Karađorđe

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ðorđe Petrovi? (Karađorđe), Vladimir Borovikovskin maalaama muotokuva vuodelta 1816.
Karađorđen patsas Belgradissa .

Karađorđe (syntyjaan George Petrovi? , serbokroaatiksi Ðorđe Petrovi? , tunnettiin myos nimella Musta George ; 14. marraskuuta ( J : 3. marraskuuta) 1762 Vi?evac ? 25. heinakuuta ( J : 13. heinakuuta) 1817 Radovanje ) [1] oli serbialainen kapinajohtaja, joka johti serbien itsenaisyystaistelua ottomaanien valtaa vastaan vuosina 1804?1813. Han oli myos Karađorđevi?in dynastian perustaja.

Karađorđe oli lahtoisin talonpoikaisesta perheesta ja vietti nuoruutensa siko- ja vuohipaimenena. Han muutti vuonna 1787 Itavaltaan ja soti Itavallan armeijassa italialaisia ja turkkilaisia vastaan. Itavallan?Turkin sodan loputtua han asettui asumaan Serbian Topolaan ja elatti itsensa karjakauppiaana. Kun serbit vuonna 1804 nousivat turkkilaisia janitsaareja vastaan, he valitsivat Karađorđen johtajakseen. Sulttaani Selim III hyvaksyi janitsaarien kukistamisen, silla han piti naita kapinallisina. Menestys kuitenkin innoitti serbit vaatimaan itsehallintoa, mihin sulttaani ei enaa suostunut. Taman seurauksena Karađorđe aloitti vuonna 1805 itsenaisyyssodan . Taitavalla sissisodankaynnilla han onnistuikin karkottamaan turkkilaiset Serbiasta ja maa itsenaistyi valiaikaisesti. Vuonna 1808 hyvaksyttiin Serbian ensimmainen perustuslaki ja Karađorđe nimitettiin maan valtionpaamieheksi nimikkeella ”Serbian ylin perinnollinen johtaja”. [1]

Vuodesta 1807 sodassa Turkkia vastaan ollut Venaja toimi Serbian liittolaisena, mutta sen tuki Serbian itsenaisyydelle oli lahinna muodollinen. Vuonna 1810 serbit ja venalaiset voittivat yhteisvoimin turkkilaiset Varvarinin ja Loznican taisteluissa, mutta Napoleonin hyokattya Venajalle vuonna 1812 Venaja solmi pikaisesti Turkin kanssa rauhan, joka ei antanut kunnollisia takeita Serbian itsenaisyyden sailymiselle. Turkkilaiset hyokkasivatkin pian Serbiaan ja valloittivat maan takaisin vuonna 1813. Karađorđe pakeni Itavaltaan. Milo? Obrenovi? kaynnisti vuonna 1815 Serbiassa uuden kapinan turkkilaisia vastaan, mutta han piti Karađorđea kilpailijanaan eika sallinut taman palata maahan. Karađorđe palasi kuitenkin Venajan kautta salaa Serbiaan tarkoituksenaan johtaa uutta kansannousua kreikkalaisten tuella. Hanet murhattiin nukkuessaan Obrenovi?in kaskysta, joka lisaksi maarasi Karađorđen paan lahetettavaksi sulttaanille Konstantinopoliin . Karađorđevi?in ja Obrenovi?in sukujen suhteet olivat taman jalkeen pitkaan vihamieliset, mika vaikutti merkittavasti Serbian politiikkaan. [1]

Karađorđen poika Aleksanteri Karađorđevi? oli Serbian ruhtinaana vuosina 1842?1858, mutta hanen syrjayttamisensa jalkeen Obrenovi?it palasivat valtaan vuoteen 1903 asti.

  1. a b c Karadjordje (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition . Viitattu 20.4.2013.

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]