karjalohjan kunnanvaltuusto pyorsi aiemman kantansa maaliskuussa 2008, ja paatti aloittaa liitosneuvottelut. ^[7] Karjalohjan kunnanvaltuusto hyvaksyi kesakuussa neuvotellun sopimuksen aanin 11?2. ^[8] Lohjan kaupunginvaltuusto hyvaksyi liittymisen 4. elokuuta 2008. Liitoksen ehtona on, etta Lohja osallistuu Karjalohjan talousarvioiden hyvaksymiseen ennen kuntaliitosta. ^[9]

Karjalohjalla sijaitseva Karkalin luonnonpuisto on yksi Etela-Suomen hienoimmista lehtoalueista. ^[10] Tama Natura-kohde sijaitsee Karjalohjan itaosassa pitkan Lohjanjarveen pistavan niemen karjessa ja se muodostaa monipuolisen kokonaisuuden, jossa on vanhaa metsaa, lehtoja, kalkkikallioita, puustoisia soita, niittyja ja rakentamattomia saaria. Alueella on poikkeuksellisen runsaasti uhanalaista lajistoa ja joitain lajeista tavataan ainoastaan Karkalissa. ^[11]

Karjalohjan luonto- ja kylaidylli on kautta historiansa inspiroinut tunnettuja taiteilijoita. Muun muassa professori ja satuseta Zacharias Topelius asui perheineen Kukkasniemen huvilallaan, joka kuuluu yha Karjalohjan kulttuurimaisemaan. Karjalohjalla Topelius kirjoitti muun muassa Maamme kirjan. Karjalohjan kulttuurivakeen kuului aikoinaan myos taidemaalari-kirjailija-keksija Sigurd Wettenhovi-Aspa .

Muita Karjalohjalla vaikuttaneita tai sielta innoitusta hakeneita taiteilijoita ja tutkijoita ovat olleet muun muassa I.K.Inha , Mika Waltari , Hilda Kakikoski , Maija Karma ja Gustav Komppa .

Karjaan pitajaruoiksi nimettiin 1980-luvulla verimakkara tai veripalttu seka perunajauhoista tehty pannukakku . ^[12]

Karjalohjan kirkko , joka paloi 1970-luvulla salamaniskusta, jai raunioina pystyyn. Jaanteiden viereen rakennettiin ”lasikirkkona” tunnettu seurakuntatalo. 1990-luvulla vanhaa kirkkoa alettiin vahin erin korjata lahjoitusvaroin.

Karjalohjan vanhin koulurakennus, nykyinen Karjalohjan kirjasto, rakennettiin vuonna 1875, ja se on yksi kunnan tunnetuimmista rakennuksista. Karjalohjalla sijaitsevat myos muun muassa professori Gustav Kompan suunnittelema ja toteuttama Tammiston arboretum, joka on yksi Suomen lajirikkaimmista ja luonnonlaheisimmista puulajipuistoista ^[13] seka Karkelan vanha ruukkialue .

Karjalohjan vaakunan on suunnitellut Toivo Vuorela vuonna 1965. Vaakunassa on sinisessa kentassa kolmilehtinen haarusristin muotoinen kultainen koivunoksa, jonka ylla on kultainen kuusisakarainen tahti. Vaakunan aihe viittaa Zacharias Topeliuksen satuun Koivu ja tahti, jonka han kirjoitti Karjalohjalla. ^[14]

Heinakuussa Karjalohjalla pidetaan vuotuiset markkinat Puujarvipaivat. Samassa kuussa jarjestetaan myos Koivu ja Tahti -musiikkifestivaalit. Karjalohjan Kivikirkossa jarjestetaan vuosittain Elokuun konsertti, jonka taiteellisena johtajana toimii Heikki Orama . Vierailijoina ovat olleet muun muassa Helsingin kaupunginorkesteri , Tapiola Sinfonietta ja Norjan radion orkesteri.

Harjanvatsa , Ilmoniemi, Immola, Karkali, Kattelus, Kourjoki, Kuusia, Karkela, Lohjantaipale, Lonnhammar (Linhamari) , Maila, Makkarjoki, Murto, Mustlahti, Nummijarvi, Pappila, Pellonkyla, Pipola, Pitkalahti (Langvik), Puujarvi, Pyoli, Saarenpaa, Sakkola, Suurniemi, Sarkjarvi, Tallaa, Tammisto

• Urho Kahonen (1910?1984), kansanedustaja (ml.) ^[15]
• Hilda Kakikoski (1864?1912), kansanedustaja (suom.) ^[15]
• Kai Lehtinen (s. 1958), nayttelija ja ohjaaja ^[16]
• Erkki Mantere (1918?2013), metsanhoitaja ja yritysjohtaja, metsaneuvos
• Suvi-Anne Siimes (s. 1963), kansanedustaja, vasemmistoliiton puheenjohtaja, toimitusjohtaja ^[15]
• Tauno Tukkinen (s. 1938), kunnanvaltuutettu, filosofian kandidaatti, matematiikan ja fysiikan lehtori ^[17]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Karjalohja Wikimedia Commonsissa

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset ISNI Kansalliset Suomi (KANTO) Henkilot Yle Uppslagsverket Finland Muut Hufvudstadsbladet