Kalajoki
vaakuna	sijainti
Kalajoen rantaa
Sijainti	64°15′35″N , 023°56′55″E
Maakunta	Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Ylivieskan seutukunta
Kuntanumero	208
Hallinnollinen keskus	Kalajoen kirkonkyla
Perustettu	1865
? kaupungiksi	2002
Kuntaliitokset	Rautio (1973) Himanka (2010)
Pinta-ala ilman merialueita	931,05 km² 97:nneksi suurin 2022
Kokonaispinta-ala	2 391,29 km² 34:nneksi suurin 2022   [1]
? maa	924,13 km²
? sisavesi	6,92 km²
? meri	1 460,24 km²
Vakiluku	12 372 83:nneksi suurin 31.12.2023   [2]
? vaestotiheys	13,39 as./km²  (31.12.2023)
Ikajakauma	2020  [3]
? 0–14-v.	18,1 %
? 15–64-v.	55,7 %
? yli 64-v.	26,2 %
Aidinkieli	2023  [4]
? suomenkielisia	95,8 %
? ruotsinkielisia	0,4 %
? muut	3,8 %
Kunnallisvero	8,30 % 231:nneksi suurin 2024   [5]
Kaupunginjohtaja	Jukka Puoskari
Kaupunginvaltuusto	35 paikkaa
2021?2025 [6]  ? Kesk.  ? Kok.  ? PS  ? Vas.  ? Vihr.  ? SDP  ? KD	20 4 3 3 2 2 1
www.kalajoki.fi
Infobox OK Nimi-testi OK

Kalajoki on kaupunki Kalajoen suulla, Oulun Etelaisessa , Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa .

2023-12-31 31. joulukuuta 2023 kaupungissa asui 12 372 henkiloa ^[2] ja sen pinta-ala on 2 391,29 km², josta 6,92 km² on vesistoja. ^[1] Vaestotiheys on 13,39 asukasta/km².

Kaupunki on tunnettu matkailusta, maataloudesta ja metalliteollisuudesta. Kalajoki sijaitsee valtatien 8 ja valtatien 27 risteyksessa, ja sen laheisyydessa sijaitseva Rahjan satama toimii liikennesolmuna rekka- ja laivaliikenteen valilla. Lahimmat rautatieasemat sijaitsevat Ylivieskassa ja Kannuksessa.

Kalajoen naapurikunnat ovat Alavieska , Kokkola , Kannus , Merijarvi , Pyhajoki , Sievi ja Ylivieska .

Kalajoen seutu vapautui veden vallasta vasta kivikauden loppupuolella, minka vuoksi kunnan alueelta on tavattu vain joitakin kivikautisia loytoja. Loydoista merkittavin on Kivimaan laaja asuinpaikka Raution alueella. Aluetta asuttivat saamelaiset 1200- ja 1300-luvulle saakka. Myohemmin alue oli paaasiassa satakuntalaisten ja hamalaisten eraaluetta. ^{[7] [8]}

Vakiintunut asutus sai alkunsa, kun muutamat erankavijat asettuivat Kalajoen ja Himanganjoen suulle. Seudun vanhimmat kylat ovat Pohjankyla , Etelakyla ja Raumankari , jotka on perustettu todennakoisesti 1300- ja 1400-luvuilla. ^{[8] [7]} Rautilan kylalla on Kuninkaankivi-muistomerkki muistuttamassa Ruotsin kuninkaan kaynnista paikalla. Perimatiedon mukaan kuningas Aadolf Fredrik pysahtyi paikalla matkalla pohjoiseen vuonna 1752. ^[8]

Vaeston paaelinkeinoja olivat aluksi maatalous , kalastus ja hylkeenpyynti . ^[8] Kalaa pyydettiin isoimmista joista ja meresta. 1400-luvulla meresta kohonneesta Maakallasta kehittyi 1500-luvulla tarkea kalastustukikohta, jonne rakennettiin kymmenia kalamajoja ja aittoja . ^[7]

Keskiajalla Kalajoki kuului Salon seurakuntaan . ^[7] Vuonna 1525 Kalajoesta muodostettiin Salon kappeliseurakunta . Himanka taas kuului aluksi Pietarsaaren hallintopitajaan , 1490-luvulta lahtien Kokkolan hallintopitajaan. ^[8] Kalajoesta muodostettiin 1570-luvulla oma hallintoalue, johon kuuluivat Alavieska , Ylivieska , Sievi , Reisjarvi , Nivala ja Haapajarvi . ^[7] Samana vuonna muodostettiin myos Lohtajan hallintopitaja, johon kuului Himanka. Himanka kuului aluksi Lohtajan seurakuntaan, mutta itsenaistyi Lohtajan kappeliseurakunnaksi 1700-luvun alussa. ^[8] Ikalaborgin vapaaherrakunta vallitsi alueella ruotsalaisena laanityksena vuodesta 1652 reilut parikymmenta vuotta ^[9] .

Kalajoki ja Himanka kasvoivat hitaasti 1600-luvulla, jolloin vakiluvun kehitykseen vaikuttivat erityisesti katovuodet ja sota-ajat. Myos isoviha rajoitti Kalajoen ja Himangan asutuskehitysta. Isonvihan jalkeen asukasmaara alkoi nousta ja 1700-luvun lopulla asutus alkoi voimakkaasti kasvaa. Kalajoen ja Himangan suuseutujen hyva liikenteellinen asema johti siihen, etta Kokkolan porvarit alkoivat pitaa markkinoita nailla alueilla. ^{[8] [7]} Kalajoella Plassin markkinapaikka nousi alueelle tarkeaksi kauppapaikaksi. ^[7] Himangalla taas vanha Raumankari muodostui alueen tarkeaksi kauppapaikaksi. Kalajoki oli 1800-luvulla tunnettu monipuolisesta pienteollisuudesta . Pitajassa valmistettiin muun muassa messinkiesineita , kelloja ja aseita . ^[7] Himangalla laivanrakennus kasvoi huomattavaksi elinkeinoksi. Tarkein elinkeino oli 1700-luvulta aina 1800-luvun loppuajoille saakka tervanpoltto . Tervaa myytiin kokkolalaisille porvareille. ^[8]

Suomen sodassa Himangalla kaytiin vuonna 1808 pienia kahakoita venalaisten kanssa. ^[8] Kalajoella kuoli Suomen sodan aikaisessa taistelussa ruotsalainen kreivi Wilhelm von Schwerin . ^[7] Kalajoki kuului Kalajokilaaksossa 1800-luvun alussa syntyneen heratysliikkeen ydinalueisiin. Vuosina 1838?1839 Pohjankylan Tornvallin talossa pidettiin tunnetut Kalajoen karajat , ^[10] joissa heranneita tuomittiin konventikkeliplakaattiin vedoten. Suuri joukko heranneita maallikoita tuomittiin sakkoihin ja pappeja erotettiin lyhyeksi aikaa virastaan. Siltasaaren siirretty karajarakennus toimii nykyisin Kalajoen kotiseutumuseona . 1800-luvulla ^[7] Himangan asukasmaara alkoi kasvaa. Vuonna 1810 asukkaita oli 491, vuonna 1850 892. Suuret kuolonvuodet 1866?1868 vahensivat hieman Kalajoen ja Himangan asukasmaaraa. ^{[7] [11]}

Nykyaan Kalajoki tunnetaan matkailukuntana. Kalajoen hiekkasarkat ovat olleet valtakunnallisesti tunnettu ja markkinoitu lomakohde jo 1970-luvulta lahtien. Kalajoella on edelleen myos vahva maatalousperinne, ja maatiloilla tuotetaan yha viljaa, perunoita, lihaa ja maitoa. Metalliteollisuutta Kalajoella vetavat muun muassa Kalajoen teras ja Rahjan satama .

Kalajoen pitajaruoiksi nimettiin 1980-luvulla nahkiaiset ja maidosta juoksutettu punainen hera . ^[12]

Kalajoen kunta perustettiin vuonna 1865. ^[13] Sen asukasluku kasvoi pitkaan tasaisesti 1900-luvulla. 1920 kunnassa oli 5 780 asukasta. 1952 heita oli 7 085 ja 1960 jo 7 373 asukasta. 1960-luku katkaisi kuitenkin suotuisan vaestonkehityksen ja asukasluku laski vuoteen 1970 mennessa 6 979 asukkaaseen. 1970-luvulla vakiluku alkoi uudestaan kasvaa. Vuonna 1985 Kalajoella oli asukkaita 9 108. ^[7] Siita tuli kaupunki vuoden 2002 alussa. ^[13]

Vuonna 1868 Himangasta muodostui oma pitaja . Vuonna 1870 asukkaita oli jo 2 192, samana vuonna Kannuksen Mutkalamminkylasta siirrettiin kaksi taloa Himangan Himankakylaan . Talot olivat Ainali ja Oja. Himangan asukasmaaraa vahensivat 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa siirtolaisuus . Siirtolaiset muuttivat alueelta paaosin Amerikkaan . Paikallisia urheiluseuroja ovat Himangan Urheilijat , Himangan Roima seka Himangan Pallo. Ahti Poyhtari , vuonna 1999 kuollut kunniamerkein palkittu sotaveteraani ja paikallispoliitikko, on kirjoittanut seudun historiasta. Han oli syntynyt Himangalla 11. elokuuta 1918. Himanka on myos eras Suomen merkittavimmista ruokaperunan tuottajakunnista. Ennen vuotta 2010 tehtya kuntaliitosta kunnan asukasluku oli 3 022 ^[14] .

Kappeliseurakunnan oikeudet Rautio sai 11. marraskuuta 1826. Talloin liitettiin myos Karkisen kyla samaan kappeliin. Itsenaiseksi kirkkoherrakunnaksi Rautio oikeutettiin 1912, mutta todellisuudessa tama tapahtui vasta vuonna 1921. Pitajassa oli kaksi isompaa kylaa: Kirkonkyla ja Karkinen. Asutuksen muodostumisen mukaan erotettiin myos seuraavat kylat: Huhtakyla, Hollanti, Sorvari, Taipale, Pahkamaa, Typpo ja Iso-oja. ^[15] Vuonna 1970 pitajassa oli 1 423 asukasta.

Raution kunta liittyi Kalajokeen 1973. ^[7] Himangan kunta liittyi Kalajoen kaupunkiin 1. tammikuuta 2010. Uuden kunnan vaakunaksi tuli Himangan vaakuna. Samalla Himangan alue siirtyi Keski-Pohjanmaan maakunnasta Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan . ^[16]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin vaestonkehitys vuodesta 1980 lahtien. Kaytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Vuoden 2017 lopussa Kalajoella oli 12 516 asukasta, joista 9 272 asui taajamissa , 2 935 haja-asutusalueilla ja 309:n asuinpaikat eivat olleet tiedossa. Kalajoen taajama-aste on 76,0 %. ^[18] Kalajoen taajamavaesto jakautuu neljan eri taajaman kesken: ^[19]

#	Taajama	Vakiluku (31.12.2017)
1	Kalajoen kirkonkyla	6 620
2	Himangan kirkonkyla *	1 708
3	Kalajoen hiekkasarkat	538
4	Rautio	406

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tahan kaupunkiin vain osittain. Himangan kirkonkylan asukkaista yksi asuu Kokkolan kaupungin puolella.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kalajoella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat: ^[20]

• Kalajoen seurakunta
  • Himangan kappeliseurakunta
  • Raution kappeliseurakunta

Itsenaisena helluntaiseurakuntana Kalajoella toimii Kalajoen helluntaiseurakunta . ^[21]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kalajoen alueella toimii Oulun ortodoksinen seurakunta . ^[22]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kalajoen kaupungin nykyisella alueella. ^[20]

• Himangan seurakunta (liitetty Kalajoen seurakuntaan 2010)
• Raution seurakunta (liitetty Kalajoen seurakuntaan 2006)

Kalajoki on maisemiltaan pohjoisessa laakeaa ja etelassa kumpuilevaa, jokiuomien halkomaa tasankoa. ^{[7] [23]}

Kalliopera on kivilajikoostumukseltaan vaihtelevaa. Kunnan pohjois- ja keskiosassa on paaasiassa graniittia ja granodioriittia ja etelaosassa kiillegneissia ja migmaattia . Lisaksi kunnan alueella esiintyy muun muassa gabroa ja gneisseja, Pontionjoen koillispuolella on myos grano - ja kvartsidioriittia . Kalajoen kallioperassa on myos pienia maaria arvokkaita mineraaleja , kuten molybdeenia . Siella taalla kunnan alueella, varsinkin rannikolla, on louhikoita, kalliomaastoa ja kivikkorantaisia saaria. ^{[7] [23]}

Yleisimmat maalajit ovat moreeni , turve ja tulvakerrostumat seka rannikolta myos hietaa ja hiekkaa . Kalajoki on kuuluisa laajoista hiekkarannoistaan ja dyyneistaan , joista huomattavimpia ovat lahes 20 metria korkeat Tuomipakat. Kasvillisuuden sitomia dyyneja on runsaasti myos sisamaassa. Kaikkiaan Kalajoen rannoilla on hiekkadyyneja noin 600 hehtaaria. Jokilaaksoissa on tulva- ja rantahiekkakerroksia seka savikoita . ^{[7] [23]}

Korkeuserot ovat Kalajoen alueella vahaiset, paaasiassa 5?10 metria. Maaston korkeus kasvaa verkalleen rannikolta sisamaahan pain. Kunnan keski- ja etelaosassa maasto on loivasti kumpuilevaa ja korkeimmat kohoumat ylittavat 50 metrin tason. Ylavinta on Raution alueella, jossa on useita yli 80 metria korkeita moreenimakia, kuten Riitaharju Rattyanojan ja Perajarven valilla ja Taipaleenkangas Vaarajoen ja Hollannin valilla. ^[7] Kalajoen alueella on useita soita . Rannikolla suot ovat pienia, mutta sisamaassa laajempia. Suurimpia soita ovat Kaakkurinneva, Karhunmaanneva ja Paloneva. ^{[7] [23]}

Maankohoamisen jatkuvasti muokkaama rantaviiva on etelaista osaa lukuun ottamatta ehea. Maankohoamisen vaikutuksesta veden alta paljastuu uutta maata, jonka aluksi valtaa kosteikkokasvillisuus . Etenkin Raumanjoen pohjoispuolella on kosteita rantaniittyja . Rahjan saaristo muodostaa ainutlaatuisen maisemakokonaisuuden. Aavan meren keskella, parin peninkulman paassa Kalajoen rannikosta kohoavat Kallankarit . Ulkokalla on vain vajaan hehtaarin laajuinen majakkasaari . Maakalla on noin kahden hehtaarin laajuinen kalliosaari, jonka lahella oli aikoinaan Pohjanmaan tuottoisin kalastuspaikka . ^{[7] [23]}

Kunnan tarkeimmat vesivaylat ovat Kalajoki ja sen sivujoki Vaarajoki , Siiponjoki seka puhdasvetinen Lestijoki , joka Saarenpaassa haarautuu kahtia (etelainen haara on Tomujoki ) ja yhtyy vahan ennen jokisuuta Raumanjoeksi. Kalajoen muita jokia ovat Himanganjoki ja Pontionjoki . Kunnan alueella ei ole lainkaan jarvia , vain pienia lampia . ^{[7] [23]}

Etaisyydet suurempiin asukaskeskuksiin valtateita pitkin ovat:

• Ouluun 130 km ( valtatie 8 )
• Raaheen 60 km (valtatie 8)
• Ylivieskaan 40 km ( valtatie 27 )
• Kokkolaan 68 km (valtatie 8)
• Helsinkiin 548 kilometria

Kalajoella Kaanta Etelankyla Kurikkala Karkinen Mehtakyla Pitkasenkyla Pohjankyla Rahja Tynka Typpo Vasankari

Rautiossa Alapaankyla Karkisenkyla Rautionkyla Typponkyla Ylipaankyla

Himangalla Ainali Hillila Himankakyla Lahdensuu Pahkala Pernu Pontio Rautila Saarenpaa Tomujoki Torvenkyla Kannuskyla

Kalajoki, kuten koko Pohjanmaa , on metsan peittamaa alankoa. Kalajoella on siis paljon metsaa, seka aikojen kuluessa ollut useita sahoja. Talla hetkella sahoja on ainoastaan yksi, Junnikkalan Saha.

Metalliteollisuuden yrityksia ovat:

• Kalajoen Timanttikairaus (Oy Kati Ab) on yksityinen malminetsinnan palveluihin erikoistunut yritys.
• Konehuolto T. Poyhtari maatalouskoneisiin ja metallirakentamiseen erikoistunut yritys.

Kalajoella on paljon maataloutta ja kotielaintiloja. Paljon on esimerkiksi lehma - ja lihakarjatiloja seka turkistiloja.

TuuliWatti Oy alkoi rakentaa ke­vaal­la 2014 Kalajoen Mus­ti­lan­kan­kaalle Suomen suurinta tuulivoimapuistoa. Puiston 22 tuu­li­voi­ma­lan ko­ko­nais­te­ho on 73 megawattia. ^[24]

• Hiekkasarkat

• Rahjan satama
• Tuontitukku.fi kalajokinen erilaisen tavaran verkkokauppa ja myymala ^[25]

Kalajoen nahtavyyksia ovat muun muassa Maakallan vanha miljoo saaristokirkkoineen Kallankareilla ja Ulkokallan majakkasaari, Hiekkasarkat ja Rahjan saaristo .

Kalajoen tiilikirkko on 1870-luvun lopulta. Vuonna 1802 rakennettu Kalajoen pappila paloi 2011 ja se kunnostettiin samana vuonna. ^[26] Raution puukirkko on vuodelta 1800, Himangan puukirkko on muutaman vuoden sita vanhempi.

Mestarihiihtaja Jussi Kurikkalan patsas on Kalajoella, kuten myos muun muassa Oravaisten taistelussa kunnostautuneen Wilhelm von Schwerinin hauta.

• Kalajoen Syysmarkkinat. Aina Kokkolan kaupungin kauppa-alueen perustamisesta vuonna 1620 lahtien on Kalajoella pidetty markkinoita. Nama markkinat pidetaan syksyisin Plassilla, joka on Kalajoen vanhinta aluetta.
• Hiekkasarkkain juhannus. Kalajoen Juhannus -musiikkifestivaali on kerannyt ihmisia vuosittain ympari Suomea hiekkarannoille.
• Kalajoen venetsialaiset
• Loma-asuntomessut 2014. Suomen Asuntomessut ja Kalajoen kaupunki jarjestivat kesalla 2014 Hiekkasarkilla loma-asuntomessut .
• Kalajoki X-Games . Ensimmaista kertaa vuonna 2007 jarjestetty tapahtuma tuo Kalajoelle Suomen parhaimmistoa lumilautailun ja Newschoolin saralta. Tapahtuman ajankohta on kesakuun alussa Hiekkasarkilla.
• Kalajoki Messut, jarjestetaan viiden vuoden valein.
• Beachfutis Finnish Open. Jokakesainen beachfutis -tapahtuma, joka jarjestetaan Hiekkasarkkain alueella.
• Miss Hiekkasarkat. Jokakesainen tapahtuma, jossa valitaan Miss Hiekkasarkat, tapahtuman jarjestaa Mallitoimisto Matine.
• Bimmer Party. Bimmer Tuning Club Of Finlandin kesa-heinakuun vaihteessa jarjestama tapahtuma BMW-henkiloautojen omistajille ja niista kiinnostuneille. Tapahtuma-alueena on Kalajoen pienlentokonekentta.
• Rannikon vahvin mies -kisa. Tapahtuman jarjestaa Ravintola Dyyni.
• Kajari - kalajokisen kevyen musiikin festivaali. Kalajoen torialueella aina elokuun ensimmaisena lauantaina.
• Raumankarin markkinat. Nama markkinat pidetaan Himangalla Raumankarilla joka vuosi heinakuussa.

Vanhoillislestadiolaisten suviseurat on jarjestetty Kalajoella vuonna 1983. ^[27] Evankelisuuden evankeliumijuhla jarjestettiin Kalajoella vuonna 2018. ^[28]

Tahan osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista. Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin tarkistettavissa olevia lahteita ja merkitsemalla ne ohjeen mukaan.

• Antti Haapakoski , pika-aitajuoksija
• Arto Haveri , professori ( Tampereen yliopisto )
• Matti Heusala (1893?1966), teollisuusneuvos, pistooliammunnan Suomen mestari
• Vaino Heusala , pistooliampuja, yrittaja ja yritysjohtaja, teollisuusneuvos
• Pekka Himanka , iskelmalaulaja
• Timo Honkela , tekoalytutkija, professori (1962?2020)
• Jussi Jokinen , jaakiekkoilija
• Lauri Jarvinen , kirjailija
• Olga K , radio- ja televisiojuontaja
• Juho Kauro , koripalloilija
• Katri Mustola , pikajuoksija
• Tuomas Katajala , oopperalaulaja
• Vilho H. Kivioja , kirkkoherra, kansanedustaja (1929?1945)
• Klaus Korhonen , pastori, Suomen Helluntaikirkon johtaja (2005?2009)
• Jussi Kurikkala , mestarihiihtaja
• Aale Mantila , nayttelija
• Mauri Myllymaki , pituushyppaaja, selostaja
• Antti Niska , teollisuusneuvos
• Heikki Niska, kirjailija
• Pekka Niska , nosturiyritys Pekkaniska Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja ^[29]
• Heikki Niskakangas , professori ( Helsingin kauppakorkeakoulu )
• Rainer Nygard , muusikko
• Eino Pernu , jaakarikapteeni
• Helena Petaisto , toimittaja ^[29]
• Joni Puurula , jaakiekkoilija
• Jaakko Rahja , venajansuomalainen poliitikko
• Juho Saari , hyvinvointisosiologian professori
• Timo Seikkula , jaakiekkoilija
• Elias Simojoki , pappi, aktivisti
• Janne Tahka , salibandyn pelaaja
• Iikka Tornvall , jaakiekkoilija
• Maarit Verronen , kirjailija

• Diablo (yhtye) , metalli-yhtye
• iRonica , metalli-yhtye
• Jeavestone , rock-yhtye

• Izumo ( Japani )
• Taki ( Japani )
• Vansbro ( Ruotsi )
• Balatonalmadi ( Unkari )

Kalajoella on monenlaisia urheiluseuroja ja yhdistyksia, alla listattuna tarkeimmat.

• Liigasarkat
• Himangan Metsastysseura ry
• Kalajoen Junkkarit
• Kalajokilaakson Golf ry
• Kalajoen metsastysyhdistys
• Kalajoen reservilaiset ry
• Kalajoen Naisvoimistelijat
• Kallan purjehtijat
• Kalajoen V- ja U-seura Riento
• Raution Kisailijat
• Kalajoen Tennisseura
• Tyngan Vesa
• Kalajoen Latu ry
• Junkkarit Hockey Team
• Kalajoen Lentopallo
• Kalajoen Pallo -92 ry
• JHT Kalajoki
• Rannikon Ratsastajat
• Kalajoen Keilailuliitto
• Kalajoki Bowling Club
• Keski-Pohjanmaan laskuvarjourheilijat
• Kalajoen Han Moo Do
• Kalajoen uimaseura
• Kalajoen Ilmailukerho
• Kalajoen Moottorikelkkailijat
• Kalajoen moottorikerho/urheiluautoilijat
• Kalajoki Beach Riders
• Sea City Cruisers -Kalajoki ry
• Kalajoen Koiraharrastajat ry
• Golden Beach Disc Golfers

• 
  Etelapuolen silta, nk. Sokkarinsilta.
• 
  Auringonlasku Kalajoen hiekkasarkilla.
• 
  Kaljaasi Ansio Maakallan satamassa.
• 
  Helsingin Olympialaisten soihtuviesti Kalajoella heinakuussa 1952.

• 
  Kalajoen kaupungintalo
• 
  Kalajoen kirkko
• 
  Kalajoen kirkon tapuli
• 
  Himangan kirkko
• 
  Tuulivoimaloita Mustilankankaan tuulivoimapuistossa

• Luettelo Kalajoen julkisista taideteoksista ja muistomerkeista

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kalajoki Wikimedia Commonsissa

• Kalajoen kaupungin kotisivut
• Tilastokeskus - Kalajoen avainluvut
• Kalajoen matkailun ja vapaa-ajan sivusto, Kalajoki Matkailuyhdistys Ry
• Kalajokiseutu-lehti
• Kalajoen Juhannuksen kotisivut
• Kalajoen kartta
• Kalajoen pappila 1802

n k m Kalajoki Historia Ikalaborgin vapaaherrakunta Raumo Glasbruk Kalajoen kapina Kylat ja kaupunginosat Kalajoki Kaanta Etelankyla Kurikkala Karkinen Mehtakyla Pitkasenkyla Pohjankyla Rahja Tynka Typpo Vasankari Himanka Ainali Hillila Himankakyla Lahdensuu Pahkala Pernu Pontio Rautila Saarenpaa Tomujoki Torvenkyla Kannuskyla Rautio Alapaankyla Karkisenkyla Rautionkyla Typponkyla Ylipaankyla Luonto Kalajoen hiekkasarkat Kalajoki Kallankarit Lestijoki Rahjan saaristo Siiponjoki Vaarajoki Talous Hotelli Rantakalla Jukupark Mustilankankaan tuulivoimapuisto Kati Kauppakeskus Merta Kensapuu Kulttuuri Fermaatti Jokelan pappila Kalajoen Juhannus Kalajoen kirjasto Kalajoen seurakuntakoti Himangan seurakuntakoti Raution seurakuntakoti Ruonan leirikeskus Sautinkari Patsaat ja taideteokset Seurakunnat Kalajoen seurakunta Kalajoen kirkko Kalajoen tsasouna Himangan kirkko Maakallan kirkko Vuorenkallion kappeli Raution kirkko Himanka-Kalajoki baptistiseurakunta Kalajoen helluntaiseurakunta Kalajoen vapaaseurakunta Urheilu ja liikunta Urheiluseurat Himangan Pallo Himangan Roima Himangan Urheilijat JHT Kalajoki Kalajokilaakson Golf Kalajoen Junkkarit K-Pallo Raution Kisailijat Sarkat Volley Liikuntapaikat Hiekkasarkat Areena Himangan urheilukentta Kalajoen jaahalli Merenojan liikuntakeskus Merenojan liikuntahalli Raution urheilukentta Koulutus Kalajoen kristillinen opisto Merenojan yhtenaiskoulu Raumankarin yhtenaiskoulu Raution koulu Tyngan aluekoulu Liikenne Kalajoen satama Kalajoen Hiekkasarkkien rautatie Seututie 774 Seututie 775 Valtatie 27 Ulkokallan majakka Muuta Kalajoen Seutu Kalajoen vaakuna Himangan vaakuna

n k m Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kunnat Nykyiset kunnat Alavieska Haapajarvi Haapavesi Hailuoto Ii Kalajoki Kempele Kuusamo Karsamaki Liminka Lumijoki Merijarvi Muhos Nivala Oulainen Oulu Pudasjarvi Pyhajoki Pyhajarvi Pyhanta Raahe Reisjarvi Sievi Siikajoki Siikalatva Taivalkoski Tyrnava Utajarvi Vaala Ylivieska Entiset kunnat Haukipudas Himanka Kestila Kiiminki Kuivaniemi Oulujoki Oulunsalo Paavola Pattijoki Piippola Pulkkila Rantsila Rautio Revonlahti Ruukki Saloinen Temmes Vihanti Yli-Ii Ylikiiminki