Kansallislaulu
on
kansallista
yhteistuntoa ilmentava, tietyissa virallisissa ja
juhlatilaisuuksissa
esitettava
laulu
.
[1]
Joissain maissa kansallislaulu on vahvistettu
lainsaadannolla
. Toisten maiden, esimerkiksi
Suomen
, lainsaadannoissa ei ole mainintaa kansallislaulusta, vaan se perustuu kaytantoon.
[2]
Kansallislaulu on monella sellaisellakin kansakunnalla, jolla ei ole omaa valtiota.
[3]
Kansallislaulut ovat suhteellisen uusi keksinto. Ison-Britannian
God Save the King
esitettiin ensimmaisen kerran Lontoossa vuonna 1745
Prestonpansin taistelun
voiton kunniaksi. Laulun melodia otettiin sen jalkeen kayttoon kansallislauluissa esimerkiksi Saksassa ja Tanskassa. Ranskan
Marseljeesia
laulettiin Tuileries’n valtauksessa 1792, minka kautta siita tuli suosittu vallankumouslaulu.
[3]
Kansallisuusaatteen
nousun myota 1800- ja 1900-luvuilla useimmat maat omaksuivat itselleen kansallislaulun.
[4]
Kansallislaulun sanoitus on usein voimakkaan kansallismielinen, ja siina viitataan maahan ja kansaan tavalla, jolla kansa ne kokee. Kansallislaulun melodia voi olla alkuperainen tai lainattu jonkin toisen maan laulusta.
[3]
Commons
- ↑
Kielitoimiston sanakirja
. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004.
ISBN 952-5446-11-5
.
- ↑
Natri, Jenni:
Suomen laki ei tunne Maamme-laulua
Utain
. 5.12.2003. Tampereen yliopisto, Tiedotusopin laitos. Viitattu 5.12.2009.
- ↑
a
b
c
Snyder, Louis L.:
Encyclopedia of Nationalism
, s. 12?14. Paragon House, 1990.
ISBN 1-55778-167-2
.
- ↑
Maamme-laulu taytti 160 vuotta
14.5.2008. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta.
Arkistoitu
18.9.2009. Viitattu 5.12.2009.
