Kanariansaaret
(
esp.
Islas Canarias
) on
Espanjalle
kuuluva
itsehallinnollinen
saariryhma
Atlantin valtamerella
lahella
Afrikan
rannikkoa. Saariryhma koostuu 13 saaresta, joista kahdeksan on asuttuja. Saaret ovat
vulkaanisia
. Saaret kuuluvat
Makaronesian
saariryhmaan, johon kuuluu Kanariansaarten lisaksi
Azorit
,
Madeira
ja
Kap Verde
. Kanariansaarista on tullut miellyttavan ilmaston, hiekkarantojen ja luonnonnahtavyyksien ansiosta suosittu matkailukohde.
Kanariansaaret on nimetty koirien mukaan (
lat.
canis
), koska saarilla on kuvattu olleen paljon villikoiria. Tata kuvasi
roomalainen
Plinius
. Ensimmainen koiria koskeva maininta on Numidian ja Mauritanian kuningas Juba II:n jarjestamalta tutkimusmatkalta vuosien 30–25 eaa. valilla. On kuitenkin mahdollista etta Plinius ymmarsi vaarin kirjoitukset ja niilla onkin tarkoitettu suurikokoisia
munkkihylkeita
, joita nimitettiin
canis marinus
-nimella. Hylkeet on kuitenkin metsastetty Kanarialta 1400-lukuun mennessa. Koirat ovat myos Kanarian vaakunassa ja lipussa.
[2]
Saaren nimi
|
Lippu
|
Vaakuna
|
Paakaupunki
|
Pinta-ala (km
2
)
|
Vakiluku (2017
[1]
)
|
Vaestotiheys (as./km
2
)
|
El Hierro
|
|
|
Valverde
|
268,71
|
10 679
|
39,74
|
Fuerteventura
|
|
|
Puerto del Rosario
|
1660
|
110 299
|
66,45
|
Gran Canaria
|
|
|
Las Palmas de Gran Canaria
|
1560,1
|
843 158
|
540,48
|
La Gomera
|
|
|
San Sebastian
|
369,76
|
20 976
|
56,73
|
Lanzarote
|
|
|
Arrecife
|
845,94
|
147 023
|
173,80
|
La Palma
|
|
|
Santa Cruz de La Palma
|
708,32
|
81 350
|
114,85
|
Teneriffa
|
|
|
Santa Cruz de Tenerife
|
2034,38
|
894 636
|
439,76
|
La Graciosa
|
-
|
-
|
Caleta de Sebo
|
29,05
|
748
|
25,75
|
Alegranza
|
-
|
-
|
-
|
10,3
|
-
|
-
|
Isla de Lobos
|
-
|
-
|
-
|
4,5
|
-
|
-
|
Montana Clara
|
-
|
-
|
-
|
1,48
|
-
|
-
|
Roque del Este
|
-
|
-
|
-
|
0,06
|
-
|
-
|
Roque del Oeste
|
-
|
-
|
-
|
0,015
|
-
|
-
|
Kanariansaaret jaetaan kahteen maakuntaan. Lantiset nelja saarta, Teneriffa, La Palma, La Gomera ja El Hierro muodostavat
Santa Cruz de Tenerifen
maakunnan. Itaiset kolme saarta, Gran Canaria, Lanzarote ja Fuerteventura muodostavat
Las Palmasin
maakunnan. Las Palmasin maakuntaan kuuluu lisaksi joukko pienempia saaria: Alegranza, Graciosa, Montana Clara, Lobos, Roque del Este ja Roque del Oeste, seka muutamia pikkusaaria: Anaga, Salmor ja Garachico. Matkaa Afrikan rannikolle on 108
kilometria
. 80
prosenttia
vaestosta asuu Gran Canarialla ja Teneriffalla. Saaret kuuluvat
Makaronesian
ekologiseen alueeseen muiden Atlantin saarten kanssa:
Azorit
,
Kap Verde
,
Madeira
ja
Selvagenssaaret
.
Suurin saarista on Teneriffa, 2 059 neliokilometria.
Teide
-tulivuori Teneriffalla on Espanjan korkein kohta (3 718 metria).
Tuulista
riippuen
ilmasto
voi olla leuto ja kostea tai hyvin kuiva. Monia paikallisia lajeja suojellaan, mukaan lukien
Dracaena draco
-puu ja
laurisilva
-metsat. Nelja Espanjan kolmestatoista
kansallispuistosta
sijaitsee Kanariansaarilla:
Kanariansaarilla sattui 26. helmikuuta 1950 suuri maanjaristys.
[3]
Kanariansaaret sijaitsevat hitaasti (1?2 cm vuodessa) lannesta itaan liikkuvalla Afrikan litosfaarilaatalla
Atlantin valtameressa
, joten on luontevaa aloittaa alueen geologisen kehityksen kuvaus Atlantin valtameren avautumisella. Atlantin valtameri syntyi
Pangea
-supermantereen hajotessa noin 230 miljoonaa vuotta sitten, jolloin meri avautui toisistaan etaantyvien mantereiden valille. Mereisen laatan ika Kanariansaarten kohdalla vaihtelee itaisten saarten 180 miljoonasta vuodesta lantisten saarten noin 155 miljoonaan vuoteen. Vulkaaninen aktiivisuus meren alla alkoi noin 60 miljoonaa vuotta sitten ja saaret ovat nousseet merenpinnan ylapuolelle purkausten seurauksena viimeisen 20 miljoonan vuoden aikana.
[4]
Kanariansaarten synty on yhakin hieman epaselva, vaikka saaret lienevatkin tutkituin saariryhma
Havaijin
saarten jalkeen. Saaret eivat sijaitse
litosfaarilaattojen
saumakohdissa mutta silti alue on ollut ja on edelleen vulkaanisesti aktiivinen. Eri hypoteesien mukaan saarten synty voisi johtua esimerkiksi
Pohjois-Afrikan
Atlasvuoriston
jatkeeksi lanteen lahtevasta ruhjeesta, alueen litosfaarilaattojen deformoitumisesta tai
kuumasta pisteesta
. Kaikissa naissa hypoteeseissa on kuitenkin runsaasti ongelmia, joten nykyinen kasitys saariryhman synnysta yhdistaa kolmea suosituinta hypoteesia niin etta eri hypoteesien ongelmia on saatu ratkaistua. Nykyisen kasityksen mukainen teoria on yhdistetty kuuman pisteen, laajenevan halkeaman ja nousseen laattalohkon hypoteeseista.
[5]
Nykyiseen teoriaan on paadytty, koska alueen vulkanismi on monimutkaista eika sita voi siksi yksin selittaa kuuman pisteen avulla. Alueella on kylla vaipassa positiivinen lampoanomalia, mutta se johtuu vanhan
pluumin
residuaalista eika niinkaan nykyisesta pluumista. Myos Atlasvuoristo liittyy alueen vulkanismiin: vuoriston siirros jatkuu jossain maarin Kanariansaartenkin kohdalle, mutta mantereen ja saariryhman valilla olevalla merialueella sedimenttikerros on niin paksu, etteivat siirrokset ole taysin kehittyneita silla valilla. Saarten nousuun liittyvat siirrokset eivat kuitenkaan ole varsinaisia ylityontosiirroksia, vaan saarten alueella on useita transpressiivisia strike-slip-siirroksia.
[6]
Kanariansaaret ovat syntyneet kahdessa eri paavaiheessa, joita erottaa pitkahko lepotila. Vanhemmat saaret, jotka ovat ikajarjestyksessa
Fuerteventura
,
Lanzarote
,
Gran Canaria
ja
La Gomera
, ovat syntyneet omassa vanhemmassa vanhan kilven vulkanismissaan ja nuoremmat
Teneriffa
,
La Palma
ja
El Hierro
omassa nuoremmassa vulkanismissaan. Jokaisella saarella on kuitenkin ollut oma magmapesakkeensa, joten saarten ika ja rakenne vaihtelevat. Merenpohjassa on ollut myos repeamalinjoja, koska yksittaisten, nopeasti nousseiden saarten lisaksi alueella on pitkittaisia, korkeita selanteita.
[7]
Saarista ovat nykyisin epaaktiivisessa vaiheessa Fuerteventura, Lanzarote ja Gran Canaria, La Gomera on lepovaiheessa ja Teneriffan, La Palman seka El Hierron saaret ovat aktiivisessa vaiheessa.
[8]
Lahimpana Afrikan mannerta sijaitsevalla Fuerteventuran saarella tavataan saariryhman vanhimmat kivilajit, jotka ovat 22?20 miljoonaa vuotta vanhoja. Lantisimmalla saarella, El Hierrolla, kivien ika on vain noin miljoona vuotta.
[9]
Jokaisella saarella on oma neuvostonsa (
cabildo insular
). Maakuntien paakaupungit, Las Palmas de Gran Canaria ja Santa Cruz de Tenerife, toimivat yhdessa itsehallintoalueen paakaupunkina.
Saarten alkuperaisasukkaita olivat
guanchit
.
[10]
Vuonna 1402 ranskalainen tutkimusmatkailija
Jean de Bethencourt
saapui saarille ja nousi maihin Lanzaroten pohjoisrannalla. Sielta kasin han valloitti Fuerteventuran ja Hierron. Bethencourt sai Kanarian kuninkaan tittelin, mutta oli yha Kastilian
Henrik III:n
vasalli. Bethencourt perusti myos linnakkeen Gomeralle
[11]
, mutta kesti vuosia ennen kuin saari oli valloitettu. Gomeran, kuten myos Gran Canarian, Teneriffan ja La Palman, asukkaat vastustivat espanjalaisia lahes vuosisadan.
lahde?
Vuoteen 1495 mennessa saaret olivat Espanjan hallinnassa. La Palman Santa Cruzista tuli valisatama espanjalaisille
konkistadoreille
, kauppiaille ja
lahetyssaarnaajille
matkalla
uuteen maailmaan
. Saaret rikastuivat nopeasti ja houkuttivat kauppiaita ja seikkailijoita lapi Euroopan. 1500-luvun mahtavien rakennushankkeiden paras edustaja on El Salvadorin kirkko.
Vuonna 1821 saarista tehtiin Espanjan provinssi ja Santa Cruz de Tenerife oli sen paakaupunki.
[11]
Matkailu Pohjois-Euroopasta alkoi, kun kenraali
Franco
paatti paastaa turistit maahan.
[11]
Maahanmuutto Afrikasta on muuttanut saaria 2000-luvulla ja pakottanut ne yhteistyohon Afrikan valtioiden kanssa.
[11]
Suurin osa Kanariansaarten vaestosta on kristittyja ja heista valtaosa
katolilaisia
. Vahemmistouskontoja ovat esimerkiksi
islam
,
hindulaisuus
,
buddhalaisuus
jne.
[12]
Kanariansaaret on jaettu kahteen katoliseen hiippakuntaan, joita molempia johtaa piispa. Tarkein pyhiinvaelluksen kohde on Teneriffan Candelarian basilika, joka on omistettu Kanariansaarten suojeluspyhimykselle
Candelarian neitsyelle
. Kanariansaarilla syntyi kaksi katolista pyhimysta:
Bethencourt
'in Pietari ja
Anchietan Joosef
, jotka toimivat lahetyssaarnaajina nykyisten
Guatemalan
ja
Brasilian
alueilla.
Saarten talous perustuu turismiin ja trooppiseen maanviljelyyn (
banaanit
ja
tupakka
). Saarilla kay vuodessa 10 miljoonaa turistia, mika huolestuttaa ekologeja. Korkeat vuoret, puhdas ilma ja sijainti eurooppalaisen maan alueella ovat houkutelleet alueelle tahtitieteilijoita, ja La Palman
Roque de los Muchachos
-vuorelle (2 426 m) on rakennettu useita kansainvalisia observatorioita mukaan lukien
ESAn
Grantecan
-
teleskooppi
. Saaret kuuluvat
Euroopan unionin
tullialueeseen, mutta eivat kuulu EU:n veroalueeseen.
[13]
Tama mahdollistaa verovapaiden tax-free-ostosten tekemisen, vaikka Kanariansaarille matkustettaisiin EU:n sisalta. Valuutta on
euro
manner-Espanjan tavoin. Kanariansaarten suhde EU:hun on taten samanlainen kuin
Ahvenanmaalla
. Banaanien kasvatus ei olisi taloudellisesti kannattavaa ellei
Euroopan unioni
tukisi toimintaa maataloustuilla ja EU:n ulkopuolelta tuotaville banaaneille asetetuilla
tariffeilla
.
[14]
[15]
[16]
Kanariansaarilla kasvatetut banaanit ovat pienempia ja kalpeampia kuin Vali-Amerikan banaanit.
[17]
Kanariansaarten vuonna 2016 vierailleiden matkailijoiden maara (tuhansittain):
[18]
Talvikuukausien marras-helmikuussa lampotilat ovat lomakohteissa yleensa yli 15 asteen, kauniina paivina jopa 26 astetta. Sisamaassa on viileampaa. Pilvisyytta esiintyy yleisesti ja lyhyita, puolen tunnin sadekuurojakin tulee. Heina-, elo- ja syyskuun lampotila voi nousta 35 asteeseen. Meriveden lampo on syksylla 24?26 °C, talvellakin helmi-maaliskuussa 19?20 °C. Usvaa muodostuu Afrikan voimakkaiden hiekkamyrskyjen jalkeen, kun tuuli kuljettaa hiekkaa Kanarialle. Eniten usvaa on rannikolla ja alavilla alueilla.
[19]
Kanariansaarilla on kahdeksan lentoasemaa, kaksi suurta satamaa ja kattava tieverkko. Suurin lentoasema on
Gran Canarian lentoasema
. Teneriffalla on kaksi lentoasemaa,
etelainen
(jonne useimmat tilauslennot saapuvat) ja
pohjoinen
(josta lahtee lentoja Espanjaan ja toisille saarille).
[20]
Las Palmasin
satama on merkittava rahtisatama ja Espanjan toiseksi vilkkain kalastussatama. Vuonna 2011 siella kavi 8500 alusta ja kasiteltiin 23 miljoonaa tonnia rahtia.
[21]
Santa Cruzin
satama Teneriffalla on toiseksi vilkkain matkustajasatama, ja siella kay ristelyaluksia lahes paivittain.
[22]
Saarille on myos reittiliikennetta: Manner-Espanjasta tulee viikoittain kaksi lauttavuoroa. Matka Cadizista Teneriffalle kestaa 48 tuntia, Huelvasta Teneriffalle 36 tuntia. lautat pysahtyvat myos Lanzarotella ja Gran Canarialla.
[23]
Lantisten rinteiden
subtrooppisessa
tai temperaattisessa ilmastossa viljellaan
banaaneja
,
kahvia
,
sokeriruokoa
,
appelsiineja
ja
taateleita
. Korkeammilla mailla kasvaa
vehnaa
,
ohraa
,
maissia
,
perunoita
ja
viinikoynnoksia
. Itaiset saaret ovat karuimmat vahaisemman vuotuisen sademaaran vuoksi ja lantisimmat vastaavasti vehreimpia. La Palman saarella kasvatetaan, mutta muillakin Kanariansaarilla kaaritaan
sikareita
. Tunnettuja sikarimerkkeja ovat La Regenta, Flor de Oro, El Sitio, El Lugar, Vega Palmera, Penamil, Condal ja Goya.
[24]
- Aarnio, H. & Aarnio, L. 2006. Kanariansaarten luonto-opas. Tammi. 359 s.
- Anguita, F., & Hernan, F. 2000. The Canary Islands origin: a unifying model. Journal of Volcanology and Geothermal Research, 103(1), 1-26.
- Carracedo, J. C. 1999. Growth, structure, instability and collapse of Canarian volcanoes and comparisons with Hawaiian volcanoes. Journal of Volcanology and Geothermal Research, 94(1), 1-19.
- Carracedo, J. C., Day, S., Guillou, H., Rodriguez-Badiola, E. & Canas, J. A. 1998. Hotspot volcanism close to a passive continental margin: the Canary Islands. Geological Magazine, 135(5), 591-604.
- del Potro, R., Pinkerton, H., & Hurlimann, M. 2009. An analysis of the morphological, geological and structural features of Teide stratovolcano, Tenerife. Journal of Volcanology and Geothermal Research, 181(1), 89-105.
- Geyer, A., & Marti, J. 2010. The distribution of basaltic volcanism on Tenerife, Canary Islands: implications on the origin and dynamics of the rift systems. Tectonophysics, 483(3), 310-326.
- Kunkel, G. 1976. Biogeography and ecology in the Canary Islands. The Hague: Dr. W. Junk 511p. (Monographiae Biologicae vol. 130)-Illus., maps, chrom. nos.. Icones, Maps, Chromosome numbers. Geog, 1.
- Marinoni, L. B., & Gudmundsson, A. 2000. Dykes, faults and palaeostresses in the Teno and Anaga massifs of Tenerife (Canary Islands). Journal of volcanology and geothermal research, 103(1), 83-103.
- ↑
a
b
Poblacion por comunidades y ciudades autonomas y sexo
Instituto Nacional de Estadistica
. Viitattu 24.9.2018.
(espanjaksi)
- ↑
El can, simbolo de Canarias, comienza a 'desaparecer'
23.8.2005. canarias7.es.
- ↑
Simonen, Salama:
Mita Missa Milloin 1951
, s. 14. Helsinki: Kustannusosakeyhtio Otava, 1950.
- ↑
Kunkel 1976, Marinoni & Gudmundsson 2000, Aarnio & Aarnio 2006, Geyer & Marti 2010
- ↑
Carracedo et al. 1998, Carracedo 1999, Anguita & Hernan 2000, Aarnio & Aarnio 2006
- ↑
Anguita & Hernan 2000, del Potro et al. 2009
- ↑
Carracedo 1999, Aarnio & Aarnio 2006
- ↑
Carracedo 1999
- ↑
Aarnio & Aarnio 2006
- ↑
Tenerife History
Tenerife Tourist. Viitattu 7.3.2014.
- ↑
a
b
c
d
History
Lonely Planet.
Arkistoitu
5.8.2017. Viitattu 6.5.2013.
(englanniksi)
- ↑
Un 5% de canarios profesa una religion minoritaria
- ↑
EU:n tulli- ja veroalue
7.6.2010. Tulli. Viitattu 23.10.2013.
- ↑
http://www.canary-network.com/news/?s=artikel&tmpl=gb&id=330
(
Arkistoitu
? Internet Archive)
- ↑
http://test.reefertrends.com/?p=9822
(
Arkistoitu
? Internet Archive)
- ↑
MEPs approve controversial banana deal
EU Observer 2011
- ↑
Banana wars: the fruits of world trade
BBC. Viitattu 6.5.2013.
(englanniksi)
- ↑
Numero de turistas que visitaron Canarias en 2016, por isla de destino (en miles)
- ↑
Saa
Kanariansaaret. Viitattu 6.7.2022
- ↑
Flights
Lonely Planet
. Viitattu 12.3.2017.
- ↑
Port of Las Palmas
World Port Source
. Viitattu 12.3.2017.
- ↑
Port of Santa Cruz de Tenerife
Spain Tenerife
. Viitattu 12.3.2017.
- ↑
Sea
Lonely Planet
. Viitattu 12.3.2017.
- ↑
The Canary Island Connection
Cigar Aficionado
. Viitattu 6.5.2013.
(englanniksi)