Kalvola
on
entinen Suomen kunta
ja vuonna
2009
tehdyn kuntaliitoksen jalkeen osa
Hameenlinnan
kaupunkia. Ennen lakkauttamistaan kunta sijaitsi hallinnollisesti
Kanta-Hameen maakunnassa
ja
Etela-Suomen laanissa
. Kalvolan naapurikunnat olivat
Hattula
,
Kylmakoski
,
Tammela
,
Toijala
,
Urjala
ja
Valkeakoski
. Aikaisempia naapurikuntia olivat Valkeakoskeen vuonna 1973 liitetty
Saaksmaki
ja Hattulaan vuonna 1971 liitetty
Tyrvanto
.
Kalvolan kautta kulkee kaksi Suomen keskeisimpiin kuuluvaa liikennevaylaa,
valtatie 3
ja
Riihimaki?Tampere-rata
. Aikaisemmin Kalvolan kautta kulki Hameenlinnan ja Tampereen valinen
kantatie 56
valtatie 3:n reitin ollessa
Vanajaveden
itapuolella. Kalvolassa on sattunut kaksi tuhoisaa junaonnettomuutta,
Iittalan junaturma
talvisodan
aikana vuonna 1940 ja
Kuurilan junaturma
talvella 1957. Jalkimmainen on Suomen historian pahin rauhanaikainen raideliikenneonnettomuus.
Iittalasta on matkaa Hameenlinnan keskustaan 20 kilometria ja
Tampereelle
vajaat 60 kilometria.
Kalvolassa asui ennen kunnan lakkauttamista 3 587 asukasta,
[2]
ja sen pinta-ala oli 338,2 km
2
, josta 37,66 km² oli vesistoja.
[1]
Vaestotiheys
oli 11,94 asukasta/km
2
.
Kunnan keskustaajama oli
Iittala
, jossa sijaitsee
Iittala Group Oyj:n
lasitehdas
. Iittalan taajama syntyi alun perin juuri lasitehtaan perustamisen myota. Paaosa Kalvolan asutuksesta on sen itaosissa
Helsinki
?
Tampere
-
paaradan
varrella.
Kalvola kuuluu Iittalan lounaispuolella olevan Aimajarven ymparilla olevan asutuksensa osalta Hameen vanhimpiin pitajiin. Alueelta loydetyt esineet viittaavat varhaiseen
rautakauteen
. Vanajaveden ja Aimajarven rannoilla olleista vanhoista kylakeskuksista suuntautui erankaynti lounaaseen Tammelan ylangolle, osittain nykyisten
Forssan
ja Tammelan alueille. Vuonna
1560
Kalvolassa oli maakirjan mukaan 135 taloa ja vuonna
1634
pitajan vakiluvuksi ilmoitettiin 1 154.
[4]
Kalvolan suurimpia maatiloja ovat olleet Kuurilan ja Niemen kartanot. Kuurilan kartano muodostui tiloista, jotka kuningas
Eerik XIV
antoi laanitykseksi
Kristina Hornille
vuonna
1567
. Sittemmin kartanon omistajina ovat olleet mm.
Tott
-,
Tammelander
- ja
Granfelt
-suvut. Myos Niemen kartanon omistajat tunnetaan 1500-luvulta lahtien, ja se joutui vuonna
1618
Turun linnan
ja laanin ? vuodesta 1616 myos Hameen laanin ? kaskynhaltijalle
Johan De la Gardielle
. Kartanot olivat liitettyina yhteen 1600-luvulta lahtien vuoteen
1943
saakka.
[4]
Kalvola mainittiin itsenaisena
pitajana
vuonna
1494
, mutta vuonna
1540
Hattulan kappelina, josta se itsenaistyi vuonna
1660
. Kalvolan kirkon on suunnitellut
Ilmari Launis
ja se valmistui vuonna
1921
.
[5]
Edellinen, vuonna
1802
valmistunut puukirkko tuhoutui
kansalaissodan
aikana. Hautausmaalla oleva kivisakasti on ilmeisesti kuulunut pitajan ensimmaiseen, keskiaikaiseen puukirkkoon. Hautausmaalla olevan sankarimuistomerkin on muotoillut
Tapio Wirkkala
.
[4]
- Ahlajarvi
- Heinu
- Hietajarvi
- Hitumaa
- Iittala
- Kanajarvi
|
- Kankaanpaa
- Kautio
- Keikkala
- Kotkajarvi
- Kutila
- Kutinen
|
- Kuurila
- Konnola
- Lintumaa
- Niemi
- Ohtinen
- Ojajarvi
|
- Orjanhirsi
- Paakkonen
- Sauvala
- Saviniemi
- Sittala
- Saaksniemi
|
- Taljala
- Turkinmaki
- Unonen
- Rimmila
- Pirttikoski
|
Kalvolan kunnanvaltuustoon kuului lakkauttamisen aikaan 21 valtuutettua. Vuoteen 2000 asti valtuustossa oli
vasemmistoenemmisto
ja
SDP
oli yleensa kunnan suurin puolue, Iittalassa oli perinteinen vahva
tyovaenliike
. Viimeinen kunnanjohtaja oli
Antti Salonen
ja viimeinen kunnanvaltuuston puheenjohtaja puolestaan
Timo Saviniemi
(
kok.
).
| Paikkajako ja aanestysprosentti kunnallisvaaleissa
|
| Vuosi
|
Paikat
|
Aanestys-
prosentti
|
| SDP
|
KESK
|
KOK
|
SKDL
VAS
|
SKL
KD
|
Muut
|
| 1976
|
10
|
5
|
5
|
1
|
--
|
--
|
83,6%
|
| 1980
|
10
|
4
|
6
|
1
|
--
|
--
|
84,2%
|
| 1984
|
10
|
5
|
5
|
1
|
--
|
--
|
81,0%
|
| 1988
|
10
|
5
|
4
|
1
|
1
|
--
|
79,2%
|
| 1992
|
11
|
5
|
3
|
1
|
1
|
--
|
77,1%
|
| 1996
|
10
|
5
|
4
|
1
|
1
|
|
70,3%
|
| 2000
|
10
|
6
|
4
|
--
|
1
|
--
|
68,1%
|
| 2004
|
9
|
6
|
4
|
1
|
1
|
|
66,8%
|
| Lahteet: Tilastokeskus ja Oikeusministerio
[6]
|
Eduskuntavaalien 2011
tulokset Kalvolan aanestysalueella;
Marraskuussa 2007 Kalvolan kunnanvaltuusto hyvaksyi yksimielisesti
kuntaliitossuunnitelman
, jonka mukaisesti Kalvola liittyi yhdessa
Hauhon
,
Hameenlinnan
,
Lammin
,
Rengon
ja
Tuuloksen
kanssa uudeksi
Hameenlinnaksi
[7]
vuoden 2009 alussa.
- Leila Haaparanta
, filosofi
- Emanuel Kanajarvi
, kirjojen keraaja
- Kalevi Koskinen
, oopperalaulaja ja laulupedagogi
- Teuvo Laine
,
Puolustusvoimien
ylikapellimestari
- Edvard Mikkola
, kansakoulunopettaja, toimittaja, kirjailija ja runoilija
- Marko Palo
, jaakiekkoilija
- Hannu Toivonen
, jaakiekkoilija
- Olli J. Uoti
, poliitikko, kansanedustaja, syntynyt Kalvolassa 1930
- Verneri Viillos
, fakiiri
Kalvolan
pitajaruoiksi
nimettiin 1980-luvulla
mykykeitto
,
verileipa
ja
marjapopero
.
[8]
- ↑
a
b
Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008
1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
- ↑
a
b
Laanien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjarjestyksessa
31.12.2008. Vaestorekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
- ↑
Vaesto ian ja sukupuolen mukaan alueittain
31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
- ↑
a
b
c
Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.):
Suomenmaa 3: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos
, s. 35?39. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1970.
- ↑
Otavan iso tietosanakirja
, osa 4. Helsinki: Otava, 1962.
- ↑
StatFin -tilastopalvelu
(Tilastokeskus);
Kunnallisvaalit 1996
[
vanhentunut linkki
]
(Oikeusministerio 1997)
Kunnallisvaalit 2000
(
Arkistoitu
? Internet Archive) (Oikeusministerio 2000);
Kunnallisvaalit 2004
(Oikeusministerio 2004)
- ↑
Kaupunki-info
Hameenlinnan kaupunki.
Arkistoitu
19.7.2015. Viitattu 29.06.2015.
- ↑
Kolmonen, Jaakko 1988.
Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitajaruoat
, s. 68. Helsinki: Patakolmonen Ky.
|
|---|
| | Nykyiset kunnat
| |
|---|
| | Entiset kunnat
| |
|---|
|
|
|---|
| | Kansainvaliset
| |
|---|
| | Kansalliset
| |
|---|
| | Henkilot
| |
|---|
|