Kansallinen palveluarkkitehtuuri
on ohjelma, jonka tavoitteena on luoda
Suomeen
yhteentoimiva
digitaalisten
palvelujen
infrastruktuuri
. Kansallisen palveluarkkitehtuurin (lyh. KaPA) avulla helpotetaan tiedon siirtoa
organisaatioiden
,
kansalaisten
,
palvelujen
ja
tietojarjestelmien
valilla.
Kansallinen palveluarkkitehtuuri on osa
hallituksen
rakennepoliittista
ohjelmaa, jolla mahdollistetaan
julkisten palveluiden
entista tehokkaampi hyodyntaminen. Ohjelman ohjauksesta vastaa
valtiovarainministerio
ja hankkeiden kaytannon toteutuksesta vastaa
Vaestorekisterikeskus
.
[1]
Lisaksi
Kuntaliitto
auttaa
kuntia
seka
kuntayhtymia
sijoittamaan palveluarkkitehtuurin tuomat palvelut osaksi toimintaymparistoaan seka valittamaan kuntasektorin tarpeet kansalliseen ratkaisuun.
[2]
Kansallisen palveluarkkitehtuurin perusrakenteet luodaan vuoteen 2017 mennessa.
[1]
Kansallisen palveluarkkitehtuurin myota uudistetaan
Suomi.fi
- ja
Yrityssuomi.fi
-verkkopalvelut. Ensimmainen versio verkkopalvelun uudesta kehitysversiosta avautui osoitteessa beta.suomi.fi 15. joulukuuta 2015.
Kansallisen palveluarkkitehtuurin keskeiset elementit ovat tiedon valityskerroksena toimiva
kansallinen Suomi.fi-palveluvayla
, kansalaisten, yritysten ja viranomaisten tarvitsemat yhteiset
Suomi.fi-palvelunakymat
, uusi kansallinen
sahkoinen tunnistusratkaisu
Suomi.fi-tunnistaminen (joka korvaa talla hetkella kaytossa olevat Vetuma- seka Tunnistus.fi-palvelut
[3]
) seka Suomi.fi-asiointivaltuudet-ratkaisu organisaatioiden ja luonnollisten henkiloiden
roolien ja valtuutusten hallintaan
.
[4]
Palveluarkkitehtuurin keskeisena elementtina toimii myos
Suomi.fi-palvelutietovaranto
(PTV), joka on kansallinen tietovaranto julkisen hallinnon palveluja ja toimipaikkoja kuvailevien tietojen (
metatiedot
) tallentamiseen, sailyttamiseen ja kayttoon rajapintojen kautta. Palvelutietovarannon
tietomalli
pohjautuu JHS 183 -suositukseen (
Julkisen hallinnon palvelujen tietomalli ja ryhmittely verkkopalveluissa
).
[5]
- Yksinkertaistaa ja helpottaa
kansalaisten
, yritysten ja yhteisojen asiointia
viranomaisten
kanssa ja tehda siita turvallisempaa
- Edistaa
julkisen hallinnon
avoimuutta ja parantaa julkisen hallinnon palvelujen laatua
- Mahdollistaa sahkoisten palvelujen kustannustehokkuus
- Parantaa tietojen yhteiskayttoa ja
tietojarjestelmien
yhteentoimivuutta
- Edistaa yritysten mahdollisuuksia hyodyntaa julkisen hallinnon tietovarantoja ja palveluja
- Tukea
kansantaloutta
tehostamalla julkista hallintoa ja luomalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia
yksityiselle sektorille
.
[4]